PERUSTELUT
Taustaa turkiseläinten hyvinvoinnista ja terveydenhuollosta
Suomessa olevilla vajaalla 1 000 turkiseläintilalla
toiminnan painopistettä on tarpeen siirtää sairauksien
ennaltaehkäisyyn ja tuottavuuden nostoon eläinten
hyvinvointia parantamalla. Tuotantoeläintilojen, mukaan
lukien turkiseläintilat, terveydenhuollolla tarkoitetaan
eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja
edistämistä tuotantoyksikön taloudellisen
tuloksen parantamiseksi; terveydenhuoltojärjestelmässä eläin
ja sen hyvinvointi ovat keskiössä.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL)
on alkanut luoda elinkeinolle kyseistä omaa järjestelmää vuoden
2012 aikana. Syksyn 2012 aikana järjestelmää kehitetään
edelleen useissa elinkeinon työryhmissä ja sille
luodaan myös omat internetsivut sianlihatuotantosektorin
Sikavan ja maidon- ja naudanlihantuotantosektorin Nasevan mukaisesti.
Ensimmäiset terveydenhuoltokäynnit tehtäneen
pilottitiloille tammi-helmikuun 2013 aikana, ja niistä kerätyn tiedon
perusteella pystytään asettamaan hälytysraja-arvoja
oletuksen mukaan esimerkiksi pentukuolleisuudelle, eri sairauksien
oireille ja penikoimattomille "tyhjiksi jääneille"
naaraille. Hälytysrajojen ylityttyä tilanteeseen
puututaan terveydenhuoltokäynnin aikana ja ongelma pyritään
selvittämään.
Kansallisiksi yleisiksi tavoitteiksi turkiseläinten
terveydenhuollossa tultaneen asetettaman ainakin seuraavat:
-
tuotannon kannattavuuden parantaminen
-
tautitilanteen seuranta ja valvonta sekä tautien
ennaltaehkäisy
-
lääkkeiden käytön
seuranta ja hallittu käyttö
-
eläinten hyvinvoinnin edistäminen
-
tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen
-
laatu ja kuluttajaturvallisuus.
Turkiseläinten terveydenhuolto-ohjelmaan rakennettava
terveysluokitusrekisteri mahdollistanee turkistilojen tautitilanteen
ja tiloille luovutettavien lääkkeiden seurannan
sekä tarjoaa runsaasti erilaista informaatiota eri käyttäjäryhmille.
Rekisterin terveysluokitustietojen perusteella tuottajat voisivat
jatkossa suunnitella eläinostonsa siten, että tartuntojen
leviäminen turkistilojen välillä pystyttäisiin
estämään. Järjestelmä mahdollistanee
myöhemmin erilliset laatuluokitukset siitoseläinkauppaan
keskittyville tiloille.
Turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmä on konkreettinen
osa kansallista turkistuotannon laatustrategiaa: terveydenhuollon
keinoin voidaan parantaa eläinten hyvinvointia säilyttäen samalla
hyvä tautitilanteemme. Lisäksi sen avulla voidaan
kehittää turkisten kokonaislaatua ja kotimaisen
tuotannon kansainvälistä kilpailukykyä.
Lisäksi järjestelmään tullaan
myöhemmin liittämään WelFur-hankkeesta
saatuja turkiseläinten hyvinvointitutkimustuloksia niiden
valmistuttua näillä näkymin vuoden 2014
lopulla. WelFur-hanke on eurooppalainen tutkimushanke, johon on
otettu mallia nautojen ja sikojen hyvinvointia tutkivasta Welfare
Quality -järjestelmästä. WelFur-hanke
rakentaa tilatason hyvinvoinnin arviointimenetelmät tarhatuille
ketuille, minkeille ja suomensupeille. Sen tavoitteena on antaa
kuluttajille tietoa turkiseläinten hyvinvoinnin todellisesta
tasosta ja kasvattajille tilan eläinten mahdollisista ongelmista.
Eläinlääkäripalvelut ja
valtakunnallinen eläinten terveydenhuolto
Turkiselinkeinossa on huutava pula eläinlääkintäpalveluista.
Pohjanmaata, jossa suurin osa turkiseläintiloista sijaitsee,
vaivaa krooninen kunnaneläinlääkäripula.
Tämän seurauksena edes peruseläinlääkintäpalveluja
ei tahdo riittää turkiseläintiloille.
