PERUSTELUT

Tupakoinnista ja sen terveysvaikutuksista aiheutuu kansantaloudelle monenlaisia kuluja, jotka jakaantuvat lähinnä valtiolle, kunnille ja työnantajille. Lääkäriliiton selvityksen mukaan tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset vuodessa ovat yhteensä noin 4,5—5,0 miljardia markkaa, joka on enemmän kuin valtion tupakan verollisesta myynnistä saamat tulot. Tupakanpoltosta aiheutuu kustannuksia tupakkasairauksien aiheuttamina terveydenhuollon menoina sekä mm. työn tuottavuuden alenemisen ja sairauspoissaolojen aiheuttamina menetyksinä.

Tupakasta johtuvien sairauksien ehkäiseminen, toteaminen, hoitaminen, seuranta ja kuntoutus aiheuttavat niin ikään paljon kustannuksia. Suomen Lääkäriliitto on arvioinut tupakkapoliittisessa ohjelmassaan (v. 1993) tupakoinnin aiheuttaneen vuonna 1987 Suomessa 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, 590 000—620 000 lääkärissäkäyntiä ja 220 000—300 000 hoitopäivää yleissairaaloissa. Tupakoinnista johtuva sairaalahoito sitoo noin 2,6—3,5 % sairaansijakapasiteetista, mikä vastaa noin kahden keskikokoisen keskussairaalan koko vuotuista kapasiteettia.

Maailman terveysjärjestö luokittelee tupakoinnin riippuvuussairaudeksi (Tobacco dependence syndrome; luokka F17.2 kansainvälisessä tautiluokituksessa). Tupakka on mm. yleisin syövän aiheuttaja. Eräiden tutkimusten mukaan joka toinen tupakoija kuolee tupakoinnin seurauksena. Arvioidaan, että tupakka tappaa Suomessa vuosittain 5 000—7 000 ihmistä, ja tupakoitsijoilla on kaksinkertainen riski kuolla alle 65-vuotiaina verrattuna tupakoimattomiin. Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että passiivinen tupakointi altistaa myös sydän- ja verisuonisairauksille. Samassa taloudessa asuminen tupakoivan kanssa lisää sepelvaltimotautiriskiä jopa 25 prosenttia. Tupakan aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa vuosittain enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi huumeisiin, alkoholiin, liikenteeseen, itsemurhiin ja murhiin yhteensä.

Tupakkateollisuus on viime aikoina tuonut markkinoille lisää ns. halpasavukkeita, joiden markkinaosuus on nopeasti kasvanut. Myös verotuksellisesti itse käärityt savukkeet ovat olleet edullisempia ja erityisesti nuorten keskuudessa niiden käyttö on lisääntynyt. Nuorten terveystapatutkimuksessa ilmeni, että esimerkiksi päivittäin tupakoivista 14-vuotiaista pojista puolet ja tytöistä kolmasosa käärii tupakkansa itse. On arvioitu, että joka viides savuke on itse kääritty. Tarpeellista onkin muuttaa tupakkaveron rakennetta edelleen siten, että halpasavukkeiden ja savuketupakan veroa korotettaisiin suhteellisesti enemmän.