LISÄTALOUSARVIOALOITE 17/2001
vp
LTA 17/2001
vp - Leena Rauhala /skl ym.
Tarkistettu versio 2.1
Määrärahan osoittaminen terveysalan
koulutuksen ja työelämäyhteyksien kehittämiseen
Eduskunnalle
Yhteiskunnalliset ja sosiaali- ja terveysalan työn muutospaineet
ovat selvästi vaikuttamassa terveysalan koulutukseen.
Muutostrendeissä syntyy sosiaali- ja terveysalan ammatillisen
koulutuksen tehtäviä ja kehittämishankkeita.
Könnilän tutkimuksen (1999) mukaan ammattikorkeakoulutuksen
kehittämishaasteet ovat toteutuneet vain osittain. Terveysalan
korkeakoulutuksen arviointiraportin mukaan taas tiedekorkeakouluissa
tapahtuvaa hoitotieteen koulutusta toteutetaan liian vähäisin
resurssein.
Työelämäyhteyksien merkitys on opiskelijoiden
oppimiselle keskeinen. Terveysalan koulutuksen ammatit vaativat
laajan teoriapohjan lisäksi myös käytännön
osaamista. Näitä valmiuksia ei saavuteta pelkällä itseohjautuvalla
opiskelulla, vaan opiskelija tarvitsee opintojensa tueksi ammattitaitoisen
opettajan ohjausta ja opetusta.
Vastuuta käytännön hoitotyön
ohjaamisesta ei voida sälyttää vain harjoittelupaikkojen
työntekijöiden vastuulle. Heillä pedagogisten
ja ajallisten resurssien puute estää usein riittävän
paneutumisen asiaan. Vain ammattitaitoisen opettajan ohjaus ja opetus
voivat varmistaa laadukkaan käytännön
opiskelun ohjaamisen. Terveysalan koulutukseen sekä sosiaali-
ja työterveydenhuoltoon kohdistuneet säästöt
vaikeuttavat käytännön ohjauksen toteutumista,
ja hoitotyöntekijöiden vähyys on vaikeuttanut
riittävän ajan antamista opiskelijoiden ohjaamiseen.
Terveysalan opettajien mahdollisuus toteuttaa käytäntöön
suuntaavaa opetusta jää nykyisellään liian
vähäiseksi. Työelämäyhteyksien
ja käytännön opiskelun tehokasta toimivuutta
haittaa mm. työelämän edustajien ajan
ja resurssien puute. Käytännön työelämässä tapahtuvan
opetuksen kehittämiseen tarvitaan opetusta tukeva, kiinteä järjestelmä,
ja käytännön työntekijöiden
toiminta opiskelijoidensa oppimisen ohjaajina tulee resurssoida
uudella tavalla.
Terveysalan koulutuksen ja hoitotyön työelämän
yhteistyöhankkeita tarvitaan lisää koulutuksen
työelämäyhteyksien kehittämiseksi.
Terveysalan työssäoppiminen ja harjoittelutoiminnan
kehittäminen edellyttävät myös
opetuksen pedagogista kehittämistä ja harjoittelutoiminnan
toteuttamista vastaavanlaisesti kuin nyt on lääkärikoulutuksessa.
Se yhdistäisi korkeatasoisen tieteellisen, pedagogisen
ja käytännön tietämyksen yhteen,
ja tavoitteena olisi korkeatasoisten hoitoalan ammattilaisten valmistuminen.
Tällainen uusi järjestelmä voisi alkaa
kokeiluhankkeena ja ajan myötä laajeta kokeilun
tuloksia hyväksi käyttäen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme
kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2001 lisätalousarvioon
momentille 29.10.21 lisäyksenä 20 000 000
markkaa terveysalan yliopisto-opintojen ja hoitotyön käytännön
työelämäyhteyksien kehittämiseen.
Helsingissä 22 päivänä toukokuuta
2001
- Leena Rauhala /skl
- Leea Hiltunen /skl