Perustelut

Yleistä

Valiokunta on käsitellyt pohjoista ulottuvuutta lausunnossaan LiVL 1/2005 vp, ja toistaa siinä esitetyt kantansa. Valiokunta kiinnittää tämän lisäksi huomiota siihen, että EU:n pohjoinen ulottuvuus tulee EU:n yhteisen politiikan ominaisuudessa nähdä politiikkayhteistyönä eikä pelkkänä hankeyhteistyönä. EU:n yhteisen politiikan ansiosta on saavutettavissa suurempia etuja kuin yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla.

Saksan puheenjohtajakaudella 1999 hyväksytyillä yleisillä suuntaviivoilla unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikalle luotiin ensinnäkin pohja pohjoisen ulottuvuuden ylätasolle, jolla pohjoinen ulottuvuus on poliittinen käsite unionin huomion kiinnittämiseksi Pohjois- ja Koillis-Eurooppaan. Käytännön tasolla on toisaalta sosiaali- ja terveys-, toisaalta ympäristökumppanuus ja kaikki muu eri toimijoiden toiminta, joka käsittää mm. jäsenmaat erikseen ja yhdessä, komission ja alueneuvostot (Barentsin euroarktinen neuvosto, Itämeren valtioiden neuvosto, Arktinen neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto).

Pohjoinen ulottuvuus poliittisena käsitteenä

Komissio on antanut muistion "Northern Dimension Options Beyond 2006" (121/05), jossa määritellään pohjoisen ulottuvuuden periaatteet. Tämän mukaan pohjoinen ulottuvuus tulee kytkeä EU:n ja Venäjän välisiin yhteisiin alueisiin ja pohjoisen ulottuvuuden politiikan tulee koostua kaikkien osapuolten välisestä yhteisesti sovitusta poliittisesta julistuksesta sekä kehysasiakirjasta, jossa määritellään toiminnan tavoitteet ja identifioidaan tarvittavat rakenteet. EU:n rahoitus tulee ensisijaisesti TACIS-instrumentista ja tulevaisuudessa Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista (ENPI). Valiokunta pitää hyvänä, että muistion mukaan asiakirjalla ei olisi rajattua voimassaoloaikaa, vaan sitä tarkasteltaisiin säännöllisin väliajoin. Tämä luo jatkuvuutta tälle politiikalle.

Muistion periaatetta, että pohjoisen ulottuvuuden jatkossakin tulee rakentua sen koetuille vahvuuksille, valiokunta pitää kannatettavana. On tärkeää, että nykyisen toimintaohjelman viisi prioriteettisektoria pidetään edelleen mukana ja että ne sovitetaan yhteisiin alueisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että pohjoisen ulottuvuuden toiminta-alue tulee joustavasti tulkiten jatkossakin määritellä laajasti kattamaan Luoteis-Venäjän   lisäksi   Itämeren   ja   arktiset alueet. Pohjoisten alueellisten järjestöjen keskeistä roolia yhteistyössä ja maakunta- ja paikallistason sekä yritystason ja kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia pohjoisen ulottuvuuden toimeenpanossa tulee korostaa, koska näiden toimijoiden aktiivisuudella ja aloitteellisuudella on tärkeä merkitys erityisesti rajat ylittävässä yhteistyössä.

Pohjoisen ulottuvuuden käytännön taso

Olemassa olevat kumppanuudet

Suomi on tukenut pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden sekä sosiaali- ja terveyskumppanuuden kehittämistä ja jatkotyötä. Täten Suomi osallistui ympäristökumppanuuden ympäristöikkunan lisärahoitukseen 2 miljoonan euron maksulupauksella helmikuussa 2005 ja sosiaali- ja terveyskumppanuuden sihteeristön, asiantuntijatyöryhmien ja tietojärjestelmän tukemiseen.

Valiokunta korostaa, että jatkon kannalta kumppanimaiden, erityisesti Venäjän, kytkeminen valmisteluprosessiin varhaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää.

Valiokunta pitää hyvänä valtioneuvoston kantaa fokusoinnin lisäämisestä. Uudessa pohjoisen ulottuvuuden asiakirjassa olemassa olevat kumppanuudet on syytä mainita keskeisinä prioriteettialoina, jotka vaativat jatkossakin EU:n komission ja kumppaneiden panostusta. Valiokunta toteaa, että myös informaatioteknologia-alalla pohjoisen e-ulottuvuuden yhteistyötä (NeDAP) tulee jatkaa ja terävöittää. Suomella on suuria mahdollisuuksia kehittää pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden puitteissa yhteistyötä tietoyhteiskuntakehityksen osalta ja viestintämarkkinoiden alalla.

Liikenne- ja logistiikkakumppanuus

On edelleen tärkeää harkita yhdessä komission, Venäjän ja muiden osapuolten kanssa uusia erityishuomiota vaativia prioriteettialoja. Valiokunta korostaa, että kuljetus- ja logistiikkakysymykset ovat Suomen kannalta tärkeitä Venäjän kanssa tehtävässä yhteistyössä ja tämän vuoksi kuljetus ja logistiikka on hyvä nostaa esille pohjoisen ulottuvuuden uutena kärkisektorina.

Kuljetuksen ja logistiikan alalla pohjoisen ulottuvuuden kumppanuutta on hyvä kehittää, ja valiokunta kiinnittää tyytyväisyydellä huomiota siihen, että EU-ministerivaliokunnassa on 13.5.2005 otettu esille aloite pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuudesta, jota liikenne- ja viestintäministeriö rupeaa selvittämään ja kehittämään. Tarkoituksena on kartoittaa yhdessä komission kanssa eri osapuolten ja toimijoiden näkemyksiä mahdollisesta logistiikkakumppanuudesta. Kartoitus on tarkoitus tehdä loppusyksyyn mennessä. Valiokunta pitää hyvänä liikenne- ja logistiikkakumppanuuden päätarkoitusta tiivistää EU:n ja Venäjän välistä liikennepoliittista vuoropuhelua ja ennen kaikkea turvata yhteisesti sovittujen logistiikka- ja infrastruktuurihankkeiden rahoitus. Komissiolla ja kansainvälisillä rahoituslaitoksilla, kuten EBRD:llä, EIB:llä, NIB:llä ja Maailman pankilla, tuleekin olla merkittävä rooli kumppanuuden operatiivisessa toteuttamisessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sisältöä tullaan kartoituksen aikana kehittämään ja konkretisoimaan tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on, että se olisi alueellinen päätöksentekofoorumi liikenteen ja logistiikan osapuolia varten, jonka tavoitteena on yhteisten prioriteettihankkeiden muodostaminen ja toteuttaminen. Kumppanuudella tulee pyrkiä joustavaan rahoitukseen, jonka avulla hankkeiden nopea toteuttaminen on mahdollista.

Valiokunta pitää hyvänä pyrkimyksiä kytkeä pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus erityisesti EU—Venäjä-huippukokouksen päätökseen yhteisestä talousalueesta ja sen liikenneosaan, ns. Wider Europe korkean tason liikennetyöryhmän EU:n ja Venäjän välisiä tärkeimpiä liikenneyhteyksiä määrittelevään loppuraporttiin ja edelleen pohjoiseen ulottuvuuteen ja sen poliittisen kehysasiakirjan sisältöön.