Yleistä

Esityksessä on kyse lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) muuttamisesta. Esityksen perusteluista ilmi käyvin tavoin (HE, s. 3) voimassa oleva laki velvoittaa alaikäisten parissa työskenteleviä henkilöitä esittämään työnantajalle työ- tai virkasuhteeseen ottamisen yhteydessä rikosrekisteriotteen, josta ilmenevät tietyt rikokset, joilla on merkitystä arvioitaessa henkilön sopivuutta työskennellä lasten kanssa. Lakia ei kuitenkaan nykyisellään sovelleta tehtävissä, joissa työskentely lasten kanssa kestää yhden vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Laki on ollut voimassa vuoden 2003 alusta lähtien. Laissa säädetty kolmen kuukauden aikaraja on esityksen mukaan herättänyt kysymyksiä lasten suojelemisen kannalta. 

Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettuun lakiin lisätään uusi 5 b §, jonka mukaan työnantajalla ja työnantajaan rinnastettavalla taholla, 4 §:ssä tarkoitetulla viranomaisella ja kunnalla sekä 5 ja 5 a §:ssä tarkoitetulla kunnalla ja kuntayhtymällä on oikeus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ennen työhön ottamista, luvan myöntämistä, päätöksen tai toimeksiantosopimuksen tekemistä taikka ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen. 

Esityksessä ehdotetun säännöksen mukaan rikosrekisteriotteen pyytäminen enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ei ole velvollisuus, vaan perustuu kunkin tahon omaan harkintaan ja riskiarvioon. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt lakivaliokunnalta lausuntoa ehdotetun 5 b §:n mukaisesta rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisen harkinnanvaraisuudesta (TyVP 3/2021 vp). 

Hallituksen esityksessä selostetuista syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esityksen sisältämää lakiehdotusta tarpeellisena ja esityksen tavoitetta edistää alaikäisten suojelua erittäin tärkeänä. Lakivaliokunta lausuu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntopyynnön johdosta oman toimialansa kannalta seuraavaa. 

Rikosrekisteriotteen pyytämisen harkinnanvaraisuus

Edellä todetun mukaisesti esityksessä ehdotetaan, että voimassa olevan lain soveltamisalaan lisätään työnantajalle ja muille rikostaustan selvittämisvelvollisille tahoille mahdollisuus (oikeus) selvittää työnhakijoiden ja muiden rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin kuuluvien henkilöiden rikostaustaa myös enintään kolme kuukautta kestävissä palvelussuhteissa ja muissa työntekotilanteissa (uusi 5 b §).  

Esityksen perusteluista käy ilmi (HE, s. 3 ja 14—15), että esimerkiksi suurten kuntien lyhytaikaisissa sijaisjärjestelyissä toimii paljon henkilöitä, joiden rikostaustaa ei nykysäännösten mukaan voida selvittää. Esityksen mukaan (HE, s. 3) alun perin lain säätämisen yhteydessä kolmen kuukauden aikarajalla haettiin joustavuutta työnantajan tarvitsemiin sijaisjärjestelyihin ja pyrittiin helpottamaan hallinnollista taakkaa. Työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet ja sijaisjärjestelyjen tarpeet ovat lisääntyneet. Esimerkiksi esityksen perusteluiden mukaan (HE, s. 15) lyhytkestoisiin tehtäviin sijaisia välittävällä taholla pääkaupunkiseudulla toimi syksyllä 2020 noin 4 200 sijaista, joilta ei ole voitu selvittää rikostaustaa. Tällaisten sijaisten määrä on huomattava verrattuna lastenhoitajien määrään. Lastenhoitajia on pääkaupunkiseudulla yhteensä noin 12 000. Esityksen mukaan (HE, s. 14) ehdotetulla muutoksella pyritään helpottamaan erityisesti lyhytaikaisissa sijaisjärjestelyissä rikostaustan selvittämistä hallinnollisesti kevyellä tavalla. 

