Perustelut

Ehdotetulla puitepäätöksellä perustettaisiin Euroopan unioniin rikosrekisteritietojen välittämistä varten järjestelmä, jossa tuomiojäsenvaltion velvollisuudeksi tulee toimittaa toiselle jäsenvaltiolle tiedot sen kansalaisia koskevista tuomioista. Ehdotettu järjestelmä ei merkitse mitään periaatteellista uutuutta, vaan lähtökohtaisesti se osittain täydentää ja osittain korvaa keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja keskinäisestä oikeusavusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräitä määräyksiä. Tarkoituksena on lähinnä tehostaa olemassa olevia menettelyjä luomalla tietojenvaihtoa varten yhtenäistä lomakepohjaa hyödyntävä atk-järjestelmä.

Lakivaliokunta pitää tällaista pyrkimystä parannettuun rikosrekisteritietojen vaihtoon sinänsä myönteisenä, koska sillä valiokunnan käsityksen mukaan voidaan vähentää sattumanvaraisuutta ulkomaisten tuomioiden huomioon ottamisessa. Valiokunta on kuitenkin valtioneuvoston tavoin kiinnittänyt huomiota siihen, että puitepäätöksen soveltamisala tulisi ehdotuksen mukaan olemaan hyvin laaja kattaessaan kaikki rangaistuslajit, siis myös sakkorangaistukset. Vaikka puitepäätöksellä ei sinänsä vaikutettaisi Suomen rikosrekisterin tietosisältöön, valiokunta katsoo, että jatkovalmistelussa tulee arvioida näin laajan soveltamisalan tarkoituksenmukaisuutta ja vakavasti harkita tietojenvaihdon rajaamista vain ankarimpiin seuraamuksiin, kuten vankeusrangaistuksiin.

Ehdotuksen mukaan tietoja voitaisiin luovuttaa ensinnäkin rikosasian käsittelyä varten. Puitepäätösehdotuksen 9 artiklan 1 kohdan nimenomaisen säännöksen mukaan tällaisia tietoja saa käyttää ainoastaan sen rikosasian käsittelyssä, jota varten tiedot on pyydetty. Toiseksi tietoja voidaan pyytää myös muuta tarkoitusta kuin rikosoikeudenkäyntiä varten. Näitä tarkoituksia ei ehdotuksessa ole täsmennetty. Toisaalta tietoja näitä "muita tarkoituksia" varten pyytänyt jäsenvaltio saa käyttää niitä vain ilmoittamaansa tarkoitukseen ja pyynnön vastaanottaneen valtion asettamissa rajoissa. Poikkeuksena tästä on säännös, jonka mukaan tietoja saa kuitenkin aina käyttää yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevan välittömän ja vakavan uhkan torjumiseksi.

Lakivaliokunnan mielestä ehdotetut säännökset ovat "muita tarkoituksia" koskevilta osiltaan liian epämääräisesti muotoillut, minkä vuoksi niitä on syytä pyrkiä täsmentämään. Vaihtoehtoisesti tulee valiokunnan mielestä harkita sitä, että pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle annetaan nimenomainen mahdollisuus erikseen määritellyissä tapauksissa kieltäytyä pyynnön täyttämisestä, jos se katsoo, ettei pyynnössä esitettyä tietojen käyttötarkoitusta voida pitää hyväksyttävänä.

Lakivaliokunta on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että puitepäätösehdotuksen 11 artiklan 2 kohdan sanamuoto ("muun muassa") jättää epäselväksi, onko luettelo toimitettavista tiedoista tyhjentävä. Valiokunnan mielestä puitepäätösehdotusta on tältä osin vielä täsmennettävä niin, että siitä itsestään käy selvästi ilmi, mitkä tiedot kuuluvat uuden luovuttamismenettelyn soveltamisalaan.

Lopuksi lakivaliokunta toteaa, että samanaikaisesti nyt esillä olevan ehdotuksen kanssa unionissa käsitellään ehdotusta neuvoston puitepäätökseksi III pilarin tietosuojan alalla (U 48/2005 vp). Siitä antamassaan lausunnossa hallintovaliokunta on pitänyt tarpeellisena yhteisten standardien määrittelemistä henkilöiden suojan varmistamiseksi III pilarin yhteistyöhön liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä ja tietojen vaihdossa (ks. HaVL 5/2006 vp). Samassa yhteydessä hallintovaliokunta on huomauttanut, että yhteisten tietosuojaa koskevien menettelytapojen merkitys korostuu erityisesti tietojen vaihdon lisääntyessä tietojen saatavuusperiaatteen myötä. Hallintovaliokunnan mainitsemiin näkökohtiin viitaten lakivaliokunta pitää tärkeänä pyrkiä siihen, että nyt esillä oleva puitepäätös rikosrekisteritietojen vaihtamisesta säädettäisiin jäsenvaltioissa täytäntöönpantavaksi vasta III pilarin alalla sovellettavan tietosuojapuitepäätöksen jälkeen.