PERUSTELUT

Kulttuurinen tausta

Kivikaudesta rautakauteen kyy oli suomalaisten kunnioittama eläin, se oli ihmisen ja Maan Emon välinen napanuora, joka takasi jokapäiväisen ravinnon ja jota ei haluttu vahingoittaa.

Uskonpuhdistus ja Raamatun suomennos antoivat synkän kuvan käärmeestä, vähitellen myös kyystä. 1980-luvun alkuun tultaessa kyy oli taantunut voimakkaasti koko Euroopan alueella. Länsi-Euroopan maat päättivät yhteisellä sopimuksella rauhoittaa kyyn.

Nykytila

Suomessa valtion luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen esitteli vuonna 1981 asian maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaalle ja ehdotti kyyn suojelua lailla. Ministeri Tähkämaa ei tähän suostunut.

Tehometsätalous, rakentaminen, tielinjaukset ja muu maansiirto ovat olleet hävittämässä kyykantaa nopeasti. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet kyyn suolistoloiset. Kannat ovat kutistuneet neljässäkymmenessä vuodessa 10—20 prosenttiin 1960-luvun tilanteesta.

Kyytä pelätään ja sitä vainotaan. Taustalla ovat ihmisen ennakkoluulot ja kulttuuriperinteemme, joka on tehnyt käärmeestä kavalan ja pelottavan ihmistä vaanivan eläimen.

Tosiasiassa kyy on rauhallinen hyötyeläin, joka ei vaani ihmistä vaan jyrsijöitä, kuten myyriä ja sammakoita. Se ei käytä myrkkyään ihmiseen kuin viimeisessä hengenhädässään, silloinkin vain pienen määrän pakoon päästäkseen.

Kyyn hengenvaarallisuus käy selville verrattaessa sitä hirvieläimiin, puutiaiseen tai ampiaisiin. Suomessa on kahdenkymmenenviiden viime vuoden aikana kuollut yksi ihminen kyyn puremaan.

Kotimaiset ja kansainväliset säännökset

Luonnonsuojelulain 6 luvussa säädetään eliölajien suojelusta. Kaikki Suomen matelija- ja sammakkoeläinlajit ovat kyytä lukuun ottamatta rauhoitettuja. Rauhoitus on toteutettu monimutkaisella tavalla siten, että luonnonsuojelulain (1096/1996) eliöiden suojelua koskevan luvun (6 luku) säännöksiä sovelletaan vain nisäkkäisiin ja lintuihin. Matelijoiden ja sammakkoeläinten rauhoituksesta on säädetty luonnonsuojeluasetuksessa (18 § koskien eläinlajien rauhoittamista sekä asetuksen liite 2).

Kansallisen rauhoituksen lisäksi matelijoita ja sammakkoeläimiä suojelevat myös Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäännökset, lähinnä luontodirektiivi, jonka lajiliitteissä on mainittu yksi matelijalaji (kangaskäärme, liite IV) ja kolme sammakkoeläinlajia: viitasammakko (liite IV), sammakko (liite V) ja rupilisko (liitteet II ja IV).

Eri liitteissä mainitut lajit edellyttävät jäsenvaltioilta eritasoisia suojelutoimia. Liitteessä IV mainitaan yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja (mukaan lukien kangaskäärme), jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen sekä kaupallinen käyttö on kielletty.

Direktiivilainsäädäntö perustuu mm. Euroopan luonnonsuojelusopimukseen (Bernin sopimus 1979), jossa edellytetään mm. kaikkien luonnonvaraisten matelijoiden ja sammakkoeläinten rauhoittamista. Sopimukseen liittyessään Suomi teki kuitenkin varauksen päättää rauhoituksista kansallisella tasolla, ja niinpä mm. kyy on edelleen Suomessa rauhoittamaton, vaikkei rauhoittamattomuudelle ole perusteita.

Luonnonsuojelullisin perustein kyy tulisi rauhoittaa heti. Kyyn rauhoittamattomuus on vakava uhka lajille, sillä se mahdollistaa mm. luonnonvaraisten yksilöiden keruun ja terraariokasvatuksen sekä vaikkapa eläinten kaupan ulkomaalaisiin yksityiskokoelmiin. Laji sopeutuu huonosti terraariokasvatukseen. Kyyn tappaminenkin on sallittua, kunhan se tehdään eläinsuojelulain säännösten mukaisesti eli "mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti".

Luonnonsuojelulaissa kielletään rauhoitettujen eläinten ottaminen elätettäväksi, mutta tämä ei koske kyytä, koska sitä ei ole määrätty rauhoitettavaksi luonnonsuojelulain 38 §:ssä tai sen perusteella annetussa luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 2.

Eläinsuojelulaissa (247/1996) kielletään (13 §) ainoastaan luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden ottaminen elätettäväksi, ja metsästyslaki koskee ainoastaan laissa määriteltyjä rauhoittamattomia lajeja, joiden joukossa ei kyytä ole.

Kyy on Suomessa vailla lain suojaa. Suomea pidetään luonnonsuojelun esimerkkimaana. Ei ole kunniaksi, että kyy on rauhoitettu muualla Euroopassa, mutta ei Suomessa. Kyyn rauhoittamisella on kiire.

Lakialoitteen muutosehdotukset

Matelijoiden suojelu luonnonsuojelulain 6 luvun 38 §:n perusteella

Luonnonsuojelulain 38 §:n 1 mom.

Lakialoitteessa ehdotetaan säännöksen muuttamista siten, että luonnonsuojelulain 6 luvun säännöksiä eliölajien suojelusta sovellettaisiin myös matelijoihin.

Luonnonsuojelulain 38 §:n uusi 4 mom.

Pykälään ehdotetaan uutta momenttia, jonka mukaan koko maassa rauhoitettuja kotoperäisiä matelijoita ovat kangaskäärme (Coronella austriaca), rantakäärme (Natrix natrix), sisilisko (Lacerta vivipara), vaskitsa (Anguis fragilis) ja kyy (Vipera berus).