YK:n Agenda 2030:n mukaisten kestävän kehityksen tavoitteiden kantavana teemana on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa haasteet edellyttävät valtioilta määrätietoista sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin. Kasvattamalla tukeaan monenkeskiseen yhteistyöhön Suomi osallistuu aktiivisesti kansainvälisten sitoumusten toimeenpanoon sekä tukee sääntöperusteisen järjestelmän vakautta ja legitimiteettiä. Aktiivinen rooli kehitysyhteistyön toimijana on osa globaalia vastuunkantoa, jota kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset ovat horjuttaneet. 

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että Suomi ja muut maat osoittavat 0,7 prosenttia BTKL:sta kehitysyhteistyöhön. Ilman näitä satsauksia kestävän kehityksen Agenda 2030 uhkaa jäädä toteutumatta asetetussa aikataulussa. Hallituksen tuoreen esityksen mukaan varsinaisen kehitysyhteistyön osuus vuonna 2019 on 583,7 miljoonaa euroa merkiten vain 0,41 %:n tasoa BKTL:sta. Suomen vähiten kehittyneille maille kohdennettu tuki tulee nostaa nykyisestä 0,13 %:n osuudesta Addis Abeban kehitysrahoituskokouksessa sovittuun 0,2 %:n tasoon kansantulosta. Yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteistä työtä on jatkettava myös rahoituksen sukupuolisensitiivisyyden lisäämiseksi siten, että EU:n tavoitteiden mukaisesti 85 % kaikista uusista ohjelmista täyttää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät tavoitteet. 

Ilmastonmuutoksen seuraukset uhkaavat voimakkaimmin heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja maita, kuten esimerkiksi Afrikan maita, joista monet kamppailevat voimakkaan väestönkasvun sekä kasvavan nuorisopullistuman kanssa. Tulevalla puheenjohtajuuskaudella Suomella on mahdollisuus ottaa keskeinen rooli Euroopan unionin jäsenmaiden kehitysyhteistyön koordinoijana ja nostaa Afrikka keskeiseksi kehitysyhteistyön kohdealueeksi. Huolehtimalla kehityspolitiikan sosiaalisesta ulottuvuudesta työmarkkinoita, koulututusta ja sosiaaliturvarakenteita kehittämällä valetaan yhteiskunnille kestävämpää pohjaa sekä ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Kestävän kehityksen toimet ovat tekoja myös naisten tasa-arvoisemman aseman puolesta. 

Viime vuosien kehitysyhteistyörahoitukseen tehdyt leikkaukset ovat kaventaneet merkittävästi kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Järjestökentän kansainväliset verkostot ovat kuitenkin merkittävässä roolissa ruohonjuuritason vaikuttamistyössä, minkä vuoksi järjestöjen kehitysyhteistyötukea on nostettava 15 prosenttiin määrärahoista. Tarvitsemme myös uusia keinoja vapaaehtoisuuteen perustuvan pienimuotoisen kansalaisjärjestöyhteistyön tukemiseksi. Valtioiden rajat ylittävällä sekä yhteiskunnan eri tasoja läpäisevällä yhteistyöllä kasvatamme ymmärrystä kulttuureja kohtaan, joista on tullut osa arkeamme. Avoin dialogi purkaa ennakkoluuloja ja lisää ihmisten välistä luottamusta ehkäisten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kierrettä.