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että esityksessä ehdotetulle muutokselle on ilmeinen tarve ja se on perusteltu, jotta voidaan edistää alaikäisten suojelua.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntopyynnössä (TyVP 3/2021 vp) on pyydetty lakivaliokunnan lausuntoa ehdotetun 5 b §:n mukaisesta rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisen harkinnanvaraisuudesta. Käytännössä tämä merkitsee kysymystä siitä, tulisiko kyseessä olla oikeuden sijasta velvollisuus myös enintään kolme kuukautta kestävissä palvelussuhteissa ja muissa työntekotilanteissa. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että lasten suojelun näkökulmasta olisi tehokkaampaa, jos myös lyhyemmissä työsuhteissa rikostaustan selvittäminen olisi velvollisuus. Esiin on tuotu näkemys myös siitä, että puhtaasti lakiteknisesti ja vastuukysymysten näkökulmasta tarkastellen velvollisuus rikostaustan selvittämiseen rikosrekisteriote pyytämällä myös lyhyissä työsuhteissa olisi selkeintä. Edelleen kuulemisessa on tuotu esiin, että selvittämisoikeuteen perustuvalla sääntelymallilla saatetaan ajautua epäyhtenäiseen soveltamiskäytäntöön, mikäli jotkut työantajat käyttävät oikeutta rikostaustan selvittämiseen ja toiset taas eivät. 

Lakivaliokunnan toimialaan ei kuulu lainsäädäntöehdotusten tai eri vaihtoehtojen perustuslainmukaisuuden arviointi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esiin, että perustuslakivaliokunta on arvioinut lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä lausunnossaan PeVL 9/2002 vp. Mainitussa lausunnossa perustuslakivaliokunta on tuonut esiin, että rikollista tekoa, rangaistusta ja muuta rikoksen seuraamusta koskevat tiedot ovat arkaluonteisia tietoja. Perustuslakivaliokunta on katsonut tällaisten tietojen käsittelyn sallimisen koskettavan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä. 

Asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan nyt ehdotettu sääntely asiallisesti vastaa tuolloin perustuslakivaliokunnan arvioitavana ollutta sääntelyä muutoin, mutta lain soveltamiseen liittyvää työsuhteiden kestoon liittyvää aikarajaa ehdotetaan lievennettäväksi ja aiemmin lain soveltamisalan ulkopuolelle jääneissä tilanteissa mahdollistetaan rikostaustan selvittäminen. Lausunnossaan PeVL 9/2002 vp perustuslakivaliokunta totesi, että asian valtiosääntöoikeudelliseen arvioon ei vaikuta, sisältyykö lakiehdotukseen sen 2 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen säännös enintään kolme kuukautta yhden vuoden aikana kestävien tehtävien rajaamisesta menettelyn soveltamisalan ulkopuolelle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa perustuslakivaliokunnan aikaisempaa lausuntoa on tulkittu niin, että velvollisuus olisi voinut koskea myös kolmea kuukautta lyhyempiä työsuhteita. 

Valiokunnan työ- ja elinkeinoministeriöltä saaman selvityksen mukaan velvoittavalla mallilla ei olisi vaikutusta hallituksen esityksessä esitettyihin taloudellisiin vaikutuksiin. Saadun selvityksen mukaan Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuva työmäärän lisäys olisi esityksessä arvioitu myös velvoittavassa tilanteessa. Oletettavaa on se, että lakia soveltavat työantajat tulevat soveltamaan ehdotettua mahdollisuutta mahdollisimman laajasti. 

Toisaalta valiokunnan kuulemisessa on tuotu esiin myös mahdollisen velvollisuuden aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta joissain tapauksissa aiheutuvat ongelmat. Sijaisia tarvitaan yleisimmin henkilökunnan äkillisissä poissaoloissa niin varhaiskasvatuksessa kuin muissakin toiminnoissa esimerkiksi kouluissa. Saadun selvityksen mukaan äkillisissä, yleensä sairauspoissaoloissa on tyypillistä, että ne tulevat juuri yllättäen ja hyvin lyhyellä varoitusajalla. Kuulemisessa on tuotu esiin, että sijaisen palkkaamatta jättäminen ei saisi yksittäistapauksessa estyä siitä syystä, että rikosrekisteriotetta ei aikapulan vuoksi voida tarkistaa, jos työnantaja kuitenkin harkitsee henkilön soveltuvaksi. Käytännön huolet välittömästi velvoittavassa mallissa liittyvät siten sijaisten palkkaamisen viivästymiseen lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Sijaisten saamisen viivästyminen johtaisi saadun selvityksen mukaan siihen, että lapsiryhmissä olisi laiton henkilöstötilanne, jos äkillisiin sijaisuuksiin ei voisi palkata henkilöä, joka ei ole esittänyt työnantajalle rikosrekisteriotetta. Tämä voisi johtaa tarpeeseen rajata palvelujen tarjontaa esimerkiksi siten, että kaikkia lapsia ei olisi mahdollista ottaa päiväkotiin vastaan sellaisina päivinä, kun henkilöstöä ei ole riittävästi. Valiokunnan kuulemisessa on tuotu esiin, että tämä ei olisi lainmukaista, koska lapsilla on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla henkilöstön ja sijaisten saatavuustilanne on heikko. 

