Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 15 päivänä toukokuuta 2002 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen ehdotuksesta neuvoston päätökseksi poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi yhteisen kannan 2001/931/YUTP 4 artiklan mukaisesti (E 48/2002 vp) lakivaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnan käyttöön on toimitettu uusi 2.6.2002 päivätty EU-perusmuistio asiasta.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitusneuvos Pekka Järviö, sisäasiainministeriö
yksikön päällikkö Matti Joutsen, oikeusministeriö
valtionsyyttäjä Heli Vesaaja, Valtakunnansyyttäjänvirasto
Neuvosto hyväksyi 27.12.2001 II pilarin puitteissa yhteisen kannan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi (2001/931/YUTP). Yhteistä kantaa sovelletaan terroritekoihin sekaantuneisiin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin, jotka on lueteltu mainitun yhteisen kannan liitteessä.
Yhteisen kannan 4 artikla velvoittaa jäsenvaltiot antamaan toisilleen mahdollisimman laajaa tukea terroritekojen estämiseksi ja torjumiseksi.
Espanja on 18.3.2002 tehnyt aloitteen em. yhteisen kannan 4 artiklassa tarkoitettujen poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön alaan kuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta tehtäväksi neuvoston päätökseksi.
Ehdotuksen 2 artiklassa määrätään jäsenvaltiot nimeämään poliisivoimissaan yhteyspiste, jolla on oikeus saada ja kerätä tietoja kyseisen jäsenvaltion rikollisuuden torjunnasta vastaavien viranomaisten tekemistä terroritekoja koskevista rikostutkimuksista, jotka liittyvät luettelossa mainittuihin henkilöihin, ryhmiin tai yhteisöihin.
Ehdotuksen 3 artiklan mukaan vastaava yhteyspiste tulee nimetä myös oikeusviranomaisten (suomenkielisessä versiossa "oikeuslaitoksen") piiristä oikeusviranomaisten suorittamia tutkimuksia koskevien tietojen keräämiseksi. Tämä yhteyspiste on sama kuin Eurojustin kansallinen yhteyspiste niissä jäsenvaltioissa, joissa sellainen on nimetty.
Valiokunnalle toimitetun tarkistetun kannan mukaan Suomi pitää tärkeänä yhteisen kannan 4 artiklan sisällön täsmentämistä III pilarin instrumentilla. On tärkeää, että Eurojustin ja Europolin yhteistyötä edistetään ja että terrorismin torjumiseksi tarvittavaa tietojen keruuta varten on kansallisiin työnjakoihin soveltuva järjestelmä.
Suomi pitää hyvänä sitä, että edellisestä asiaa koskevasta aloitteesta poiketen jäsenvaltioille on nyt ehdotetun instrumentin nojalla turvattu enemmän joustavuutta tietojen vaihtoon liittyvään menettelyyn. Tämä mahdollistaa myös eri jäsenvaltioiden viranomaisrakenteista sekä tiedon määrästä ja lähteistä johtuvien erilaisuuksien huomioon ottamisen. Edellä mainittu turvaa osaltaan myös jo olemassa olevien tietojenvaihtokanavien ja -rakenteiden hyödyntämisen ja sillä kyetään estämään myös päällekkäistä tietojenvaihtoa.
Suomen kannalta katsottuna ehdotuksen yksityiskohdissa on edelleen täsmentämisen tarpeessa olevia sanamuotoja (3 artiklan 1 ja 2 kohta toisinsa verrattuina sekä 4 ja 5 artiklassa).
Ehdotuksella pyritään viranomaisyhteistyön ja tietojenvaihdon tehostamiseen tavalla, jolla ei ole vaikutusta Suomen kansalliseen lainsäädäntöön eikä se kuulukaan lainsäädännön alaan. Valiokunta kannattaa Eurojustin ja Europolin yhteistyön tehostamista terroris min torjunnan alueella ja päätösehdotuksessa esitettyjen poliisi- ja oikeusviranomaisten piiristä nimettyjen yhteyspisteiden perustamista.
Suomen kannalta katsottuna kyseessä on kuitenkin pelkästään poliittinen instrumentti, jolla on merkitystä eräissä jäsenvaltioissa. Suomessa jo voimassa oleva lainsäädäntö nimittäin velvoittaa syyttäjän ja poliisin toimimaan keskenään tiiviissä yhteistyössä. Suomi voi kuitenkin hyväksyä tällaisenkin päätöksen, jos sen sisällöstä päästään yhteisymmärrykseen.
Päätösehdotuksen johdannossa katsotaan, että unionin olisi toteutettava lisätoimenpiteitä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 (2001) täytäntöön panemiseksi. Vaikka nyt kyseessä olevalla päätösehdotuksella ei muuteta asiaan liittyviä säännöksiä, valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että YK:n päätöslauselmasta puuttuvat oikeusturvatakeet. Päätöslauselman piiriin voi joutua väärin perustein, mutta ei ole keinoa, jolla siitä silloin pääsee pois. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa keskustelua siitä, miten voidaan sovittaa yhteen turvallisuusneuvoston tehokas toiminta ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Päämääränä voisi olla, että kaikki tämän tyyppiset päätökset ovat luonteeltaan rikosoikeudellisia niin, että ne pohjautuvat rikostutkintaan, rikostutkinnassa esille tulleisiin tosiseikkoihin, asianmukaisiin syytetoimiin sekä niihin liittyvään yhteistoimintaan. Terrorismin vastainen taistelu ei saa olla tekosyy perusarvojen ja -oikeuksien loukkauksille.
Lausuntonaan lakivaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo