Yleisperustelut

Yleistä

Vuoden 2010 alusta toteutuva käräjäoikeusuudistus aiheuttaa muutoksia käräjäoikeuksien kielellisiin jaotuksiin. Ensi vuoden alusta käräjäoikeuksia on 27, joista kahdeksan on kielilain (423/2003) mukaisesti kaksikielisiä. Kielelliset suhteet muuttuvat erityisesti Vaasan seudulla sekä Varsinais-Suomessa. Tulevassa Pohjanmaan käräjäoikeudessa tuomiopiirin väestön enemmistön kieli on ruotsi ja muissa tuomiopiireissä suomi. Ahvenanmaan käräjäoikeus säilyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti ruotsinkielisenä.

Perustuslain mukaan lailla turvataan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. Kielellisillä oikeuksilla on olennainen merkitys oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia siitä, että käräjäoikeuksissa on molempia kansalliskieliä hallitsevia tuomareita. Valiokunta kuitenkin korostaa, että nyt esitettyjen lainsäädäntötoimien lisäksi on kiinnitettävä huomiota muihin toimiin, joilla kielellisiä oikeuksia voidaan turvata, kuten käräjätuomareiden kielikoulutukseen. Jotta tuomarin uralle hakeutuu kielitaitoisia henkilöitä, on myös huolehdittava tuomarinuran houkuttelevuudesta muun muassa asianmukaisen palkkauksen keinoin. Lisäksi valiokunta huomauttaa, etteivät kielelliset oikeudet koske pelkästään käräjäoikeuksia, vaan niiden toteutumista on tarpeen arvioida tuomioistuinten osalta laajemminkin.

Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Esityksessä ehdotetaan, että kaikissa kaksikielisissä käräjäoikeuksissa on riittävä määrä käräjätuomarin virkoja, joihin kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito (kielituomari). Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tällaisten virkojen lukumäärästä. Esitetty kielitaitovaatimus on käänteinen suhteessa siihen, minkälaista kielitaitoa kaksikieliseen käräjäoikeuteen nimitettävältä tuomarilta yleisesti edellytetään.

Esitykseen sisältyvien lakiehdotusten säännöksissä kielitaitoa koskeva kelpoisuusvaatimus on kytketty virkaan. Tämä voi antaa sellaisen vaikutelman, että kielitaitovaatimuksiltaan määritellyt virat on tarkoitus perustaa ja täyttää. Saadun selvityksen mukaan tarkoitus kuitenkaan ei ole perustaa uusia virkoja, joihin nyt esitetty kielitaitoa koskeva kelpoisuusvaatimus kytkettäisiin, vaan lähtökohtana on, että kielituomareiden virat ovat jo olemassa. Lisäksi esityksen perusteluista ilmenee, etteivät tietyt tuomarinvirat olisi pysyvästi kielituomarin virkoja, vaan kielitaitovaatimus ratkaistaisiin viran tultua avoimeksi. Lakivaliokunnan mielestä esitettyjen säännösten sanamuoto ei edellä esitetyissä suhteissa vastaa sääntelyn tarkoitusta ja on tulkinnanvarainen perusteluihin nähden. Lisäksi esitetty sanamuoto poikkeaa siitä, miten voimassa olevat tuomarien kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on muotoiltu tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Kyseisen lain säännöksissä kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset kohdistuvat tuomariksi nimitettävään henkilöön. Jotta nyt käsiteltävänä olevaan esitykseen sisältyvät säännökset paremmin vastaavat sekä tarkoitustaan että voimassa olevaa sääntelyä, valiokunta katsoo, että kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset tulee kyseisissä säännöksissä kohdistaa siihen henkilöön, joka virkaan nimitetään.