Edellä mainitut käytännön haasteet liittyvät keskeisesti rikosrekisteriotteen saatavuuden nopeuteen Oikeusrekisterikeskuksesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että vaikka hallituksen esityksessä esitetty mahdollisuus pyytää rikosrekisteriotteita nähtäväksi myös alle kolme kuukautta kestävissä tehtävissä yksinkertaistaa rikosrekisteriotteiden käsittelyä Oikeusrekisterikeskuksessa, kun tehtävältä edellytettyä kestoa ei olisi jatkossa tarpeen selvittää otetta luovutettaessa, rikostaustaotteiden luovuttaminen edellyttää kuitenkin harkintaa. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa ei luetella erikseen ammattinimikkeitä tai muita yksiselitteisiä perusteita menettelyn piiriin tulevien henkilöiden rajaamiseksi. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Oikeusrekisterikeskus arvioi työnantajaa ja työtehtävää koskevien otepyynnöstä ilmenevien tietojen perusteella, onko kysymyksessä sellainen tehtävä, jota varten ote voidaan luovuttaa. Oikeusrekisterikeskus voi kieltäytyä antamasta otetta, jos rikostaustan selvittämislainsäädännössä asetetut edellytykset eivät täyty. Saadun selvityksen mukaan Oikeusrekisterikeskuksen otteiden luovuttamiseen liittyvää työtä on mahdollista vähentää automatisoinnin keinoin, mutta harkintaa edellyttävien otteiden kohdalla automatisointi ei ole täysin mahdollista. 

Oikeusrekisterikeskukselta saadun selvityksen mukaan rikosrekisteriotetta koskevan asian tavanomainen enimmäiskäsittelyaika on 7 työpäivää. Rikostaustaotepyyntöjen käsittelyajassa tulee huomioida myös rikosrekisteritietojen EU-tiedonvaihto. Rikosrekisteritietojen säilyttämistä ja luovuttamista Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä koskevan lain (214/2012, EU-rikosrekisterilaki) 20 §:n mukaan, kun yksityinen henkilö, joka on toisen jäsenvaltion kansalainen, pyytää itseään koskevan rikosrekisteriotteen rikosrekisterilain 6 §:n 1—5 momentin mukaisesti, Oikeusrekisterikeskus esittää rekisteritietojen luovuttamista ja niihin liittyviä tietoja koskevan pyynnön sille toisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle, jonka kansalainen henkilö on. Lain 20 §:n 2 momentin mukaan pyyntö voidaan esittää myös sen jäsenvaltion keskusviranomaiselle, jonka asukas henkilö on ollut. Tiedot hankitaan puitepäätöksellä 2009/315/YOS (Neuvoston puitepäätös jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä) perustetun järjestelmän kautta (European Criminal Records System, ECRIS). Jäsenvaltioilla on velvollisuus vastata tällaisiin pyyntöihin 20 työpäivän kuluessa. Jos rikosrekisteriotetta pyydetään myös toisen EU-jäsenmaan kansalaisuuden omaavasta henkilöstä, rikosrekisteriotteiden käsittely saattaa tästä syystä kestää huomattavasti pidempään kuin edellä mainittu Oikeusrekisterikeskuksen tavanomainen enimmäiskäsittelyaika. Tällaisissa tapauksissa otteen saapuminen vastaanottajalle saattaa saadun selvityksen mukaan kestää enimmillään yli kuukauden. Oikeusrekisterikeskukselta saadun arvion mukaan, mikäli hallituksen esityksessä ehdotetun myötä luovutettavien otteiden määrää kasvaa esityksessä esitetyn arvion mukaan 25 000 kappaleella vuodessa (ks. HE, s. 9), ECRIS-kyselyitä tulee lähetettäväksi arviolta 550 kappaletta lisää vuositasolla olettaen, että ECRIS-kyselyitä edellyttää noin 2,2 prosenttia kaikista kyselyistä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että rikostaustan selvittäminen on vain yksi keino muiden joukossa, kun pyritään ehkäisemään lapsiin kohdistuvia rikoksia. Alalle pyrkivien soveltuvuuden selvittäminen koulutukseen hakeuduttaessa sekä työpaikan järjestelyt, työntekijöiden perehdytys ja valvonta ovat todennäköisesti olennaisempia keinoja rikosten estämiseksi. Rikosrekisteriote luonnollisesti paljastaa vain ne riskihenkilöt, jotka on jo tuomittu rikoksesta. Selvää on, että osana ennaltaestävyyttä rikostaustan selvittämisellä on kuitenkin perusteltu paikkansa keinovalikoimassa. Vaikka voimassa olevan järjestelmän mukaan toimittaessa niin sanottuja positiivia osumia on hallituksen esityksen perusteella varsin vähän (ks. HE, s. 9), on kuitenkin oletettavaa, että tieto rikostaustan selvittämisestä saa aikaan sen, etteivät lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet hae tehtäviin, joihin pyrkivien rikostaustat selvitetään. 

