Korkeakoulujen käytännönläheinen ja opetukseen integroitu TKI-toiminta, joka kohdistuu kunkin alueen omaan työelämään sekä yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittämiseen tulee saada entistä näkyvämmäksi ja sitä tulee aiempaa vahvemmin hyödyntää. Se tarvitsee tuekseen myös riittäviä rahoitusvälineitä, käytössä olevan innovaatiosetelin lisäksi muutakin. Erityisen tärkeää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukeminen on juuri nyt alueilla, missä on nähtävissä positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamaa taloudellista kasvua.  

Lisäksi korkeakoulujen tulee pystyä vastaamaan nopeasti ja joustavasti alueidensa työvoiman tarpeeseen. Erityisesti insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutusta tarvitaan useilla alueilla nykyistä enemmän.  

Useat kansainväliset arvioinnit ovat osoittaneet, että suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä suurimmat ongelmat ovat nimenomaan soveltavan tutkimuksen, innovaatioiden edistämisen ja työ- ja elinkeinoelämäyhteistyön rahoituksessa ja kannustimissa. Lisäksi kapeikot osaavan työvoiman tarjonnassa uhkaavat jo hidastaa kasvua joillain toimialoilla ja alueilla.  

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn uudistaminen edellyttää ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan parempaa hyödyntämistä. Ammattikorkeakoulujen ratkaisukeskeinen, korkeaan osaamiseen ja vuorovaikutukseen perustuva TKI-toiminta on yksi tärkeä vastaus Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän haasteisiin. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on vahva vuorovaikutus sidosryhmien, kuten yritysten ja työelämän kanssa samalla opiskelijoita osallistaen. Suomi tarvitseekin uusia panoksia erityisesti ammattikorkeakoulujen TKI-osaamisen hyödyntämiseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla, sillä kansalliset rahoitusinstrumentit ammattikorkeakoulujen innovaatiotoimintaan ja soveltavaan tutkimukseen ovat varsin pienet.