Komissio on antanut 1.12.2021 ehdotuksen asetukseksi yhteistyöalustan perustamisesta yhteisten tutkintaryhmien toiminnan tukemiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (KOM(2021) 756 lopullinen, jäljempänä asetusehdotus).
Yhteiset tutkintaryhmät (Joint Investigation Teams, JIT) ovat ryhmiä, jotka on perustettu tiettyjä rikostutkintoja varten ja rajoitetuksi ajaksi. Kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ja mahdollisesti EU:n ulkopuoliset maat (kolmannet maat) voivat perustaa yhteisen tutkintaryhmän suorittamaan yhdessä rajat ylittäviä rikostutkintoja. Yhteinen tutkintaryhmä voidaan perustaa erityisesti silloin, kun jäsenvaltion rikostutkinta edellyttää vaikeita ja vaativia tutkimuksia, joilla on yhteyksiä muihin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin. Se voidaan perustaa myös silloin, kun useat jäsenvaltiot tutkivat rikoksia, joissa tapauksen olosuhteet edellyttävät koordinoituja ja yhteisiä toimia asianomaisissa jäsenvaltioissa.
Yhteisen tutkintaryhmän perustamisen oikeusperustan muodostavat keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn Euroopan unionin yleissopimuksen (SopS 57/2004) 13 artikla ja yhteisistä tutkintaryhmistä 13.6.2002 tehty neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS. Kolmannet maat voivat olla osapuolina yhteisissä tutkintaryhmissä, jos oikeusperusta sallii tämän. Tällaisena oikeusperustana toimivat esimerkiksi Euroopan neuvoston vuoden 1959 yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan 20 artikla (SopS 30/1981) sekä Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen keskinäisestä oikeusavusta tehdyn sopimuksen (SopS 8/2010) 5 artikla.
Yhteisistä tutkintaryhmistä annettu puitepäätös on pantu kansallisesti täytäntöön lailla yhteisistä tutkintaryhmistä (1313/2002).
Yhteisten tutkintaryhmien toimintaa EU:ssa koordinoi yhteisten tutkintaryhmien verkoston sihteeristö (jäljempänä JIT-sihteeristö), joka on toiminut vuodesta 2011 lähtien Eurojustin yhteydessä.
Valtioneuvoston kirjelmästä ilmi käyvin tavoin (s. 2—3) yhteisten tutkintaryhmien käytännön toimintaa on vaikeuttanut tutkintaryhmään osallistuvien tahojen yhteisten tietoteknisten välineiden puute.
Nyt käsiteltävän asetusehdotuksen tavoitteena on valtioneuvoston kirjelmästä (s. 3) ilmi käyvin tavoin luoda säädösperusta yhteisten tutkintaryhmien tekniselle yhteistyöalustalle, jotta voidaan lisätä rajat ylittävien tutkinta- ja syytetoimien tehokkuutta. Ehdotuksen tavoitteena erityisesti on varmistaa, että yhteisten tutkintaryhmien jäsenet ja osanottajat voivat helpommin jakaa tietoja ja todisteita, jotka on kerätty yhteisen tutkintaryhmän toiminnan yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että yhteisten tutkintaryhmien jäsenet ja osanottajat voivat helpommin ja turvallisemmin kommunikoida keskenään. Ehdotuksella pyritään myös helpottamaan yhteisen tutkintaryhmän hallinnointia.
Kyseessä on teknis-hallinnollinen säädösehdotus. Asetusehdotus ei muuta yhteisten tutkintaryhmien säädösperustaa, toimintaperiaatteita tai yhteisen tutkintaryhmien hallinnointia. Ehdotuksen mukaan yhteistyöalustan käyttö on myös vapaaehtoista.
Lakivaliokunta pitää edellä selostettuja asetusehdotuksen tavoitteita kannatettavina. Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitää tärkeänä oikeudellisen yhteistyön kehittämistä unionissa ja korostaa erityisesti digitalisoinnin edistämistä ja hyödyntämistä. Komission yhteisten tutkintaryhmien yhteistyöalustaa koskeva ehdotus on tärkeä väline digitalisoinnin tavoitteiden toteuttamisessa. Valtioneuvoston tavoin lakivaliokunta pitää hyväksyttävänä, että yhteistyöalustan käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen.
Valtioneuvoston tavoin lakivaliokunta katsoo, että tietyiltä osin ehdotus vaatii kuitenkin selvennystä. Jatkovalmistelussa on tarkasteltava, millä tavoin yhteisten tutkintaryhmien yhteistyöalustan valmistelussa voidaan varmistaa yhteentoimivuus muiden tiedonvaihtojärjestelmien, etenkin Europolin SIENA-järjestelmän kanssa.
Jatkoneuvotteluissa on tärkeä huomioida myös kansallisten järjestelmien ja lainsäädännön erityispiirteet. Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan asetusehdotuksen nykyisten muotoilujen myötä Suomessa syyttäjä rajautuu pois asetusehdotuksen mukaisesta yhteistyöalustan käyttäjien piiristä. Yhteisistä tutkintaryhmistä annetun lain (1313/2002) mukaan syyttäjä voi kuitenkin ilmoittautua mukaan yhteiseen tutkintaryhmään. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa, että jatkoneuvotteluissa tulee huomioida syyttäjän rooli kansallisessa lainsäädännössä. Perusteltua on, että jatkoneuvotteluissa asetusehdotuksen mukaisen yhteistyöalustan käyttäjien piiriä pyritään laajentamaan niin, että tutkintaryhmän jäsenenä olevalle suomalaiselle syyttäjälle voidaan myöntää sille pääsy.