Myös lakivaliokunta on lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä annettua lakia koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä (LaVM 16/2013 vp) katsonut, että rikostaustan selvittämisen ennalta ehkäisevä vaikutus on kuitenkin rajallinen, olipa kyseessä vapaaehtoinen tai pakollinen järjestelmä. Samoin lakivaliokunta on mietinnössään todennut, että lasten koskemattomuuden tehokas suojaaminen edellyttää siten myös muita keinoja kuin rikostaustan selvittämistä. 

Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin tarve selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja siihen liittyviä uudistustarpeita myös muilta osin ja kokonaisvaltaisesti. Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin tarve arvioida muun muassa sitä, jääkö tällä hetkellä soveltamisalan ulkopuolelle ryhmiä, joiden osalta rikostaustan selvittäminen olisi perusteltua. Tältä osin esiin on nostettu erityisesti lasten kanssa työskentelevät terveydenhuollon palveluja tarjoavat itsenäiset ammatinharjoittajat (ks. myös HE, s. 13). Edelleen huomiota on kiinnitetty siihen, että rikostaustan selvittäminen on mahdollista vain työsuhteen alussa. Myös rikosrekisteriotteen maksullisuuteen on kiinnitetty huomiota. Rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika on rikostaustan selvittämislain (6 §) mukaan 6 kuukautta. Rikostaustaotteen hinta on nykyisin 12 euroa. 

Edellä selostetun sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo olevan ilmeistä, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevaan lainsäädäntöön liittyy laajempia selvittämis- ja arviointitarpeita. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää lähtökohtaisesti lasten suojelun näkökulmasta ensisijaisena ja perusteltuna vaihtoehtoa, jossa rikostaustan selvittäminen olisi velvollisuus myös enintään kolme kuukautta kestävissä palvelussuhteissa ja muissa työntekotilanteissa. Velvollisuuteen perustuva ratkaisu olisi myös työtekijöiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta perusteltu. Rikostaustan selvittäminen on, vaikkakaan ei ainoa, kuitenkin tärkeä osa keinovalikoimaa, joilla lapsia voidaan pyrkiä suojelemaan. 

Lakivaliokunta pitää kuitenkin valitettavana, että edellä kuvatuin tavoin vallitsevassa tilanteessa, jossa muun muassa rikosrekisteriotteen saamisen nopeuteen liittyy haasteita, ehdottoman velvoittava malli voi joissakin tapauksissa aiheuttaa edellä selostettuja kiiretilanteisiin ja riittävään henkilöstömitoitukseen liittyviä ongelmia. Henkilöstömitoitukseen liittyvät tai muut mahdolliset lakivaliokunnan toimialaan kuulumattomat ongelmat kuuluvat kuitenkin mietintövaliokuntana toimivan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan arvioitaviin seikkoihin. Lakivaliokunnan saaman selvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin valiokunnan käsityksen mukaan vallitsevassa tilanteessa kokonaisuutena arvioiden perustelluimmalta, että mahdollisten ongelmien välttämiseksi esityksen 5 b pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa kyseessä olisi esityksessä tarkoitetuin tavoin oikeus otteen pyytämiseen. 

