Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 26 päivänä elokuuta 2002 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (lahjonnan torjuminen yksityisellä sektorilla) (U 39/2002 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että lakivaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, oikeusministeriö
ylikomisario Matti Rinne, sisäasiainministeriö
Ehdotetulla puitepäätöksellä lähennetään jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöä, joka koskee lahjontaa yksityisellä sektorilla. Yksityissektorilla tapahtuva lahjuksen antaminen ja ottaminen sekä yllytys, avunanto ja yritys niihin olisi säädettävä rangaistavaksi. Ehdotuksessa on yhdistetty lahjonnasta yksityisellä sektorilla vuonna 1998 hyväksytyn yhteisen toiminnan säännöksiä. Puitepäätöksestä johtuvat velvoitteet eivät periaatteessa olisi pitemmälle meneviä kuin yhteisessä toiminnassa.
Jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ratifioineet EU:n yleissopimusta sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, ja Euroopan neuvoston rikosoikeudellista yleissopimusta lahjonnasta, olisivat velvollisia tekemään sen vuoden kuluessa puitepäätöksen voimaantulosta.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että puitepäätöksessä tarkoitetusta menettelystä voidaan langettaa enimmäisrangaistuksena vähintään 1—3 vuoden vankeusrangaistus.
Jäsenvaltioiden olisi mahdollistettava se, että erityisten olosuhteiden niin vaatiessa on mahdollista kieltää luonnolliselta henkilöltä, joka on tuomittu 2 ja 3 artiklassa tarkoitetusta rikoksesta, väliaikaisesti liiketoiminnan harjoittaminen tai tietynmuotoisen liiketoiminnan harjoittaminen. Sen lisäksi jäsenvaltiot velvoitettaisiin varmistamaan, että erityisten olosuhteiden niin vaatiessa on mahdollista kieltää luonnolliselta henkilöltä väliaikaisesti osakeyhtiön tai erityistä virallista suostumusta edellyttävän yhtiön perustaminen tai johtaminen taikka sen hallituksen jäsenenä oleminen.
Puitepäätösehdotus sisältää säädökset oikeushenkilön rangaistusvastuusta ja oikeushenkilöihin kohdistuvista seuraamuksista.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Tanskan ehdotukseen puitepäätökseksi yksityisen sektorin lahjonnan torjumisesta. Oikeushenkilön vastuun ulottamista lahjoman ottamiseen valtioneuvosto pitää kuitenkin ongelmallisena. Esitetyssä muodossaan ehdotus voisi johtaa myös siihen epätarkoituksenmukaiseen järjestelyyn, että oikeushenkilöä rangaistaisiin siitä, että sen puolesta toimiva on rikollisella menettelyllä aiheuttanut sille taloudellista tai muuta vahinkoa.
Korruptiolla on kansainvälistyvässä maailmassa rajat ylittäviä vaikutuksia esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa. Se on ollut yksi syy lisääntyneeseen kansainväliseen yhteistyöhön korruption torjumiseksi. Esimerkkeinä kansainvälisestä yhteistyöstä voidaan mainita mm. Suomen ratifioimat OECD:n kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskeva yleissopimus (1997), lahjontaa koskeva Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus (1998) sekä EU:n lahjonnan torjumista koskeva yleissopimus (1997) ja yhteinen toiminta lahjonnasta yksityisellä sektorilla (1998).
Puitepäätöksen yhtenä tavoitteena on nopeuttaa EU:n lainsäädännön voimaansaattamista, koska kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä saattaneet kansallisesti voimaan edellä mainittua yhteistä toimintaa. Valiokunta suhtautuu aikaisempien kannanottojensa mukaisesti myönteisesti puitepäätösehdotukseen.
Rikoslain elinkeinorikoksia koskevan 30 luvun 7 ja 8 §:ssä säädetään lahjomisesta ja lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Viimeksi mainittua pykälää on muutettu 1.10.2002 voimaan tulevalla lailla. Kummankaan rikoksen yritystä, kuten ei myöskään virkamiehen lahjomista tai lahjuksen ottamista virkamiehenä, ei ole erikseen säädetty rangaistavaksi, koska rikosten tunnusmerkistöt täyttyvät niin varhaisessa vaiheessa. Valiokunta katsoo, että puitepäätöstä tulisi voida tulkita siten, että rikoslain nykyiset säännökset ovat riittävän kattavat.
Oikeushenkilö voidaan rikoslain 30 luvun 13 §:n mukaan tuomita yhteisösakkoon lahjomisesta elinkeinotoiminnassa, mutta ei lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Puitepäätösehdotuksen mukaan oikeushenkilön rangaistusvastuun pitää koskea molempia rikoksia sekä niihin yllyttämistä ja niiden avunantoa ja yritystä. Valtioneuvosto pitää oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamista lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa ongelmallisena, koska se voisi johtaa oikeushenkilön rankaisemiseen myös silloin, kun rikos on aiheuttanut sille vahinkoa. Valtioneuvoston kanta perustuu oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeviin voimassa oleviin rikoslain säännöksiin ja niitä koskevan hallituksen esityksen (HE 95/1993 vp) perusteluihin. Kanta vastaa myös niitä säännösehdotuksia, jotka sisältyvät eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamiseksi (HE 53/2002 vp). Esityksessä ehdotetaan periaatteellisesti merkittäviä muutoksia oikeushenkilön rangaistusvastuuseen, mutta sitä ei ehdoteta laajennettavaksi koskemaan lahjuksen ottamista elinkeinotoiminnassa. Esitystä myöhemmin käsitellessään valiokunta arvioi oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottuvuutta kansallisen lainsäädännön kannalta. Valiokunnalla ei ole tässä yhteydessä huomauttamista valtioneuvoston kantaan.
Lausuntonaan lakivaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan rikoksen yritystä koskevin huomautuksin.
Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Timo Tuovinen