LAKIALOITE 9/2001 vp

LA 9/2001 vp - Jari Leppä /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Äskettäin helpotettiin verotuksellisin keinoin maatilojen ja muiden perheyritysten sukupolvenvaihdoksia alentamalla veronhuojennukseen oikeuttavan omistusosuuden määrää 20 prosentista 10 prosenttiin. Huojennus on oikeansuuntainen, muttei riittävä.

Enemmänkin voitaisiin tehdä, jotta perheyritysten toiminnan jatkuminen samassa suvussa helpottuisi. Esimerkiksi maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä on pudonnut hälyttävän pieneksi. Epävarmuus ammatin tulevaisuudesta ja alhainen tulotaso ovat pudottaneet sukupolvenvaihdosten määrää 1900-luvun vaihteen noin 2 000 tilan tasosta vuoden 1998 vain 374 tilan sukupolvenvaihdokseen. Erityinen syy siihen, että aloittavien viljelijöiden määrä on romahtanut, on sukupolvenvaihdosten kalleus.

Tämä johtuu pitkälti siitä, että perintö- ja lahjaverotuksessa maksuunpanematta jätettävän veron määrä lasketaan voimassa olevan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentin mukaan siten, että maksettavaksi jäävä vero määräytyy varallisuusverotuksessa käytettävän verotusarvon mukaan. Verosta annetaan anteeksi käyvän arvon ja sitä alemman verotusarvon välille jäävä vero. Kun tämä periaate vuonna 1979 omaksuttiin, olivat verotusarvot yleisesti vain pieni osa varallisuuserien käyvistä arvoista. Nykyään verotusarvot ovat nousseet hyvin lähelle käypää arvoa ja siksi maksuunpanematta jätettävää veroa ei juurikaan synny.

Lakialoitteessa ehdotetaankin PerVL:n 55 §:n 2 momentin muuttamista siten, että tilanne palautettaisiin tasolle, jossa oltiin lakia alun perin säädettäessä. Näin sukupolvenvaihdostilanteiden verokohtelu lievenisi merkittävästi. Kun varallisuusverotuksessa perheyritysten omistajien varoiksi katsotaan tietyin edellytyksin 30 prosenttia osakkeen verotusarvosta, tulisi tämä sama määrä ulottaa myös perintö- ja lahjaverotukseen. Myös valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota käsitellessään alussa mainittua perintö- ja lahjaverolain muutosta (VaVM 37/2000 vp), ja eduskunta on hyväksynyt sitä koskevan lausuman hallitusohjelmaan viitaten.

Sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjaveron maksaminen nopeaan tahtiin on usein vaikeaa, koska varat ovat kiinni yrityksessä. Nykyisessä PerVL:n 56 §:ssä veron maksuajaksi on säädetty viisi vuotta. Lakialoitteessa ehdotetaan, että tämä aika pidennettäisiin kymmeneen vuoteen. Myös tämä helpottaisi sukupolvenvaihdostilanteista selviämistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 §:n 2 momentti ja 56 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 55 §:n 2 momentti laissa 1110/1994 ja 56 §:n 2 momentti laissa 318/1994, seuraavasti:

55 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluvat varat arvostettaisiin verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaan siten, että veronalaisiksi varoiksi katsotaan 30 prosenttia edellä mainitun varallisuuden verotusarvosta. Näin saatu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaverolain 5 000 markan ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

56 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä suurina, vähintään 5 000 markan suuruisina vuosierinä enintään 10 vuoden aikana sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

_______________

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2001

  • Jari Leppä /kesk
  • Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Mauri Salo /kesk
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Katri Komi /kesk
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • Pekka Nousiainen /kesk
  • Matti Väistö /kesk
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk
  • Petri Neittaanmäki /kesk
  • Liisa Hyssälä /kesk
  • Hannu Aho /kesk
  • Seppo Lahtela /kesk
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Pauli Saapunki /kesk
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Johannes Leppänen /kesk
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • Mirja Ryynänen /kesk
  • Hannu Takkula /kesk
  • Niilo Keränen /kesk
  • Juha Korkeaoja /kesk
  • Eero Lämsä /kesk
  • Timo Kalli /kesk
  • Leea Hiltunen /skl
  • Leena Rauhala /skl
  • Bjarne Kallis /skl
  • Jouko Jääskeläinen /skl
  • Marja-Leena Kemppainen /skl
  • Risto Kuisma /rem
  • Ismo Seivästö /skl
  • Esko Kurvinen /kok
  • Hannu Aho /kesk
  • Sulo Aittoniemi /alk
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Niilo Keränen /kesk
  • Lasse Virén /kok
  • Klaus Bremer /r