Lakivaliokunta on käsitellyt hallituksen vuosikertomukseen sisältyvät, valiokunnan ehdotuksesta hyväksytyt eduskunnan lausumat. Lausumista pääosa koskee oikeusministeriön hallinnonalaa, mutta osa koskee myös sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa. Lisäksi lakivaliokunta on oman toimialansa kannalta käsitellyt ylivelkaantumisen ja siitä aiheutuvien ongelmien vähentämistä, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvää virkarikossääntelyä sekä yksityistä pysäköinninvalvontaa.
Poistettavat lausumat
Seuraavien lausumien johdosta suoritetut toimenpiteet ovat riittäviä, ja lausumat ovat käyneet tarpeettomiksi:
- Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen KAA 1/2019 vp — EK 44/2020 vp
Käsitellessään kansalaisaloitetta (KAA 1/2019 vp) eduskunta hyväksyi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja antaa tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.
Vuosikertomuksesta ilmenevin tavoin muun muassa naisen tai tytön sukuelinten silpomisen rangaistavaksi säätämistä erillisellä rikoslain säännöksellä koskeva hallituksen esitys HE 69/2024 vp annettiin 13.6.2024. Esityksen mukaiset silpomista koskevat rikoslain muutokset (923/2024) tulivat voimaan 1.1.2025.
Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta katsoo, että lausuma ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. Lausuma voidaan siten poistaa.
- Maksuhäiriötietojen säilytysaikojen lyhentämistä koskeva uudistus HE 109/2021 vp — EV 34/2022 vp
Käsitellessään hallituksen esitystä HE 109/2021 vp laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta eduskunta hyväksyi kolme lausumaa. Lausuman 3 mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii Ulosottolaitoksen lisämäärärahatarpeista maksuhäiriötietojen säilytysaikoja koskevan uudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Vuosikertomuksen mukaan eduskunnan kolmannessa lausumassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi varattiin 320 000 euron määräraha vuosiksi 2023 ja 2024 luottotietolain muutoksista aiheutuvien menojen kattamiseksi. Sen tarkoitus oli kattaa erityisesti alkuvaiheessa odotettavissa ollut tavanomaista suurempi luottotietojen oikaisupyyntöjen määrä. Myös tämän jälkeen rekisteröityjen pyyntöjen määrä on pysynyt melko korkealla tasolla. Rekisteröidyn oikaisupyyntöjä, joista on lähetetty ilmoitus luottotietotoiminnan harjoittajille, on lainmuutosten voimaantulon jälkeen ollut noin 3 600—5 000 kuukaudessa. Sellaisten pyyntöjen määrä, jotka eivät johda korjaukseen, on kuitenkin ollut suurempi. Käsittelyn automatisointi on vähentänyt resurssitarpeita erityisesti siltä osin kuin on kyse ilmoituksista luottotietotoiminnan harjoittajille. Pyynnöt pystytään tällä hetkellä käsittelemään nykyisillä resursseilla ja Ulosottolaitoksen toimintamäärärahoilla. Lainmuutosten vaikutuksia Ulosottolaitokseen seurataan kuitenkin ministeriössä jatkuvasti.
Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta katsoo, että lausuma 3 ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. Lausuma 3 voidaan siten poistaa.
- Avioliittoon pakottamista koskeva lainsäädäntö HE 172/2021 vp — EV 285/2022 vp
Käsitellessään hallituksen esitystä HE 172/2021 vp laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi eduskunta hyväksyi kolme lausumaa. Lausuman 2 mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii avioliittoon pakottamista koskevan rangaistussääntelyn tarkastelua ja ryhtyy sen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden selkeyttämiseksi rikoslaissa.
Vuosikertomuksesta ilmenevin tavoin laki rikoslain 25 luvun 3 pykälän muuttamisesta (696/2024), jolla avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta on selkeytetty, tuli voimaan 1.1.2025.
Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta katsoo, että lausuma 2 ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. Lausuma 2 voidaan siten poistaa.
