Perustelut
Ottamatta kantaa ehdotuksen finanssipoliittisiin ja veroteknisiin
aspekteihin valiokunta käsittelee asiaa lähinnä siltä kannalta,
miten ehdotus vaikuttaa autokannan kehittymiseen ja sitä kautta
liikenneturvallisuuteen, sisämarkkinoihin, autoilijoiden
asemaan sekä liikenteen ympäristövaikutuksiin.
Valiokunta pitää valtioneuvoston lailla tavoitteita
sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja henkilöautojen
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi
tärkeinä.
Komission ehdotus tarkoittaa, että jos jäsenvaltiolla
on hankintavero käytössä, siihen on sisällytettävä hiilidioksidikomponentti,
vaikka koko hankintaverosta on sinänsä luovuttava
viimeistään vuonna 2016. Myös käyttöveroon
tulee sisällyttää hiilidioksidikomponentti.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa tehdyt selvitykset
osoittavat, että hiilidioksidikomponentin sisällyttäminen
käyttöveroon on veroteknisesti varmemmalla pohjalla
kuin sen lisääminen hankintaveroon. Valiokunta
toteaa, että uuden verokomponentin lisääminen
veroon, joka sinänsä on poistettava viimeistään
siirtymäkauden jälkeen, ei ole hallinnollisesti
paras mahdollinen vaihtoehto.
Ehdotus on Suomen kannalta kannatettava erityisesti siksi, että nykyinen
henkilöautojen verotuksemme autoverolla ja ajoneuvoverolla ohjaa
vain heikosti valitsemaan autokantaan hiilidioksidipäästön
suhteen edullisia automalleja. Valiokunta toteaa, että hiilidioksidi
on tieliikenteen päästöistä jäänyt
merkitykseensä nähden vähälle
sääntelylle, käytännössä vain
viestinnän keinojen varaan. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan Suomen tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen
ei ennusteta kasvavan kovin paljon, mutta vuonna 2005 tämän
päästön on arvioitu olevan noin 9,5 % suurempi
kuin se oli vuonna 1990 ja ilman uusia toimia päästö kasvaa
vuoteen 2012 mennessä noin 11 % vuoden 1990 tason
yläpuolelle. Sen jälkeen sen ennustetaan hitaasti
vähenevän. Henkilöautojen hiilidioksidipäästö on
nyt noin 4,6 % vuoden 1990 tason yläpuolella,
ja sen on ennustettu alenevan tuolle tasolle noin vuonna 2015.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että nykyisestä hankintaverosta
luopuminen on ongelma lähinnä valtiontaloudellisista
syistä. Siihen liittyy ympäristön kannalta
myös se ongelma, että luopumisen seurauksena autokanta saattaa
kasvaa ja lisääntyneiden liikennesuoritusten myötä hiilidioksidipäästöt
saattavat kasvaa. Valiokunta toteaa, että autokannan kasvun myötä liikenteen
ongelmat ja ympäristöhaitat myös lisääntyvät.
Osaltaan tämänlainen kehitys on direktiiviehdotuksen
päämäärien vastainen. Asiantuntijakuulemisessa
on tosin todettu, että autokannan kasvu ei välttämättä johda
liikennesuoritteen kasvuun, vaan lopputuloksena voi myös
olla se, että sama liikennesuorite toteutuu suuremmalla
autokannalla. Nämä vaikutukset ovat vaikeasti
arvioitavissa. Komissio näkee kuitenkin, että tehokkaan
vuotuisen vero-ohjauksen avulla kielteiset vaikutukset voidaan pitää kurissa.
Suomen osalta hiilidioksidikomponentin sisällyttäminen
vuotuiseen ajoneuvoveroon tarkoittaisi nykytilanteeseen verrattuna
huomattavaa edistysaskelta, koska nykyiseen käyttöveromalliin
ei sisälly ympäristöohjausta. Asiantuntijakuulemisen
mukaan vaikuttaa siltä, että ympäristöohjauksen
lisäämiselle on tässä tapauksessa varsin
laajaa tukea yleisellä taholla.
Valiokunnan huomiota on edelleen kiinnitetty siihen, että ajoneuvoveroon
liittyy valtiontalouden intressin ohella myös liikennepoliittisia sekä myös
aluepolitiikkaa ja tasa-arvoa sivuavia tavoitteita, joten kompensaation
aste olisi linjattava poliittisella tasolla. Toisaalta on nähtävissä,
että ajoneuvoveron perusveron nykyisellä keskitasolla
(noin 100 euroa autoa kohti vuodessa) ei voida saada toimivaa taloudellista
ohjausta, joka todella vaikuttaisi hankittavien automallien valintaan.
Direktiiviehdotuksen tarkoittama hiilidioksidiohjailu edellyttää ajoneuvoveron perusverolle
nykyistä korkeampaa keskitasoakin, jotta automallien välille
voidaan saada riittävät erot. Tasoltaan nykyistä korkeampi
ajoneuvoveron perusvero vaikuttaisi myös niin, että elinkaarensa
loppupäässä olevien autojen poistuma
autokannasta nopeutuisi. Tämä vähentäisi osaltaan
hiilidioksidipäästöjä sekä myös
parantaisi liikenneturvallisuutta.
Valiokunta katsoo, että hiilidioksidiperusteisen verotuksen
ulottaminen kerralla koko autokantaan on ongelmallista, koska silloin
jo korkean hankintaveron maksaneista autoista joudutaan myös
maksamaan korkeampaa käyttöveroa. Jos verotuksen
piiriin toisaalta otetaan vain uudet autot, ohjausvaikutus jää pieneksi
ja tämän lisäksi voi syntyä kannustimia
pitää vanhoja autoja käytössä entistä pitempään.
Valiokunta katsookin, että valmistautuen vuodeksi 2016
ehdotettuun hankintaveron poistamiseen tulee käyttöveron
käyttöönotossa pyrkiä asteittaiseen siirtymiseen
siten, että uudempien autojen osalta samalla lasketaan
hankintaveroa, kun käyttöveroa ruvetaan perimään
tai korotetaan. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että tämäntapainen kannustava
järjestelmä on ympäristönäkökohdista
katsottuna tuloksellisin.
Valiokunta katsoo, että tulee kehittää autojen verotusta
hiilidioksidiperusteisen verotuksen suuntaan siten, että järjestelmä hyödyntäen
hankintaveron laskua ja käyttöveron ohjausvaikutusta
kannustaa siirtymistä uudempiin autohin. Tämän
vuoksi valiokunta katsookin, että Suomen tulee lähtökohtaisesti
suhtautua myönteisesti komission ehdotukseen. Tämäntapaisella verotuksella
voidaan saavuttaa myönteisiä ympäristövaikutuksia
esimerkiksi autokannan uudistumisen kautta. Autokannan uudistuminen vaikuttaa
myönteisesti myös liikenneturvallisuuteen. Valiokunta
katsoo kuitenkin, että verojärjestelmän
uudistamisen tulee tapahtua asteittain kohtuullisen siirtymäkauden
aikana, jotta vältytään kielteisiltä vaikutuksilta
niin autoilijoiden osalta kuin valtiontalouden kannalta.