Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain mukaisen valtion televisio- ja radiorahastolle suoritettavan rahoituksen määrärahan ollessa 457 948 000 euroa vuonna 2019 luonnollisen henkilön valtiolle suorittama vuotuinen yleisradiovero vastaa valtion televisio- ja radiorahastolle suoritettavan rahoituksen määrää. Tätä koskevan yleisradioveron alentamisen ehdotetaan koskevan henkilön yleisradioveroa. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi siten, että yleisradioveroa ei ole suoritettava 141 euroa enempää. Nykyisin yleisradioveron enimmäismäärä on 163 euroa.
Yleisradiosta on esitetty huomattavasti arvostelua. Etupäässä epäkohtana on pidetty Yle-veroa. Yle-veron lakkauttamista koskien pantiin vireille myös kansalaisaloite (Yle-vero on lakkautettava, 15.2.2016, OM 15/52/2016). Kansalaisaloite keräsi 22 670 kannatusilmoitusta. Toisaalta vuonna 2016 Yle-vero poistui 300 000 pienituloisimmalta (Ylen rahoitusta ja asemaa miettineen yleisparlamentaarisen työryhmän yhteisymmärrys 30.6.2016).
Arvostelu on kohdistunut myös siihen, ettei Yle ole poliittisesti sitoutumaton. Tämä ilmenee mm. poliittisesti valitusta hallintoneuvostosta. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Tästäkin syystä myös Yleisradion ohjelmistoa on pidetty epätyydyttävänä. Toisaalta Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ään sisältynyt säännös julkisen palvelun ohjelmatoimintaa koskeneesta "monikulttuurisuuden edistämisestä" muutettiin lailla 436/2017 suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen. Keskeistä on, että tiedotusvälineet vaikuttavat aktiivisesti siihen, mistä keskustellaan.
Yleisradion asema tiedonvälittäjänä on myös muuttunut, koska Internetin käyttö tärkeimpänä viestintävälineenä on lisääntynyt. Erityisesti sosiaalinen media on varsinkin nuorten käytössä, ja sen kattavuus on maailmanlaajuinen. Myös kaupallinen media on laajentunut merkittävästi. Yleisradiota ylläpidetään verorahoilla, ja sitä koskevaa sääntelyä selittävät merkittävällä tavalla myös taloudelliset taustatekijät. Ylen tulee tehostaa ja uudelleenorganisoida toimintaa, kuten muidenkin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,