Hallituksen esityksessä omaksutun ratkaisun valitsemista tässä tilanteessa puoltaa myös se, että esityksen keskeinen sisältö on nyt arvioitavana olevan uuden 5 b §:n säätäminen ja hallituksen esitys on valmistelu pohjautuen harkinnanvaraiseen malliin. Esityksen keskeisen ratkaisun mahdollinen muuttaminen olisi perusteltua tehdä huolelliseen ja perusteelliseen lainvalmisteluun pohjautuen ja vaikutuksia monipuolisesti arvioiden. Lakivaliokunta on tuoreessa säädösvaikutusten arviointia koskevassa lausunnossaan (LaVL 3/2021 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että säädösvaikutusten arviointi on erittäin tärkeä osa lainvalmistelua, ja pitänyt myös selvänä, että hyvä ja laadukas lainvalmistelu vaatii aikansa. 

Jotta lapsia voitaisiin tehokkaasti suojella lain tavoitteen mukaisesti, on lakivaliokunnan käsityksen mukaan välttämätöntä, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevia lainsäädäntömuutoksia. Tähän liittyen myös nyt käsiteltävän lainsäädännön seuranta on tärkeää. Selvityksessä on tärkeää arvioida sitä, voidaanko ja miten rikostaustan selvittämisvelvollisuutta laajentaa myös kolmen kuukauden aikarajan alittaviin tilanteisiin siten, että edellä esitetyn kaltaiset sekä mahdolliset muut ongelmatilanteet voidaan välttää. Selvityksessä on syytä arvioida myös keinoja, joilla rikosrekisteriotteen saamista voitaisiin nopeuttaa. Edelleen selvityksessä on syytä arvioida rikostaustan selvittämisen mahdollisuuksia myös työsuhteen aikana samoin kuin sitä, jääkö tällä hetkellä lain soveltamisalan ulkopuolelle ryhmiä, joiden osalta rikostaustan selvittäminen olisi perusteltua. Tältä osin lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu edellä todetuin tavoin esiin muun muassa lasten kanssa työskentelevät terveydenhuollon palveluja tarjoavat itsenäiset ammatinharjoittajat. Myös rikosrekisteriotteen maksullisuuden tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida samoin kuin sitä, onko alalle pyrkivien soveltuvuuden selvittämisessä koulutukseen hakeuduttaessa mahdollisia tarkistamistarpeita. Selvityksessä on tärkeä arvioida myös mahdollisesti ehdotettavien muutosten heijastusvaikutukset muualle lainsäädäntöön.  

Edellä todetun johdosta lakivaliokunta esittää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, että se ehdottaa lausuman hyväksymistä, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuutta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset (valiokunnan lausumaesitys). 

Vaikka nyt käsiteltävässä esityksessä on kyse lasten kanssa työskentelevien rikostausta selvittämisestä, pitää valiokunta perusteltuna myös sen arvioimista, liittyykö vanhusten ja vammaisten kotona työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämiseen lainsäädäntötarpeita. 

Lakivaliokunta pitää valitettavana, että nyt käsiteltävään hallituksen esitykseen ei ole sisällytetty erityistä lapsivaikutusten arviointia. Valiokunta katsookin, että edellä esitetyn kokonaisvaltaisen jatkoselvityksen yhteydessä myös asianmukaiseen lapsivaikutusten arvioinnin laatimiseen on syytä kiinnittää huomiota erityisesti ottaen huomioon se, että käsiteltävässä lainsäädännössä on kyse mitä suurimmassa määrin lapsia koskevasta lainsäädännöstä. 

Valiokunta painottaa, että hallituksen esityksessä omaksutun mallin mukaisesti toimittaessa on tärkeää, että rikosrekisteriotteiden pyytämisestä harkinnanvaraisissa tilanteissa laaditaan selkeät ohjeistukset, jotta tulevat käytännöt ovat selkeät ja yhdenmukaiset. Työantajien suorittaman riskiarvion tekemistä on tärkeä ohjeistaa sekä seurata ja valvoa. On tärkeää, että ohjeistuksella tuetaan oikeuden käyttämistä niin laajasti kuin välttämättömiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta on mahdollista.