LAKIALOITE 7/2014 vp

LA 7/2014 vp - Jukka Kärnä /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki työaikalain 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi työaikalaissa (605/1996) osa-aikatyön määritelmäksi työ, jossa vähimmäistuntimäärä alittaa työaikalain 6 §:ssä säädetyn tai työaikalain 40 §:n mukaisesti sovitun säännöllisen työajan. Lakialoitteessa ehdotetaan, että alle 18 tunnin vähimmäistuntimäärän sisältävä työsopimus voidaan solmia säännölliseksi tarkoitetussa työssä vain työntekijän erikseen ilmaisemasta toivomuksesta, jolle on perusteltu syy, kuten opiskelu, lastenhoito, osa-aikaeläke tai niihin rinnastettava syy. Lakialoitteessa ehdotetaan myös, että työntekijä voi myöhemmin ilmoittaa työnantajalle perustellun syyn poistumisesta, jolloin työnantajan on työvoiman tarvetta ilmetessä tarjottava lisätyötä ensisijaisesti osa-aikatyön tekijöille, kuten työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 5 §:ssä säädetään.

PERUSTELUT

Osa-aikatyö on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosien aikana. Nykyisellään noin 14 prosenttia palkansaajista tekee osa-aikaista työtä. Osa-aikatyö on yleisempää naisilla ja nuorilla kuin miehillä ja iäkkäämmillä. Osa osa-aikatyötä tekevistä tekee lyhennettyä työaikaa omasta tahdostaan — opiskelu on yleisin syy halulle tehdä osa-aikatyötä. Sen sijaan vastentahtoinen osa-aikatyö johtuu siitä, että kokoaikaista työtä ei ollut tarjolla. Vuonna 2011 vastentahtoisen osa-aikatyön tekijöiden määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 82 000.

Osa-aikatyölle ei ole selkeää yleismääritelmää laissa, ja osa-aikatyö määräytyy eri aloilla eri tavalla riippuen työehtosopimuksista. Lähtökohtaisesti osa-aikatyö määritellään työksi, jossa säännöllinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin alan työsopimuksessa määritelty viikkotyöaika.

Osa työsopimuksista solmitaan siten, että viikkotyöajaksi määritellään esimerkiksi 0—40 tuntia. Tällaisissa niin sanotuissa nollatuntisopimuksissa työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa, usein lyhyelläkin varoitusajalla. Koska työntekijälle maksetaan vain tehdyistä työtunneista, on hänen mahdoton suunnitella talouttaan kestävästi. Myös sairausajan palkan, vuosilomapalkan, työterveyshuollon ja irtisanomissuojan suhteen nollatuntisopimukset sisältävät vakavia ongelmia. Työnantajalla on nollatuntisopimuksien mukaan mahdollisuus laskea työntekijän viikkotyöaika nollaan tuntiin. Tällöin työntekijällä ei ole tuloja, mutta ei toisaalta oikeutta työttömyyspäivärahaan, koska työ- ja elinkeinotoimistot eivät hyväksy työttömiksi työnhakijoiksi henkilöitä, joilla on voimassa oleva työsopimus. Tällainen tilanne aiheuttaa työntekijän arkeen ja talouteen vakavia ongelmia.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun 2 §:n mukaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:ssä säädetään työssäoloehtoon luettavaksi kalenteriviikot, joina työntekijä on työskennellyt vähintään 18 tuntia tai kun jaksotyössä työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana keskimäärin yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Palkansaajien yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi työsopimuksia, jotka eivät sisällä vähintään 18 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa, tulisi voida solmia vain työntekijän erikseen ilmaisemasta, perustellusta toivomuksesta. Perusteltuja syitä alle 18 tunnin säännölliselle viikkotyöajalle olisivat päätoiminen opiskelu, lastenhoito, osa-aikaeläke tai muu niihin rinnastettava syy. Tällaisella järjestelyllä säilytettäisiin vapaaehtoinen osa-aikatyö, mutta ehkäistäisiin vastentahtoista osa-aikatyötä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

työaikalain 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään työaikalain (605/1996) 15 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 64/2001 ja 634/2002, uusi 4 momentti seuraavasti:

15 §

Lyhennetty työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Osa-aikatyötä on työ, jossa säännöllinen työaika alittaa 6 §:ssä säädetyn tai 40 §:n mukaisesti sovitun säännöllisen työajan. Työnantaja voi järjestää työn osa-aikaiseksi perustellusta, töiden järjestelyyn liittyvästä syystä. Ilman työntekijän erikseen ilmaisemaa toivomusta, jolle on perusteltu syy, työajan vähimmäistuntimäärää ei voida kuitenkaan sopia pienemmäksi kuin 18 tunniksi viikossa, ellei työ ole luonteeltaan satunnaista. Perusteltuja syitä alle 18 tunnin säännölliselle viikkotyöajalle ovat päätoiminen opiskelu, lasten hoito, osa-aikaeläke tai muu niihin rinnastettava syy. Työntekijä voi myöhemmin ilmoittaa työnantajalle perustellun syyn poistumisesta, jolloin työnantajan on lisää työntekijöitä tarvitessaan tarjottava näitä töitä ensisijaisesti osa-aikatyöntekijöille, kuten työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 5 §:ssä säädetään.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2014

  • Jukka Kärnä /sd
  • Sirpa Paatero /sd
  • Mika Kari /sd
  • Päivi Lipponen /sd
  • Katja Taimela /sd
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Tuula Väätäinen /sd
  • Raimo Piirainen /sd
  • Ilkka Kantola /sd
  • Johannes Koskinen /sd
  • Riitta Myller /sd
  • Jari Lindström /ps
  • Anne Louhelainen /ps