Perustelut

Valiokunta toteaa, että vuoden 2002 talousarvioesitys on liikenteen kannalta myönteisempi kuin kuluvan vuoden talousarvioesitys. Myönteisiä seikkoja ovat erityisesti tiehallinnolle esitetty 50 miljoonan euron kertaluonteinen määrärahalisäys, E18-tien kehittäminen sekä eräät rautatieinvestoinnit. Valiokunta kuitenkin toteaa, että nämä lisäykset vain osin kattavat aiemmin tehdyt määrärahojen leikkaukset ja kustannustason nousun, eikä kertaluonteinen lisäys merkitse reaalista parannusta tiehallinnon määrärahoihin.

Vuoden 2001 talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa (LiVL 9/2000 vp) liikennevaliokunta kiinnitti erityisesti huomiota rataverkon kehittämiseen. Liikennevaliokunta on tyytyväinen siihen, että valiokunnan lausunnossa korostettu Kerava—Lahti-oikoradan rakentaminen aloitetaan vuonna 2002.

Edellä olevaan viitaten liikennevaliokunta haluaa vuoden 2002 talousarvioesityksen kohdalla kiinnittää erityistä huomiota perustienpidon määrärahojen tulevaan kehitykseen sekä rataverkon kehittämiseen.

Ratahallinnon määrärahat

Valiokunta on tyytyväinen eräiden uusien hankkeiden aloittamiseen liittyviin määrärahoihin.

Rataverkon kehittämiseen suunnatut määrärahat ja toteutettavat hankkeet ovat niin ikään tyydyttäviä. Kuitenkin valiokunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että rataverkkoa sähköistettäessä eräät huomattavat teollisuuslaitokset, kuten Tornion uusi jaloterästehdas tai Stora Enson Uimaharjussa sijaitseva sellutehdas ovat jääneet tai uhkaavat jäädä sähköistettävän verkon ulkopuolelle. Tämä johtaa siihen, että teollisuuslaitoksilta lähtevät ja sinne saapuvat kuljetukset edellyttävät kahden — sekä sähkö- että dieselkäyttöisen — kaluston käyttöä. Valiokunta katsoo, että näiden rataosuuksien sähköistämistä tulee selvittää.

Perusradanpidon osalta valiokunta toteaa, että saadun selvityksen mukaan maassamme on noin 600 kilometriä huonokuntoisia alle 0,5 miljoonan bruttotonnin vähäliikenteisiä rataosia, joita pidetään juuri ja juuri liikennöitävässä kunnossa. Näitä viittä rataosuutta uhkaa lakkauttaminen, jos niiden perusparannukseen ei ole varoja tai jos niiden kunnossapitoon ei löydy varoja yksityiseltä, lähinnä metsäteollisuuden taholta.

Valiokunta katsoo, että näiden rataosuuksien lakkauttamisesta tulee tässä vaiheessa pidättäytyä. Ne on pidettävä liikennöitävässä kunnossa. Valiokunta perustelee kantaansa sillä, että kaupankäynti erityisesti Venäjän kanssa ja Venäjän Karjalan taloudellinen elpyminen saattavat jatkossa nostaa rataverkon käyttöastetta ja asettaa sen kunnolle uusia vaatimuksia.

Perustienpito

Valiokunta on erityisen huolestunut perustienpidon määrärahojen vaikutuksesta tieverkon kuntoon. Talousarvioesityksessäkin todetaan, että huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä säilyy päätieverkolla nykyisellään ja alemmalla tieverkolla huonokuntoisten teiden määrä lisääntyy. Runkokelirikon aiheuttaman haitan vähenemisastetta koskevaa tavoitetta on alennettu.

Tieverkon huono kunto ja se, että Suomen kansallinen tiepääoma jatkuvasti pienenee, on sekä taloudellisen, sosiaalisen että alueellisen kehityksen kannalta erittäin ongelmallista. Erityisesti metsäteollisuuden ja alkutuotannon kuljetuksiin käytettävien alemmanasteisten, yleensä yksityisten teiden keskimääräinen kunto on selvästi heikentynyt. Liikenneturvallisuudelle asetetut tulostavoitteet voivat vakavasti vaarantua tieverkon huonon kunnon vuoksi, kuten valiokunta on aiemmin useaan otteeseen todennut (esim. valiokunnan muistio liikenneturvallisuudesta 22.3.2001).

Tässä yhteydessä valiokunta toteaa myös, että tieverkon kehittämiseen suunnatut määrärahat pienenevät. Laajennus- ja uusinvestoinneista voidaan käynnistää vain välttämättömimmät, kuten E18 Lohja—Lohjanharju-moottoritie. Valiokunta toteaa, että perusteltuja tarpeita tieverkon edelleen kehittämiseksi on muitakin. Valiokunta tulee lausumaan näistä tarpeista tarkemmin käsitellessään yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamista koskevaa hallituksen esitystä (HE 145/2001 vp), jonka tarkoituksena on jatkaa eräiden tiesuunnitelmien voimassaoloaikaa.

Valiokunta katsoo, että valtion talousarvioehdotuksen pääluokan 31 tulostavoitteiden toteuttaminen edellyttäisi tiehallinnon määrärahoihin pysyvää ja selkeää tasokorotusta. Valiokunta viittaa erityisesti tavoitteisiin, jotka koskevat yritysten logististen kustannusten alentamista kohti kilpailijamaiden tasoa, liikenneverkon ylläpitämistä koko maassa, liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaamista, liikenneverkon arvon säilyttämistä, kuljetusten toimintavarmuuden turvaamista, liikenneturvallisuuden lisäämistä sekä kestävän kehityksen periaatteen huomioon ottamista liikennejärjestelmissä. Nykyisellä määrärahatasolla kaikki nämä tavoitteet ovat vaarassa.

Edellä esitetyn perusteella liikennevaliokunta ehdottaa,