Komission ehdotus koskee Euroopan unionin liittymistä Haagissa vuonna 2019 hyväksyttyyn yleissopimukseen ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa.
Yleissopimuksen tarkoituksena on luoda tehokas globaali järjestelmä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen ulkomaisten tuomioiden rajat ylittävää tunnustamista ja täytäntöönpanoa varten ja siten lisätä oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta kansainvälisissä kaupallisissa suhteissa. Yleissopimuksessa määrätään yleissopimuksen edellytykset täyttävien ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä perusteista, joiden nojalla siitä voidaan kieltäytyä. Yleissopimusta sovelletaan siviili- tai kauppaoikeudellisiin asioihin. Sen soveltamisalaa on kuitenkin rajattu eikä sitä sovelleta esimerkiksi perheoikeudellisiin asioihin eikä immateriaalioikeuksiin. Toisaalta esimerkiksi työsopimukset ja kuluttajasopimukset kuuluvat sen soveltamisalaan. Yleissopimus ei ole vielä kansainvälisesti voimassa.
Lakivaliokunta suhtautuu ulkomaisten tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevaan yleissopimukseen ja sen tavoitteisiin yleisesti ottaen myönteisesti. Yleissopimuksen aikaansaamista voidaan pitää merkittävänä, sillä nykyisin ei ole olemassa vastaavaa maailmanlaajuista oikeudellista kehikkoa ulkomaisten tuomioiden rajat ylittävästä tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Yleissopimuksen voidaan katsoa selkeyttävän oikeustilaa sekä parantavan oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta ja siten edistävän oikeuden saatavuutta.
Yleissopimusta sovellettaisiin EU:ssa ja siten myös Suomessa suhteessa sellaisiin valtioihin, jotka eivät ole EU:n jäseniä eivätkä Luganon yleissopimuksen sopimusvaltioita. Tämä johtuu siitä, että EU:n liittymisen jälkeenkin EU:n jäsenvaltioiden välisissä suhteissa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä eli Bryssel Ia -asetusta. Yleissopimus ei vaikuta myöskään Luganon yleissopimuksen soveltamiseen, sillä aiempi sopimus saa yleissopimukseen nähden etusijan.
Muutos olisi Suomen kannalta merkittävä, sillä valtioneuvoston kirjelmästä ilmenevin tavoin Suomessa ei ole yleistä kansallista lainsäädäntöä vieraassa valtiossa annetun siviilioikeuden alaan kuuluvan tuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, mistä seuraa, etteivät vieraassa valtiossa annetut tuomiot ole Suomessa täytäntöönpanokelpoisia eivätkä saa täällä oikeusvoimaa, ellei asiasta ole erikseen valtiosopimuksella sovittu. EU:n yleissopimukseen liittymisen myötä Suomessa annetut tuomiot tunnustettaisiin ja pantaisiin täytäntöön muissa sopimusvaltioissa ja muissa sopimusvaltioissa annetut tuomiot vastaavasti tunnustettaisiin ja pantaisiin täytäntöön Suomessa. Tämän voidaan katsoa olevan lähtökohtaisesti hyödyllistä sekä yksityishenkilöiden että kansainvälisesti toimivien yritysten kannalta.
Yleissopimuksen käytännön vaikutukset yrityksiin voivat kuitenkin saadun selvityksen mukaan olla maltilliset, sillä useat kansainväliset siviili- ja kauppaoikeudelliset riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Yleissopimuksen käytännön hyödyllisyyteen vaikuttaa luonnollisesti myös se, kuinka moni valtio siihen liittyy.
Edellä esitettyä ja saamaansa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta pitää komission ehdotusta EU:n liittymisestä edellä tarkoitettuun yleissopimukseen kannatettavana. Käytännön tulkinnan ja soveltamisen helpottamiseksi yleissopimuksesta olisi tarpeellista olla tulkinta- ja soveltamisohjeistusta.