Toisaalta vuosien saatossa tuottajat ovat luovuttaneet eivätkä osaa
heille kuuluvaa palvelua vaatia. Kunnan velvoite järjestää peruseläinlääkintäpalveluja
asukkaidensa kotieläimille, mukaan lukien turkiseläimet,
perustuu eläinlääkintähuoltolain
(765/2009) 11 §:ään. Toisaalta
saman lain 12 §:n mukaan valtakunnallisen eläinten
terveydenhuolto-ohjelman voivat laatia elintarvikelain tarkoittamat
elintarvikealan toimijat sekä näitä edustavat
yhdistykset. Valtakunnallinen eläinten terveydenhuolto-ohjelma
koskee elintarviketuotantoa varten pidettävien hyötyeläinten
terveydenhuoltoa, ja siihen liittyminen on vapaaehtoista.
Perustelut
Eläinlääkäreillä on
tärkeä rooli minkä tahansa eläinlajin
sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä,
hyvinvoinnin arvioinnissa sekä eläintautien torjunnassa.
Eläinlääkintäpalveluiden hankalasta
saatavuudesta johtuen turkistuottajat joutuvat kantamaan lähes
päivittäin vastuuta eläintensä sairauksista
ja hyvinvoinnista puutteellisin eläinlääkinnällisin
tiedoin. Tämän seurauksena elinkeinossa on useita
valitettavia ja ikäviä tapauksia, joissa eläintaudit
ovat päässeet leviämään
ja aiheuttaneet turkiseläimille hyvinvoinnin heikkenemistä ja
tuottajille suuria rahallisia menetyksiä. Tämän
lakialoitteen tavoitteena onkin turvata riittävät
eläinlääkintäpalvelut myös
turkiseläintiloille ja toisaalta eläinlääkärien
avulla parantaa turkiseläinten hyvinvointia ja sairauksien
ennaltaehkäisyä nykyisestä. Asetusmuutoksen
avulla tuottajat velvoitettaisiin ottamaan eläinlääkäripalvelu
vastaan.
Toisaalta turkiseläintiloilta ei tällä hetkellä kerätä systemaattisesti
tietoa eläinten sairauksista tai hyvinvointiongelmista.
Valtakunnallisen eläinten terveydenhuolto-ohjelman avulla
systemaattinen tiedonkeruu ja ongelmakohtien löytäminen
olisi helpompi järjestää. Ongelmakohtien löydyttyä niihin
olisi helpompi myös pureutua ja neuvoa tuottajia toimimaan
oikealla tavalla. Eläinlääkäreiden
tekemät terveydenhuoltokäynnit esimerkiksi nauta-
ja sikasektoreilla ovat neuvovia ja tuottajia ohjeistavia, eikä niillä ole tekemistä
itse
viranomaisvalvontatyön kanssa.
Ehdotus
Ehdotamme, että eläinlääkintähuoltolain
12 §:ää muutetaan. Valtakunnallinen
eläinten terveydenhuolto-ohjelma laajennettaisiin koskemaan kaikkia
hyötyeläimiä, jolloin myös turkiseläimet
pääsisivät ko. ohjelman piiriin. Valtakunnallisen
eläinten terveydenhoito-ohjelman voisivat tällöin
laatia elintarvikelain tarkoittamien elintarvikealan toimijoiden
sekä niitä edustavien yritysten lisäksi
myös muut tahot, kuten STKL ry. Ohjelmaan liittyminen pysyisi
hyötyeläinten omistajille tai haltijoille
vapaaehtoisena. Toisaalta velvoite kutsua eläinlääkäri
tilalle vähintään kerran vuodessa voisi
toimia terveydenhuolto-ohjelman runkona, ts. käynnin aikana eläinlääkäri
voisi tehdä STKL:n ylläpitämän
terveydenhuoltojärjestelmän mukaisen terveydenhuoltokäynnin
ja käyttää tätä tarkoitusta
varten tehtyä terveydenhuoltokäyntikaavaketta.
Käynnin jälkeen kaavakkeen tiedot tallennettaisiin ko.
järjestelmään, jolloin turkistiloilta
kerättäisiin systemaattisesti tietoa eläinten
hyvinvoinnista ja tiloilla havaituista puutteista.
Tässä yhteydessä voidaan todeta yllämainitun
ehdotuksen edellyttävän lisäksi, että turkiseläinten
suojelusta annetun valtioneuvoston asetukseen (20.10.2011/1084)
9 §:ään lisätään
kohta, jonka mukaan turkistarhalle tulee kutsua eläinlääkäri
vähintään kerran vuodessa. Tuottaja velvoitettaisiin
tällöin käyttämään
eläinlääkäriä arvioimaan
eläinten hyvinvoinnin tila ja kuulemaan mahdollisia neuvoja
hyvinvoinnin parantamiseksi ja sairaiden eläinten hoitamiseksi tai
lopettamiseksi.