Perustelut
Euroopan unionin komission odotetaan kesäkuussa antavan
asetusehdotuksen Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta.
Taustalla on tarve puuttua nykyistä tehokkaammin EU:n taloudellisiin
etuihin kohdistuvaan rikollisuuteen ja väärinkäytöksiin,
kuten unionin talousarvioon sisältyviin tuloihin
ja menoihin kohdistuviin petoksiin. Saadun selvityksen
mukaan kyse on laajasta ja EU:n tasolla merkittävästä ongelmasta.
Valtioneuvoston selvityksen tarkoituksena on informoida eduskuntaa
Suomen pyrkimyksistä vaikuttaa ennakolta kyseisen asetusehdotuksen sisältöön.
Selvityksen liitteenä olevassa muistiossa käsitellään
niitä reunaehtoja, joiden täyttymistä asetusehdotuksessa
Suomi pitää tärkeänä.
Siitä, onko Suomi mukana Euroopan syyttäjänviraston
perustamisessa, päätetään myöhemmin
erikseen.
Lakivaliokunta katsoo, että Euroopan syyttäjänviraston
perustamisessa on kyse merkittävästä asiasta.
Siksi on tärkeää, että Suomi
on aktiivinen ja pyrkii ennalta vaikuttamaan komission lainsäädäntöaloitteen
sisältöön. On myös hyvä,
että eduskuntaa informoidaan asiasta mahdollisimman varhain.
EU:n taloudellisten etujen suojaaminen mahdollisimman tehokkaasti
on tärkeää sekä unionin toimielinten
että jäsenvaltioiden kannalta. Valtioneuvoston
tavoin valiokunta kuitenkin katsoo, että ensisijaisesti
tähän pitäisi pyrkiä nykyistä oikeudellista
ja muuta keinovalikoimaa käyttämällä sekä olemassa
olevien instituutioiden eli Eurojustin, EU:n petostentorjuntaviraston
(OLAF) ja Europolin avulla ja niitä tarvittaessa kehittämällä ja
tehostamalla.
Suomi on aiemmissa yhteyksissä suhtautunut Euroopan
syyttäjänviraston perustamiseen varsin varauksellisesti.
Tämä on johtunut erityisesti perustuslaillisista
syistä. Tilanne on kuitenkin Lissabonin sopimuksen myötä siinä mielessä muuttunut,
että unionilla on nykyisin SEUT 86 artiklan nojalla toimivalta
perustaa Euroopan syyttäjänvirasto Eurojustin
pohjalta unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi.
Tästä huolimatta valiokunta yhtyy valtioneuvoston
näkemykseen siitä, että Euroopan syyttäjänviraston
perustaminen ei edelleenkään ole ongelmatonta
ja asiaan liittyy useita avoimia kysymyksiä. Keskeisiä kysymyksiä ovat
erityisesti Euroopan syyttäjänviraston organisointi
ja se, miten sen toiminta järjestetään
suhteessa jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin.
Liitteenä olevan muistion mukaisissa kansallisissa
reunaehdoissa muun muassa katsotaan, että Euroopan syyttäjänviraston
perustamisesta tulisi saada lisäarvoa nykytilaan nähden
ja siitä ei saisi aiheutua tarpeettomia lisäkustannuksia unionille
eikä jäsenvaltioille. Lakivaliokunnalla ei ole
huomauttamista reunaehtojen sisältöön. Erityisen
tärkeänä valiokunta pitää kuitenkin sitä,
että Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa
hyödynnetään nykyisiä rakenteita
ja resursseja ja pyritään näin välttämään
turhan ja päällekkäisen byrokratian luomista.
Valiokunta yhtyykin valtioneuvoston näkemykseen siitä, että Eurojustin
pohjalta kehitettävä Eurooppalainen
syyttäjänvirasto voisi olla toimiva organisointitapa.
Tällainen malli vastaisi myös SEUT 86 artiklaa
siitä, että Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan
Eurojustin pohjalta.