Mihin jälkikasvu sijoitetaan, jos perheen molemmat vanhemmat — tai perheen ainoa vanhempi — kuolevat ja yksi tai useampi alaikäinen lapsi jää orvoksi? Mikäli tällaisessa tapauksessa isovanhemmat tai muut sukulaiset haluavat ottaa lapset kasvatettavakseen, niin useimmiten lapsia ei heille anneta, vaan lapset sijoitetaan mieluummin sijais- tai lastenkotiin. Tilanne on siis sellainen, että orvoksi jäänyt lapsi on jo menettänyt vanhempansa ja tämän menetyksen lisäksi todennäköisesti menettää myös sisaruksensa, isovanhempansa ja muut sukulaiset.

Tällaisessa lapsen orvoksijäämistilanteessa on hyvin outoa, jos sukulaiset, esimerkiksi isovanhemmat laitetaan ikään kuin paitsioon. Jos tilanne on sellainen, että isovanhemmat ovat kunnossa, lasten sijoittaminen sijaisperheisiin kuulostaa suorastaan yhteiskunnan yliaktiivisuudelta ja lähisukulaisten aliarvioimiselta. Lainsäädäntöä onkin muutettava Ruotsin mallin mukaiseksi niin, että viranomaiset velvoitetaan aina ensisijaisesti selvittämään, voidaanko huostaan otetut tai orvoiksi jääneet lapset sijoittaa sukulaisten tai lapsille muutoin läheisten ihmisten luo. Laki on saatava voimaan mahdollisimman pian.

Kyseinen teema on mielenkiintoinen myös siitä näkökulmasta, että ihmisten toivotaan olevan nykyistä pitempään työelämässä. Tämän toivomuksen kanssa on ristiriidassa se, että usein samojen ihmisten oletetaan olevan kykenemättömiä esimerkiksi lastenlastensa huoltajiksi jo yli 60-vuotiaina.