VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio julkaisi 23.2.2022 ehdotuksen parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojen oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskeviksi harmonisoiduiksi säännöiksi, eli ns. EU:n datasäädökseksi (COM(2022) 68 final). Ehdotus toteuttaa komission vuoden 2020 datastrategiaa ja sen tavoitteena on datalähtöisen eurooppalaisen sisämarkkinan edistäminen. Ehdotus on osa komission datasääntelyä koskevaa kokonaisuutta täydentäen datahallintosäädöksen puitteita datan välittämiselle ja digitaalisia markkinoita koskevaa asetusta portinvartijoiden velvoitteista datan jakamiseksi. Kyseessä on horisontaalinen säännös, joka asettaisi perussäännöt datan jakamisen velvoitteisiin ja sen käytölle kaikille dataa hyödyntäville sektoreille. Säädös toisi uusia velvoitteita datan jakamiseen ja oikeuksia datan käyttöön monille toimijoille ja aloille. Lisäksi datasäädös antaisi julkisen sektorin viranomaisille tietyissä poikkeuksellisissa tarpeissa, pyynnöstä pääsyn ja käyttöoikeuden yksityisen yrityksen hallussa olevaan dataan erikseen kuvatuin ehdoin. Säädöksellä pyritään myös estämään datan hyödyntämistä ja jakamista koskevat kohtuuttomat sopimusehdot ja annetaan arviointikriteerejä niiden arvioimiseksi sekä velvoitetaan yhteentoimivuuteen datanjakamispalveluiden osalta. Lisäksi ei-henkilötietojen kansainvälisiä siirtoja alettaisiin asetusehdotuksen perusteella rajoittaa uudella tavalla. Säädösehdotuksessa myös selkeytettäisiin säädöksessä tarkoitettujen tuotteiden ja palveluiden kautta kertyvän datan suhdetta tietokantasuojaan.
Ehdotuksen tavoitteena on edistää datan ja sen tuottaman arvon hyödyntämistä ja tasapuolista jakautumista datatalouden eri toimijoiden kesken, helpottaa dataan pääsyä ja datan käyttöä sekä tasapainottaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa neuvoteltaessa datan jakamisesta. Reilummat pelisäännöt datan hyödyntämisestä tasaavat osapuolten mahdollisuuksia datasta kertyvälle arvonluonnille. Ehdotus pyrkisi selkeyttämään oikeuksia ja velvollisuuksia koskien dataan pääsyä, käyttöä ja siirrettävyyttä. Ehdotuksessa käyttäjällä tarkoitettaisiin luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka omistaa tai vuokraa tuotteita tai vastaanottaa palveluita. Ehdotus koskee paljolti käyttäjien pääsyä erilaisten tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden käytöstä kertyvään dataan.
Luomalla tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden käyttäjille oikeuksia dataan pääsyyn ja jakamiseen kolmansien osapuolten kanssa komissio pyrkii lisäämään datan käyttöä ja vauhdittamaan datavetoisia sisämarkkinoita ja sitä kautta lisäämään kilpailua sekä innovaatioita eri sektoreilla. Ehdotus pyrkisi myös edistämään datan käsittelypalveluiden yhteentoimivuutta ja siten myös palveluntarjoajan vaihtamista erityisesti pilvipalveluja tarjoavien ja näitä hyödyntävien toimijoiden välisen kilpailun lisäämiseksi. Komission mukaan parantamalla datan siirrettävyyttä voidaan myös saavuttaa kilpaillumpia jälkimarkkinoita. Datan jälkimarkkinoilla tarkoitettaneen tässä yhteydessä datan uudelleenkäyttöä, sen ostoa ja myyntiä tai avoimen datan vastikkeetonta hyödyntämistä datan alkuperäisestä synty- tai tuottamisympäristöstä irrottamisen (datan luovuttamisen) jälkeen.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää ehdotettua datasäädöstä datan jakamisen ja datatalouden edistämisen näkökulmasta tavoitteiltaan erittäin kannatettavana. Säädösehdotus on merkittävä osa laajempaa komission datastrategiaa ja työkalu sisämarkkinoiden edistämiselle datan avulla.
