Suomen reilusta 5,2 miljoonasta asukkaasta n. 58 % käyttää silmälaseja.
Tämä tarkoittaa yli kolmea miljoonaa käyttäjää.
Vuosittain ostetaan vajaat 700 000 uutta silmälasiparia.
Lasien käyttöaste on Euroopan korkeimpia johtuen
lähinnä suomalaisten ikääntymisestä.
Silmälasien käyttäjien määrä tulee
jatkossakin lisääntymään, mutta alalle
ei odoteta merkittävää kasvua. Suomen väestön
suurimmat ikäluokat ovat nyt siinä vaiheessa,
jossa silmien taittokyvyssä ei enää tapahdu
merkittäviä muutoksia.
Tuorein vertailutieto silmälasien keskihinnoista Euroopan
maissa on vuodelta 2001. Tuolloin verollinen keskihinta oli Suomessa
286 euroa ja 11 Euroopan maan (lähinnä Pohjoismaat
ja Keski-Euroopan maat) keskiarvo oli 285 euroa. Suomen hintataso
on siis Euroopan keskiarvoa.
Keväällä 2003 julkaistussa laajassa
arvonlisävertailussa oli mukana 18 Euroopan maata. Kallein
verokanta on Tanskassa (25 %) ja alhaisin Luxemburgissa
(3 %). Suomen verokanta 22 % oli
Euroopan kolmanneksi korkein. Tutkimuksessa olleiden 18 maan keskiarvo-ALV
oli 15,5 %. Monissa maissa lasien hankintaa tuetaan eri
tavoin valtion tai muun instanssin kautta. Tässä esimerkkejä:
Belgia: Valtion sairasvakuutus korvaa huononäköisten
lasien hankintaa. Myös jotkut yksityiset vakuutukset tukevat
lasien hankintaa.
Eesti: Valtion sairasvakuutus tukee huononäköisten
ja vammaisten lasien ostoa.
Englanti: Valtion sairasvakuutus tukee vähätuloisten,
sairaiden ja nuorten lasien ostoa. Tuen määrä on £ 30—100/lasit.
Espanja: Jotkut yksityiset vakuutukset tukevat lasien hankintaa.
Irlanti: 70 % kansalaisista saa korvauksen, linssien
vahvuudesta riippuen jopa kokonaan.
Italia: Valtion sairasvakuutus tukee huononäköisten
henkilöiden lasien ostoa.
Itävalta: Sairasvakuutukset korvaavat lasien ostohinnasta
keskimäärin 18 %.
Kreikka: Sairasvakuutukset tukevat ostoa omien tukilistojensa
mukaan.
Luxemburg: Valtion sairasvakuutus korvaa 50 euroa joka vuosi
lapsille ja joka kolmas vuosi aikuisille. Jos näkökyky
vaihtuu +/- 0,50 dioptria, henkilö saa
korvauksen uusista laseista vaikka kuinka usein.
Norja: Valtion sairasvakuutus tukee silmäsairauksista
ja heikkonäköisyydestä kärsivien
henkilöiden kuin myös alle 18-vuotiaiden lasten
lasien hankintaa.
Ranska: Valtion sairasvakuutus sekä yksityiset vakuutukset
tukevat lasien ostoa. Valtion sairasvakuutuksen tuki on erittäin
pieni, mutta yksityiset vakuutukset voivat korvata jopa koko summan.
Ruotsi: 24 terveydenhuollosta vastaavaa valtuustoa tukee lasien
hankintaa. Tuen määrä vaihtelee valtuustojen
välillä.
Saksa: Sairasvakuutus maksaa lasien vahvuudesta riippuen osan
hankintahinnasta.
Suomi: Valtion sairasvakuutus ei korvaa ostoja. Verovähennysoikeuden
poistuttua ei ole mitään tukimuotoja.
Sveitsi: Sairasvakuutus maksaa vuosittain alle 18-vuotiaille
145 euroa ja yli 18-vuotiaille joka viides vuosi 145 euroa. Tämä koskee
vain laseja ja piilolinssejä. Erikoistapauksissa voidaan
maksaa korkeampiakin summia.
Tanska: Valtion sairasvakuutus korvaa 100 % huononäköisten
ja 85 % vanhusten ja heikkotuloisten lasien ostohinnasta.
Suomessa vastaavia tukijärjestelmiä ei ole
ja arvonlisäveromme on liian korkea. Sen tulisi olla samalla
tasolla lääkkeiden arvonlisäveron kanssa
eli 8 %. Hyvä näkökyky
on merkittävä tekijä. Se on sidoksissa
työtehoon ja sitä kautta tuottavuuteen. Riittävä näkökyky
lisää ikääntyvien ihmisten itsenäistä pärjäämistä,
jolloin he voivat asua pidempään kotona. Toimenpiteet,
joilla tuetaan väestön hyvää näkökykyä,
ovat investointiluonteisia. Ne maksavat itsensä takaisin
näkötehokkuuden parantumisena ja näkömiellyttävyyden
ja -turvallisuuden lisääntymisenä.