LAKIALOITE 90/2003
vp
LA 90/2003
vp - Leena Rauhala /kd
Tarkistettu versio 2.0
Laki työttömyysturvalain 7 luvun 1 §:n
ja 9 luvun 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa ehdotetaan, että työmarkkinatukeen
määrätään suojaosa,
joka ei ole harkinnanvarainen ja joka on 50 prosenttia täysimääräisen työmarkkinatuen
kuukautta kohden lasketusta määrästä.
Lakialoitteessa ehdotetaan myös, että työmarkkinatuen
harkinnanvaraisen osan tulorajaa korotetaan huoltovelvollisilla
159 eurolla jokaisen alle 18-vuotiaan huollettavan osalta. Nykyisessä laissa
korotus on 106 euroa.
PERUSTELUT
Työmarkkinatukea maksetaan henkilölle, joka
ei täytä ansiosidonnaisen päivärahan
ehtoja kassajäsenyyden tai työssäolon
osalta. Työmarkkinatuki on nykyisen työttömyysturvalain
mukaan kokonaisuudessaan harkinnanvarainen etuus, niin että hakijan
puolison/avopuolison tulot vähentävät
työmarkkinatukea.
Puolison tulot ja/tai huoltovelvollisen omat tulot,
kun tulonhankkimiskustannukset on vähennetty, vaikuttavat
harkinnanvaraiseen työmarkkinatukeen tietyn tulorajan ylittämisen
jälkeen. Puolison tuloista otetaan huomioon tulot, jotka
ylittävät 236 euroa/kk. Työmarkkinatuki pienenee,
jos pariskunnan yhteenlasketut tulot ylittävät
848 euroa/kk. Tuki lakkaa, jos pariskunnan yhteenlasketut
tulot ylittävät 1 747 euroa/kk.
Tulorajoja korotetaan nykyisen lain mukaisesti 106 euroa jokaista
huollettavaa lasta kohden. Kun tuloraja ylittyy, tuki pienenee siten,
että täydestä työmarkkinatuesta
vähennetään 50 prosenttia tulorajan ylittävistä tuloista. Näin
jo alle yksittäisen suomalaisen keskipalkan tuloilla voi
työssä käyvän puoliso jäädä ilman
työmarkkinatukea ja perhe voi joutua elämään
vain toisen palkalla.
Tämä merkitsee monissa tapauksissa perheiden
tulojen romahtamista. Perheen tulot tippuvat usein niin paljon,
että toimeentulo on hyvin vaikeaa. Erityisen ongelmallinen
tämä tilanne on perhepoliittisesti, sillä se
kannustaa — ja joissain tilanteissa miltei pakottaa — perheet
toimeentulosyistä eroamaan, ainakin nimellisesti. Tällöin
asutaan kahdessa osoitteessa ja työtön puoliso
alkaa saada täyttä työmarkkinatukea, asumistukea
ja usein vielä toimeentulotukeakin. Tällainen
ratkaisu tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi, kun työmarkkinatuen
harkinnanvaraisuutta lieventämällä tilanne
olisi usein korjattavissa. Lainsäädännön
keinoin ei saa ylläpitää rakenteita,
jotka kannustavat pariskuntia eroamaan.
Tarkkoja laskelmia tämän lakialoitteen toteuttamisen
kustannuksista ei voida tehdä, koska ei tiedetä,
kuinka paljon uusia etuudensaajia tämä toisi työmarkkinatuen
piiriin. Menojen lisäystä valtion menoihin tämä lakialoite
ilman muuta tietäisi, mutta samalla se korjaisi myös erään
rakenteellisen ongelman, joka työttömyysturvalaissa
on. Osaan kustannuksista rahoitus tulee sitä kautta, että nimellisten
erojen myötä maksettujen yhteiskunnan tukien määrä vähenisi.
Kaikilla ihmisillä pitää olla oikeus
perusturvaan, ja siksi työmarkkinatukeen oikeutetuilla tulee
olla oikeus saada puolet täysimääräisestä työmarkkinatuesta
puolison tuloista riippumatta. Puolison tulojen vaikutus säilyy
edelleen työmarkkinatuen harkinnanvaraiseen osaan, mutta lievennystä siinäkin
tulee lapsiperheiden osalta, kun alle 18-vuotias lapsi korottaa
tulorajaa 159 eurolla nykyisen lain 106 euron sijaan. Tämä helpottaa
erityisesti alle keskituloisten lapsiperheiden tilannetta, jossa
toinen puoliso on työssä ja toinen työttömänä.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
työttömyysturvalain 7 luvun 1 §:n
ja 9 luvun 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta
2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002)
7 luvun 1 §:n 1 momentti sekä 9 luvun
4 §:n otsikko ja 1 momentti sekä
lisätään 7 luvun 1 §:ään
uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2—4 momentti siirtyvät
3—5 momentiksi, seuraavasti:
7 luku
Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset
1 §
Oikeus työmarkkinatukeen
Oikeus työmarkkinatukeen tämän
lain mukaisesti on työttömällä:
1) joka ei täytä työssäoloehtoa;
tai
2) jonka oikeus työttömyyspäivärahaan
on päättynyt 6 luvun 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun
enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
Oikeus työmarkkinatuen harkinnanvaraiseen osaan on
työttömällä, joka on taloudellisen
tuen tarpeessa (tarveharkinta).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 luku
Työmarkkinatuen määrä ja
kesto
4 §
Suojaosa ja tarveharkinta
Työmarkkinatuki koostuu suojaosasta ja harkinnanvaraisesta
osasta. Työmarkkinatuen suojaosa ja harkinnanvarainen osa
ovat kumpikin 50 prosenttia edellä 1 §:n
1 momentissa tarkoitetun täysimääräisen
työmarkkinatuen kuukautta kohden lasketusta määrästä.
Tarveharkinta ei koske suojaosaa. Harkinnanvaraisesta osasta vähennetään
huoltovelvollisella 50 prosenttia siitä 3 §:n
mukaisesti määrätystä tulojen
osasta, joka ylittää 848 euroa kuukaudessa. Perheettömällä henkilöllä vähennetään
vastaavasti 75 prosenttia siitä 3 §:n
mukaisesti määrätystä tulojen osasta,
joka ylittää 253 euroa kuukaudessa. Perheellisen
tulorajaa korotetaan 159 eurolla jokaisen huollettavan alle 18-vuotiaan
lapsen osalta. Työmarkkinatuen määräytymiseen
vaikuttavat kuukausittaiset tuloerät pyöristetään
alaspäin täysiksi euroiksi siten, että täyden
euron yli menevä osa jätetään
huomioon ottamatta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .
_______________
Helsingissä 10 päivänä syyskuuta
2003