LAKIALOITE 75/2001
vp
LA 75/2001
vp - Merikukka Forsius /vihr ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Monikkoperheeksi voidaan määritellä perhe, jonka äidillä on
ns. monisikiöinen raskaus, josta perheeseen syntyy kaksoset,
kolmoset tai sitä suurempi määrä lapsia.
Kaikkiaan Suomessa syntyy noin 60 000 lasta vuosittain,
joista kaksosia syntyy noin 950 suomalaisperheeseen ja kolmosia
noin 17 perheeseen, nelosia syntyy harvemmin.
Monikkolapsiperheen tilanne eroaa tavallisen monilapsisen perheen
tilanteesta, sillä samaan aikaan syntyvät lapset
tuovat mukanaan monenlaisia käytännön
ongelmia. Arki ensimmäisen vuoden aikana on osoittautunut
vaativaksi ja raskaaksi perheen huoltajille. Siksi monikkoperheen
hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että myös
isä voisi osallistua perheen hoitamiseen nykyistä pidemmän
ajanjakson etenkin lasten syntymää seuraavan ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana. Nykylainsäädännön
mukaan tämä ei ole mahdollista, sillä
monikkoperheen isällä on oikeus ainoastaan samanpituiseen isyyslomaan
kuin sellaisella isällä, jolle syntyy ainoastaan
yksi lapsi.
Kaksi tai kolme samanaikaisesti syntyvää vauvaa
lisää hoitotyötä merkittävästi
verrattuna sellaisiin perheisiin, joihin syntyy ainoastaan yksi
vauva. Koko perhe hyötyisi, jos isä olisi oikeutettu
nykyistä pitempään isyyslomaan monikkovauvojen
synnyttyä ja isyysloma saataisiin lapsikohtaiseksi eikä raskauskohtaiseksi. Usein
lapset syntyvät keskosina, jolloin he tarvitsevat ympärivuorokautista
hoitoa sekä sairaalassa että vielä kotiin
päästyäänkin. Vauvoilla ei
ole myöskään samankaltaista päivä-
ja yörytmiä kuin aikuisella. Synnytyksen jälkeinen
masennus ja väsyminen uhkaavat usein äitiä,
joka joutuu selviytymään arjestaan pääsääntöisesti yksin
isän palattua töihin lyhyen isyysloman jälkeen.
Kunnallista kodinhoitajaa ei tällä hetkellä saa,
ellei perheessä ole jo muitakin vaikeuksia, kuten esimerkiksi
alkoholismia tai väkivaltaa.
Kyse on pienestä erityisryhmästä,
jonka tarpeiden huomioon ottaminen edistäisi lasten ja perheiden
hyvinvointia. Isyyslomaoikeuden saaminen lapsikohtaiseksi voidaan
siten nähdä myös tärkeänä ongelmia
ennalta ehkäisevänä työnä.
Se tukisi myös hallituksen tavoitetta edistää sellaisia
olosuhteita, joilla tuetaan vastuullista vanhemmuutta ja turvallista
kasvuympäristöä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä heinäkuuta
1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963)
23 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 892/2000,
seuraavasti:
23 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla
on oikeus yhteensä 18 arkipäivältä suoritettavaan
isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen
lisäksi isyysrahaa suoritetaan vähintään
6 ja enintään 12 arkipäivältä jokaista
saman raskauden toista tai useampaa lasta kohden äitiysrahakaudella.
Isyysrahaa suoritetaan enintään neljältä erilliseltä yhdenjaksoiselta
kaudelta. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana,
reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana
puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle
isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman
tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin 22 §:n
1 momentissa tarkoitetun vähimmäispäivärahan
suuruinen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tule voimaan päivänä kuuta .
_______________
Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta
2001
- Merikukka Forsius /vihr
- Antti Rantakangas /kesk
- Mika Lintilä /kesk
- Jaana Ylä-Mononen /kesk
- Kirsi Ojansuu /vihr
- Anni Sinnemäki /vihr
- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
- Janina Andersson /vihr
- Irina Krohn /vihr
- Tuija Brax /vihr
- Inkeri Kerola /kesk
- Tanja Karpela /kesk
- Petri Neittaanmäki /kesk
- Pekka Nousiainen /kesk
- Susanna Rahkonen /sd
- Matti Saarinen /sd
- Ilkka Taipale /sd
- Ulla Anttila /vihr