Esityksen perustelujen mukaan käräjätuomarin viran tultua avoimeksi ratkaistaan, minkälaista kielitaitoa edellytetään. Valiokunta korostaa, että tällöin on otettava huomioon, että kaksikielisessä käräjäoikeudessa on kaikkina aikoina oltava vähintään valtioneuvoston asetuksessa säädetty määrä vähemmistön kieltä erinomaisesti taitavia tuomareita. Lisäksi valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että pääsääntönä tulee olla, että kielituomareiden, kuten muidenkin käräjätuomareiden, virat ovat vakinaisia ja ne myös täytetään vakinaisesti.

Hallituksen esityksen liitteenä olevassa asetusluonnoksessa esitetyt kielituomareiden määrät perustuvat käräjäoikeuksilta saatuihin tietoihin tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen tarpeesta ja nykyiseen tuomaritilanteeseen. Kuitenkin lähes puolet kaksikielisten käräjäoikeuksien laamanneista pitää ruotsin kielen taitoisten tuomareiden määrää käräjäoikeudessaan riittämättömänä (Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta, s. 54). Valiokunta pitääkin tärkeänä, että kielituomareiden määrässä otetaan huomioon kunkin kaksikielisen käräjäoikeuden tosiasialliset olosuhteet ja tarpeet. Lisäksi kielituomareiden määrän riittävyyttä tulee jatkossa seurata.

Kieliosasto

Vuodesta 2005 lähtien on ollut mahdollista oikeusministeriön päätöksellä perustaa käräjäoikeuteen osasto erityisesti käräjäoikeuden toimialueen väestön vähemmistön kielen aseman turvaamiseksi. Tällaiselle niin kutsutulle kieliosastolle sijoitetulta tuomarilta edellytetään muun ohella tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Nyt tarkoitettuja kieliosastoja ei ole kuitenkaan käytännössä perustettu. Esityksen mukaan kieliosasto on tarkoitus perustaa tulevaan Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Tätä on pidetty tärkeänä sen vuoksi, että kyseiseen käräjäoikeuteen yhdistyy nykyinen enemmistön kieleltään ruotsinkielinen Paraisten käräjäoikeus.

Valiokunta katsoo, että kielellisten oikeuksien turvaamiseksi on hyvä olla erilaisia lainsäädännöllisiä keinoja, koska kielelliset olosuhteet eroavat eri käräjäoikeuksissa. Kieliosasto on yksi mahdollisuus taata tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen säilyminen elävänä työkielenä. Edellä esitetyistä syistä ja ottaen huomioon, että kieliosaston perustamismahdollisuus on varsin uusi, valiokunta pitää perusteltuna kieliosastoa koskevien säännösten säilyttämistä. On kuitenkin huomattava, että käräjäoikeudessa, jossa jatkossa olisi nyt tarkoitettu kieliosasto, on lisäksi oltava valtioneuvoston asetuksessa säädetty määrä kielituomareita. Kielellisten oikeuksien turvaamista toteutetaan siten kahdella tavalla. Tämän vuoksi tulee seurata, miten Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen perustettava kieliosasto käytännössä toimii, ja arvioida, onko kieliosaston perustamismahdollisuus tarpeen jatkossakin säilyttää kielituomarijärjestelmän rinnalla.

Nyt käsiteltävänä oleva esitys muuttaisi voimassa olevaa sääntelyä siinä, että enää ei säädettäisi kieliosastolle sijoitettavien tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Kielituomareita ei myöskään esityksen mukaan sidottaisi kieliosastolle, vaan kyseiset tuomarit voisivat käsitellä myös muiden osastojen asioita. Niin ikään kielitaidon kehittämiseksi kieliosastolla voi jatkossa työskennellä myös sellaisia tuomareita, joilla ei ole vähemmistön kielen erinomaista hallintaa. Edellä esitetyt muutokset tuovat joustavuutta käräjäoikeuden toiminnan järjestämiseen. Kieliosaston ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan saa olla tuomareiden kielikoulutus, vaan tuomioistuimen tuomiopiirin väestön vähemmistön kielisten asioiden käsittely oikeusturvasta huolehtien. Tämä edellyttää, että kieliosastolla työskentelee aina riittävä määrä sellaisia tuomareita, joilla on asianmukainen kielitaito asioiden käsittelemiseen.