Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lakialoitteella tehdään tasokorotus velallisen itsensä osalta määriteltyyn ulosmittauksen suojaosuuteen. Nykyisessä laissa vuodelta 2007 määrätään suojaosuudesta velallisen itsensä osalta, joka on vuosittain tehtyjen tarkistusten jälkeen tällä hetkellä 22,63 euroa. Tällä lakialoitteella esitetään, että suojaosuudeksi määriteltäisiin 30,00 euroa. Selkeällä tasokorotuksella parannettaisiin erityisesti pienituloisten ulosottovelallisten kannustimia ottaa työtä vastaan.
Lainsäädännöllä tulee pitää huoli siitä, että ulosottoon ajautuneita velallisia ei passivoida eikä heidän toimeentuloaan vaaranneta kohtuuttomasti. Liian suurten ulosmittausten seurauksena monien velallisten kohdalla tulee kannattamattomaksi ottaa työtä vastaan. Matalapalkka-aloille kouluttautuneet kohtaavat kannustinloukun, jonka seurauksena näiden velallisten kohdalla on suuri riski jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 yhteensä 580 000:lla suomalaisella oli ulosottovelkaa. Ulosottovelallisten määrä on kasvanut vuosittain, ja kymmenessä vuodessa kasvua on tullut noin 80 000. Velalliset ovat useimmiten työikäisiä, vähän koulutettuja ja yksin asuvia. Velallisista jopa yli viidesosa oli työttömiä vuonna 2018, kun vastaavasti koko väestön osalta työttömiä oli vain hieman yli viisi prosenttia. Näin suuri ero osoittaa huomattavan tarpeen nostaa ulosottovelallisten kannusteita ottaa matalapalkkaista työtä vastaan.
Työnteon kannusteiden parantamisella olisi positiivisia vaikutuksia monesta eri näkökulmasta. Muutos vaikuttaisi yhteiskunnan ja monien ulosottovelallisten kohdalla myönteisesti esimerkiksi ulosottovelallisten osallisuuteen, hyvinvointiin ja työllisyyteen. Siksi tällä muutoksella purettaisiinkin kannustinloukkuja ja parannettaisiin hyvinvointia ennen kaikkea niiden osalta, jotka ovat heikossa asemassa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,