Valtioneuvosto pitää EU:n laajuista horisontaalia datasääntelyä tarpeellisina erityisesti selkiyttämään ja yhdenmukaistamaan vaatimuksia datan käyttöoikeuksista eri jäsenmaissa ja eri sektoreilla. Säädös edistäisi reilun datatalouden periaatteita ja tasapainottaisi markkinoita.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sääntely on määrittelyiltään, soveltamisalaltaan ja vaatimuksiltaan selkeää sekä yhteensopivaa muun sääntelyn kuten datahallintosäädöksen kanssa. Erityisesti säädöksen mukaisten datan, tuotteen, datankäsittelypalvelun sekä data-avaruuksien ylläpitäjän sekä yleisen hätätilan määritelmiin tulisi ehdotuksen jatkotyössä kiinnittää huomiota.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä luoda datasäädöksen yhtenäisten minimivaatimuksien kautta yhteentoimivuutta.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä käyttäjän oikeuksien laajentamista. Tärkeää on myös se, että tiedon tuottajilla, eli yrityksillä ja luonnollisilla henkilöillä, joiden toimista tai ominaisuuksista data syntyy, säilyy aito mahdollisuus määrätä heitä koskevan datan käytöstä ja jakamisesta, sekä saada lisäarvo, jota kontrollista dataan ja sen käytöstä syntyy. On kuitenkin tärkeää selkeyttää datan jakamista koskevia vaatimuksia, jotta jakamisvelvoite kohdistuu vain jalostamattomaan ja analysoimattomaan käytöstä syntyvään dataan ja että toimialalla on keskeinen rooli dataa koskevien standardien ja käytäntöjen laadinnassa. Lisäksi pidetään tärkeänä arvioida jatkovalmistelussa, voidaanko säädöksellä edistää datan saatavuutta tieteelliseen tutkimukseen ja muuhun voittoa tavoittelemattomaan toimintaan.
Valtioneuvosto pitää myös tärkeänä säädöksen tavoitetta vahvistaa eri toimijoiden tasapuolista kohtelua ja kilpailuedellytyksiä. On kuitenkin tärkeää, että sääntely on mahdollisimman selkeää erityisesti horisontaalin sääntelyn ja sektorikohtaisen sääntelyn yhteensovittamiseksi.
Henkilötietojen käsittelyn osalta pidetään tärkeänä vahvistaa ihmislähtöistä datanhallintaa käytännön keinoilla. Valtioneuvosto tukee erityisesti komission tavoitetta vahvistaa henkilöiden datan hallintaa myös reaaliaikaisen datan hyödynnettävyyden lisäämiseksi ja että kuluttaja saa tiedon mahdollisuuksistaan käyttää itseään koskevaa dataansa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa lisäksi selvennetään datasäädösehdotuksen suhdetta EU:n tietosuojasääntelyyn.
Ehdotuksen tarkoittama käyttäjä on usein EU:n kuluttajaoikeussäännöksissä tarkoitettu kuluttaja. Kuluttajaa koskevien säännösten on oltava yksiselitteisiä ja yhteensovitettuja myös suhteessa muuhun kuluttajalainsäädäntöön. Kuluttajalle tarjottavan informaation määrä tulisi pitää kohtuullisena ja sovittaa vaatimukset yleiseen kuluttajan informointia koskevaan säädöskehykseen.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetusehdotuksen määräyksiä datan jakamisesta yksityiseltä sektorilta kuluttajille sekä yksityisten toimijoiden välillä tarkastellaan kuluttaja- ja ihmiskeskeisestä ja pienyritysten näkökulmasta ja esimerkiksi arvioidaan, miten velvollisuuden saattaa tuotteiden tai niihin liittyvien palveluiden käytöstä syntyneet tiedot saataville yhteydessä kuvatut yksityiskohtaiset informointivaatimukset toteutuisivat tarkoituksenmukaisesti kuluttajille ja pienyrityksille.
Valtioneuvosto pitää datan jakamiseen laadittavien sopimusehtojen minimivaatimuksia kannatettavana ja hyvänä ehdotuksen vaatimuksia tasapainottaa neuvotteluvoimaa velvoittamalla minimiehtojen noudattamiseen. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että data on hyödynnettävissä syrjimättömin, kohtuullisin ja oikeudenmukaisin ehdoin.
Valtioneuvosto tukee datasäädöksen tavoitetta myös yritysten välisten neuvotteluvoiman tasapainottamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että datan haltijana toimivien mikro- ja pienten yritysten vapauttaminen luvuissa II–IV säädettävistä datan jakamisen velvoitteista on esityksenä oikeasuhtainen. On myös tärkeää varmistaa, että pienillä ja mikroyrityksillä on riittävät keinot tosiasiallisesti puuttua epäreiluihin sopimusehtoihin ja käytänteisiin markkinoilla. Ehdotus tiettyjen sopimusehtojen pätemättömyydestä on kuitenkin oikeudellisesti merkittävä, paitsi yksittäisten toimijoiden, myös markkinoiden kannalta ja ehdotuksen sopimusoikeutta koskevia artikloita on arvioitava tarkemmin neuvottelujen edetessä.
