LAKIALOITE 89/2002
vp
LA 89/2002
vp - Marjatta Vehkaoja /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki kotikuntalain 3 §:n 2 kohdan kumoamisesta
Eduskunnalle
Vuonna 1993 kotikuntalakia (201/1994)
säädettäessä hallintovaliokunta
muutti mietinnössään (HaVM 27/1993 vp)
kotikuntalain 3 §:n 2 kohdan muotoon, jonka perusteella
henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa
toisessa kunnassa johtuu pääasiassa "hoidosta
tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai
muutoin vastaavissa olosuhteissa". Hallintovaliokunta perusteli
muutosta mm. sillä, että palvelujen saatavuuden
turvaaminen on ensisijainen tavoite, jolloin kotikuntalakiin voidaan
säätää joitakin kotikunnan valintaa
rajoittavia seikkoja.
Kotikuntalain 3 §:n 2 kohta koskee esimerkiksi vammaisille
tarkoitettuja palvelutaloja, päihdehuollon toimintayksiköitä,
lasten- ja nuorisonhuoltolaitoksia sekä vanhainkoteja ja
sairaaloita. Usein edellä mainituissa tilanteissa asuminen
on pitkäaikaista ja se käsitetään
osaksi henkilön hoitoa. Yksittäistapauksissa lakia
on sovellettu jopa intensiivistä kotisairaanhoitoa ja kotipalveluja
tarvitseviin.
Kotikuntalaki tuli voimaan 1.6.1994, joten meillä on
jo pitkällinen kokemus lain toimivuudesta. Lain 3 §:n
2 kohdan säännökset rajoittavat liikaa
esimerkiksi vanhusten ja vammaisten päätäntävaltaa
kotikuntaa valittaessa, joten lainkohta tulee poistaa. On tiedossa
useita tapauksia, joissa esimerkiksi vanhus ei ole voinut muuttaa
aikuisen lapsensa kotipaikkakunnalle, vaikka se vanhuksen hoito-
ja elämäntilanne huomioon ottaen olisi muutoin
ollut perusteltua. Se, mikä on kunnalle palvelujen rahoittamisen kannalta
edullisinta, ei saa ajaa henkilön vapaata liikkuvuutta
koskevan perusoikeuden edelle. Hoidon ja huollon tarpeessa olevan
kokonaishyvinvoinnin kannalta on olennaista, että hänen
itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan.
Omaisten ja läheisten saapuvillaolo voi myös edistää hyvinvointia
tai toipumista. Lain 3 §:n 2 kohdan poistamista puoltavat
siis sekä henkilön perustuslailliset oikeudet
että käytännön syyt. Tällöin toteutuu
myös paremmin periaate, että henkilön kotikunta
määräytyy kulloinkin tosiasiallisen asumisen
perusteella, mutta myös henkilön omalle käsitykselle
kotikunnastaan annetaan sille kuuluva merkitys.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
kotikuntalain 3 §:n 2 kohdan kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan 11 päivänä maaliskuuta 1994
annetun kotikuntalain (201/1994) 3 §:n 2 kohta.
2 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2003.
_______________
Helsingissä 3 päivänä syyskuuta
2002
- Marjatta Vehkaoja /sd
- Riitta Prusti /sd
- Erkki Pulliainen /vihr
- Erkki Kanerva /sd
- Saara Karhu /sd
- Lauri Kähkönen /sd
- Rakel Hiltunen /sd
- Tuula Haatainen /sd
- Ilkka Taipale /sd
- Marjaana Koskinen /sd
- Reijo Laitinen /sd
- Raija Vahasalo /kok
- Irja Tulonen /kok
- Christina Gestrin /r
- Valto Koski /sd
- Ulla Anttila /vihr
- Tapio Karjalainen /sd
- Ulla Juurola /sd
- Matti Saarinen /sd
- Anne Huotari /vas
- Jukka Vihriälä /kesk
- Margareta Pietikäinen /r
- Tuija Nurmi /kok
- Mikko Kuoppa /vas
- Olavi Ala-Nissilä /kesk
- Esa Lahtela /sd
- Jouko Skinnari /sd
- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
- Arto Seppälä /sd
- Päivi Räsänen /kd
- Eero Akaan-Penttilä /kok
- Iivo Polvi /vas
- Jaakko Laakso /vas
- Kari Uotila /vas