Äskettäin helpotettiin verotuksellisin keinoin maatilojen ja muiden perheyritysten sukupolvenvaihdoksia alentamalla veronhuojennukseen oikeuttavan omistusosuuden määrää 20 prosentista 10 prosenttiin. Huojennus on oikeansuuntainen, muttei riittävä.

Enemmänkin voitaisiin tehdä, jotta perheyritysten toiminnan jatkuminen samassa suvussa helpottuisi. Esimerkiksi maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä on pudonnut hälyttävän pieneksi. Epävarmuus ammatin tulevaisuudesta ja alhainen tulotaso ovat pudottaneet sukupolvenvaihdosten määrää 1900-luvun vaihteen noin 2 000 tilan tasosta vuoden 1998 vain 374 tilan sukupolvenvaihdokseen. Erityinen syy siihen, että aloittavien viljelijöiden määrä on romahtanut, on sukupolvenvaihdosten kalleus.

Tämä johtuu pitkälti siitä, että perintö- ja lahjaverotuksessa maksuunpanematta jätettävän veron määrä lasketaan voimassa olevan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentin mukaan siten, että maksettavaksi jäävä vero määräytyy varallisuusverotuksessa käytettävän verotusarvon mukaan. Verosta annetaan anteeksi käyvän arvon ja sitä alemman verotusarvon välille jäävä vero. Kun tämä periaate vuonna 1979 omaksuttiin, olivat verotusarvot yleisesti vain pieni osa varallisuuserien käyvistä arvoista. Nykyään verotusarvot ovat nousseet hyvin lähelle käypää arvoa ja siksi maksuunpanematta jätettävää veroa ei juurikaan synny.

Lakialoitteessa ehdotetaankin PerVL:n 55 §:n 2 momentin muuttamista siten, että tilanne palautettaisiin tasolle, jossa oltiin lakia alun perin säädettäessä. Näin sukupolvenvaihdostilanteiden verokohtelu lievenisi merkittävästi. Kun varallisuusverotuksessa perheyritysten omistajien varoiksi katsotaan tietyin edellytyksin 30 prosenttia osakkeen verotusarvosta, tulisi tämä sama määrä ulottaa myös perintö- ja lahjaverotukseen. Myös valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota käsitellessään alussa mainittua perintö- ja lahjaverolain muutosta (VaVM 37/2000 vp), ja eduskunta on hyväksynyt sitä koskevan lausuman hallitusohjelmaan viitaten.

Sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjaveron maksaminen nopeaan tahtiin on usein vaikeaa, koska varat ovat kiinni yrityksessä. Nykyisessä PerVL:n 56 §:ssä veron maksuajaksi on säädetty viisi vuotta. Lakialoitteessa ehdotetaan, että tämä aika pidennettäisiin kymmeneen vuoteen. Myös tämä helpottaisi sukupolvenvaihdostilanteista selviämistä.