- Vankien tupakointiin liittyvä lainsäädäntö HE 272/2022 vp — EV 226/2022 vp
Käsitellessään hallituksen esitystä HE 165/2020 vp laeiksi vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta sekä hallituksen esitystä HE 272/2022 vp vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 165/2020 vp) täydentämisestä eduskunta hyväksyi seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin vankien ja tutkintavankien tupakoinnin järjestämiseen ja valvontaan sekä tupakoinnista vieroittautumisen tukitoimiin Rikosseuraamuslaitokselle ja Vankiterveydenhuollon yksikölle kohdennettujen resurssien riittävyyttä ja ryhtyy välittömiin toimiin resurssien lisäämiseksi, jos ne osoittautuvat riittämättömiksi.
Vuosikertomuksen mukaan lausumassa tarkoitettu lainsäädäntö on tullut voimaan 4.9.2023. Ennen lain voimaantuloa Rikosseuraamuslaitos ja Vankiterveydenhuollon yksikkö sopivat tupakointiin liittyvistä käytännöistä ja vangeille tiedotettiin muutoksesta hyvissä ajoin.
Edelleen vuosikertomuksen mukaan tilannetta on seurattu lain voimaantulon jälkeen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella tupakoinnin valvontaan ja tukitoimiin varattu rahoitus on ollut riittävä.
Rikosseuraamuslaitoksen teettämien tupakansavumittausten perusteella vankiloiden sisäilmassa on edelleen tupakansavua. Myös tupakointiin liittyvien kurinpitoasioiden määrät ja tupakoinnin vuoksi rikottujen sähkölaitteiden määrät ovat kasvaneet. Tällaisia muutoksia ennakoitiin tapahtuvan lain esitöissä (HE 272/2020 vp), koska käytännössä täysin aukottoman valvonnan toteuttaminen on mahdotonta. Oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos selvittävät, millaisilla toimilla haittavaikutuksia voitaisiin edelleen vähentää.
Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta katsoo, että lausuma ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. Lausuma voidaan siten poistaa.
Säilytettävät lausumat
Muut lakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksytyt lausumat ovat edelleen tarpeellisia, ja ne tulee säilyttää. Tässä yhteydessä lakivaliokunta kiinnittää lisäksi erityistä huomiota seuraaviin säilytettäviin lausumiin ja kannanottoihin, jotka tosin on hyväksytty tarkastusvaliokunnan, talousvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksesta:
- Hallituksen vuosikertomus 2023. Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2023 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta K 2/2024 vp — K 18/2024 vp — EV 31/2024 vp
Eduskunta on hyväksynyt kertomusten johdosta neljä kannanottoa. Kannanotot perustuvat tarkastusvaliokunnan mietinnössä (TrVM 9/2024 vp) ehdotettuun. Kannanotto 4 pohjautuu lakivaliokunnan kannanottoesitykseen (LaVL 15/2024 vp). Lakivaliokunta käsitteli yksityistä pysäköinnvalvontaa seikkaperäisesti edellä mainitussa lausunnossaan LaVL 15/2024 vp. Kannanoton 4 mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus kokonaisvaltaisesti selvittää yksityisellä alueella tapahtuvan pysäköinnin ja pysäköinninvalvonnan oikeustilaa ja sääntelytarpeita sekä ryhtyy selvityksen perusteella toimenpiteisiin tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelemiseksi ja hallituksen esityksen antamiseksi eduskunnalle.
Vuosikertomuksen mukaan hallitus katsoo, että yksityisellä alueella tapahtuvan pysäköinnin ja sen valvonnan oikeudellinen sääntely on asiana vaikea ja moniulotteinen. Hallitus ei ole vielä ratkaissut kysymystä sopivasta etenemistavasta eikä eduskunnan edellyttämää selvitystä ole siten käynnistetty.
Lakivaliokunta katsoo oman toimialansa kannalta, että kannanoton 4 toteuttaminen on edelleen kesken ja se on tarpeen säilyttää.
- Hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskeva lainsäädäntö sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antaminen HE 241/2020 vp — EV 111/2021 vp
Käsitellessään hallituksen esitystä (HE 241/2020 vp) hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi eduskunta hyväksyi sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksesta 15 lausumaa, joista lausuma 11 pohjautui lakivaliokunnan lausumaesitykseen (LaVL 10/2021 vp).