Datasäädöksen V luku antaisi julkisen sektorin viranomaisille tietyissä poikkeuksellisissa tarpeissa pääsyn ja käyttöoikeuden yksityisen yrityksen hallussa olevaan dataan. Valtioneuvosto pitää tärkeänä säädöksen tavoitetta edistää yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että viranomaisilla on oikeus saada tietoa yksityiseltä sektorilta poikkeuksellisissa tilanteissa silloin, kun tiedon saannin tarkoituksena on henkeä ja terveyttä uhkaavan välittömän vaaran torjunta esimerkiksi onnettomuuden, luonnonkatastrofin tai vieraan valtion toiminnan johdosta. Tällaisten tietojen kerääminen, käsittely, analysointi, anonymisointi ja tietoturvallinen siirto vaatii niitä keräävältä yritykseltä usein kuitenkin huomattavia panostuksia ja investointeja. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että julkisen sektorin menettelyjä yksityisen sektorin dataan pääsemiseksi kehitettäessä huomioitaisiin myös laajemmat tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja korostaa että tiedon jakamisen olisi pitkällä aikavälillä perustuttava sellaisiin sopimuksiin, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Huomiota tulee myös kiinnittää sääntelyn tehokkuuteen, asetettavien vaatimusten tarkkarajaisuuteen ja oikeasuhtaisuuteen sekä sääntelystä syntyvään hallinnolliseen taakkaan ja siihen, ettei sääntelyllä tosiasiallisesti heikennetä kilpailun toimivuutta. Viranomaisille luovutetun tiedon osalta ehdotukseen liittyvässä jatkotyössä on lisäksi syytä ottaa huomioon sen suhde sähköistä todistusaineistoa koskevaan ns. e-evidence sääntelyyn.
Lisäksi datasäädöksen ja tietokantasuojan suhdetta olisi syytä neuvottelujen edetessä tarkastella tarkemmin, jotta vaikutukset IP-oikeuksiin olisivat mahdollisimman oikeasuhtaiset ja tarkkarajaiset. Jaettaessa liikesalaisuuksia erityisesti kolmansille osapuolille, on perusteltua edellyttää näiden suojaamiseen tähtääviä erityistoimia sekä niistä sopimista. Tämä on tärkeätä verkottuneiden laitteiden valmistajien innovaatioinvestointien kannusteiden säilyttämiseksi. Samalla on kuitenkin varmistuttava siitä, että erityistoimet eivät kohtuuttomasti haittaa datan jakamista.
Edelleen, valtioneuvosto pitää tärkeänä, että teollisuuspoliittisesta näkökulmasta saavutetaan oikea tasapaino datan avaamisen ja yritysten kilpailuedellytysten välillä. On olennaista, että EU-tason lainsäädännöllä luotavat datan jakamisvelvoitteet ovat tarkkarajaisia, selkeitä ja yhteensopivia muun lainsäädännön kanssa ja että säädökset kunnioittavat liikesalaisuuksien suojaa sekä sopimusvapauden periaatetta. Yritysten toimintaedellytyksien ja reilun kilpailun näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että säädös ei johda velvoitteeseen jakaa liikesalaisuuksia. Myös nämä näkökulmat tulisi huomioida riittävästi datasäädösesityksen jatkokäsittelyssä.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota myös ehdotuksen valtiosääntöoikeudellisiin näkökulmiin, kuten oikeusturvaan, omaisuudensuojaanhallinnon lainalaisuusperiaatteen ja julkisuusperiaatteen kannalta.