Lausuman 11 mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi rikoslain 40 luvun virkarikossäännösten ja rikoslain ulkopuolisten virkavastuusäännösten kokonaisarvioinnin sekä arvioinnin pohjalta valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Vuosikertomuksen mukaan oikeusministeriö on arvioinut rikosoikeudellista virkavastuuta koskevien säännösten ajantasaisuutta. Asiasta on laadittu virkatyönä arviomuistio Rikosoikeudellisen virkavastuun nykytila ja yleisiä kehittämistarpeita: Arviomuistio ja tilattu erillinen selvitys Virkarikossääntelyn kehittämistarpeista — erityistarkastelussa henkilöpiiri ja blankosääntelytekniikka oikeuskäytännön valossa, jotka on julkaistu tammikuussa 2024. Arviomuistio ja selvitys olivat lausuntokierroksella keväällä 2024. Arviomuistion ja selvityksen tulosten sekä lausuntopalautteen perusteella päätetään jatkotoimista.
Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman lisäselvityksen mukaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset on tarkoitus toteuttaa samassa yhteydessä, kun korruptiontorjuntadirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät muutokset tehdään, todennäköisesti rikoslain 40 lukuun. Korruptiontorjuntadirektiivin neuvottelut ovat vielä kesken.
Lakivaliokunta katsoo oman toimialansa kannalta, että lausuman 11 toteuttaminen on edelleen kesken ja se on tarpeen säilyttää.
- Ylivelkaantumisen ja siitä aiheutuvien ongelmien vähentäminen HE 230/2018 vp — EV 284/2018 vp
Käsitellessään hallituksen esitystä (HE 230/2018 vp) kuluttajaluottosopimuksia ja eräitä muita kuluttajasopimuksia koskevien säännösten muuttamisesta eduskunta hyväksyi talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 39/2018 vp) ehdotetut kuusi lausumaa, joista lausumat 1—3 pohjautuivat lakivaliokunnan lausumaesityksiin (LaVL 33/2018 vp).
Lausuman 2 mukaan eduskunta edellytti, että valtioneuvosto arvioi pikaisesti ulosoton suojaosuusjärjestelmän ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä velallisen maksukyvyn arvioinnissa huomioon otettavien velallisen välttämättömien elinkustannusten tason kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittavat säädösmuutokset.
Vuosikertomuksen mukaan valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan hankkeena tehtiin selvitys ulosoton suojaosuuden korottamisesta ja vaihtoehtoisista keinoista pienituloisten ulosottovelallisten aseman parantamiseksi. Selvityksestä julkaistiin 26.5.2021 tutkimusraportti Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta. Selvityksen pohjalta valmisteltiin hallituksen esitys, jonka perusteella velalliselle annettavia vapaakuukausia lisättiin 1.5.2023 voimaantulleella lainmuutoksella. Lisäksi ulosoton suojaosuutta korotettiin ensin väliaikaisella lailla vuoden 2023 ajaksi ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevalla lailla 1.1.2024 lukien. Huhtikuussa 2023 julkaistiin mietintö sosiaaliturvaetuuksien ulosmittauksesta ja mietinnössä ehdotettiin muun muassa ulosmittauksen laskentasääntöjen uudistamista kokonaisuutena. Oikeusministeriö asetti 12.1.2024 hankkeen, jonka tavoitteena on uudistaa tulojen ulosmittausta koskevat ulosottokaaren säännökset. Hankkeessa asetetun työryhmän toimikausi päättyi 31.1.2025. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus tavoitteen toteuttamiseksi tarpeellisista lainsäädäntöuudistuksista. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä huomioon otettaviin velallisen välttämättömiin elinkustannuksiin on tehty tasokorotus, joka tuli voimaan 1.7.2022.
Edellisestä vuosikertomuksesta annettua lausuntoa (LaVL 15/2024 vp) vastaavin tavoin lakivaliokunta pitää ulosottosääntelyn edelleen kehittämistä koskevaa hanketta perusteltuna. Edellä selostetun valossa lakivaliokunta katsoo oman toimialansa kannalta, että lausuman 2 toteuttaminen on edelleen kesken ja se on tarpeen säilyttää.