Lisäksi säädösehdotukseen liittyviä yksityiskohtia tulee tarkastella suhteessa vaatimuksiin, joita liittyy tietosuojaan, salassa pidettäviin tietoihin ja julkisuuslainsäädäntöön, aineettomiin oikeuksiin sekä kilpailun toimivuuteen.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n digitaalista ja teknologista riippumattomuutta kehitetään huomioiden tarvittavalla tavalla eri toimitus- ja arvoketjujen globaali luonne ja tarve tasapuoliselle toimintaympäristölle. Datasäädöksen vaatimusten tulisi edistää tasapuolisia toimintamahdollisuuksia markkinoilla teknologisesti neutraalilla tavalla rajaamatta yksittäisten yritysten valintoja tai palvelun tarjontaa. Tämä edellyttää lisäksi suotuisten olosuhteiden luomista keskeisten valmiuksien kehittämiselle ja Euroopan avoimuutta osana globaalia taloutta. Erityisesti yritysten tietojen suojaamisessa säännökset eivät saisi merkittävästi haitata globaalin vientiteollisuuden tarkoituksenmukaisia toimintatapoja. Kansainvälisen ulottuvuuden ja erityisesti kolmansiin maihin liittyvien velvoitteiden osalta valtioneuvosto pitää tärkeänä samanaikaisesti edistää digitaalista kauppaa ja datataloutta koskevia kansainvälisiä sääntöjä (mukaan lukien kauppasopimukset). Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n digitaalialan aloitteiden kanssa näillä säännöillä pystytään edistämään tehokkaasti avoimia ja kansainvälisiä digitaalisia markkinoita, varmistamaan kansainväliset tietovirrat ja korkea tietosuojan ja tietoturvan taso. On kuitenkin tärkeätä välttää tilanteita, joissa sääntely aiheuttaa kohtuutonta haittaa kansainvälisille ei-henkilödatan siirroille ja rajoittaa kohtuuttomasti yritysten mahdollisuuksia itse päättää, missä ja kenen toimesta näiden ei-henkilödataa käsitellään.
Valtioneuvosto kannattaa vaatimuksia, joilla vahvistetaan tietoturvaa ja kyberturvallisuutta sekä yhdenmukaistetaan näihin liittyviä vaatimusten mukaisuuden arvioinnin menettelyjä. Tietoturvan ja kyberturvallisuuden korkea taso on keskeistä erityisesti esineiden internet –laitteiden ja vastaavien laitteiden kohdalla, joiden osalta asetuksen tavoitteena on edistää ja sujuvoittaa datan siirrettävyyttä. Lisäksi tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät vaatimukset ovat merkittävässä roolissa siirrettäessä dataa pilvipalvelusta toiseen. Yleisesti tulee huomioida lisäksi kansallisen turvallisuuden edellyttämät rajoitukset sekä liikesalaisuuksien suoja.
Asetusehdotuksen säännökset velvollisuudesta asettaa dataa viranomaisen saataville ovat epäselviä. Neuvottelujen kuluessa tulisi selvittää tarkemmin erityisesti toisen jäsenvaltion viranomaisen tekemän pyynnön velvoittavuuden aste ja datan haltijan tehokkaat oikeussuojakeinot asiassa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että säädöksen nojalla kansallisille viranomaisille asetettavia tehtäviä koskevat vaatimukset jättävät riittävästi liikkumavaraa käytännön toteutukseen kansallisesti. Lisäksi tulee huomioida kansallinen viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskeva lainsäädäntö. Koska eri jäsenvaltioissa kansallinen lainsäädäntö ja julkisen sektorin rooli vaihtelevat, sääntelykehyksen tulisi mahdollistaa toimintojen uudelleenorganisointi tarvittaessa viranomaisille asetettujen velvoitteiden ja valvonnan järjestämiseksi. Mahdollisia viranomaistoiminnan vaikutuksia tulee vielä tarkastella tarkemmin sääntelyn valmistelun edetessä.
Seuraamuksien osalta olisi tärkeää varmistaa, että ne ovat tehokkaita ja oikeasuhtaisia. Lisäksi seuraamusten tulisi myös olla linjassa yleisen tietosuoja-asetuksen ja toimielinten tietosuoja-asetuksen seuraamussääntelyn kanssa.
Valtioneuvosto pitää hyvänä vahvistaa mahdollisuuksia täytäntöönpanoon, mutta pitää tärkeänä, että erillisen riidanratkaisuelimen perustamisen tarpeellisuutta ja toimivallan laajuutta arvioidaan vielä tarkemmin suhteessa muihin käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin. Jäsenvaltioille tulisi jäädä mahdollisuus päättää riidanratkaisuelimen päätösten sitovuudesta.
Valtioneuvosto katsoo, että komissiolle delegoiduilla säädöksillä siirrettävän toimivallan laajuutta ja asianmukaisuutta tulee arvioida huolellisesti jatkovalmistelun aikana.
Ehdotuksen mukaan asetus tulisi sovellettavaksi 12 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Koska asetusehdotus edellyttäisi täydentävää kansallista sääntelyä, valtioneuvosto katsoo tärkeäksi varmistaa toimeenpanoa varten riittävä siirtymäaika.