Yleistä
(1) Valiokunta on kuullut asiantuntijoita kolmesta teemasta, jotka ovat perusväylänpito, joukkoliikenne osana vihreää siirtymää ja kyberturvallisuus. Valiokunta keskittyy lausunnossaan näihin teemoihin.
Perusväylänpito
(2) Perusväylänpidolla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvyn, talouskasvun ja muun muassa päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tiestön kunnolla on olennainen merkitys erityisesti raskaan liikenteen polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Perusväylänpidon panostuksilla voidaan tukea talouden elinvoimaisuutta ja edistää myös työpaikkojen lisääntymistä. Valiokunta katsoo, että tavoitteena tulee olla koko maan väyläverkon tasapainoinen kunnossapito ja kehittäminen.
(3) Perusväylänpidon rahoituksesta noin puolet kohdistetaan verkon päivittäisen liikenteen turvaamiseen ja noin puolet verkkojen korjaamiseen ja parantamiseen. Perusväylänpidon määrärahat ovat esityksessä noin 1 369,0 miljoonaa euroa, mikä sisältää parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisen 300 miljoonan euron tasokorotuksen vuodesta 2020 alkaen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että perusväylänpitoon panostetaan.
Korjausvelka
(4) Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Vuoden 2021 alussa valtion väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli 2,85 miljardia euroa. Saadun selvityksen mukaan tie- ja rataverkon korjausvelka lisääntyy vielä lähivuosina. Erityisenä haasteena ovat siltojen ja rataverkon kasvavat peruskorjaustarpeet sekä laajan vähäliikenteisen tieverkon kunnon heikkeneminen. Rataverkolla huomattava peruskorjaustarpeiden kasvu kohdistuu myös pääväylille rataverkon ikääntymisen vuoksi.
(5) Talousarvion mukaisesti korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.Valiokunta kantaa kuitenkin huolta korjausvelasta ja katsoo, että ensisijaisesti tulee pyrkiä pysäyttämään korjausvelan kasvu ja pitkällä tähtäimellä vähentämään korjausvelkaa.
Alempi tieverkko
(6) Saadun selvityksen mukaan tiestön osuus infrastruktuurin korjausvelasta on noin 1,5 miljardia euroa. Arviolta noin 80 % tästä korjausvelasta sijaitsee muulla kuin päätieverkolla. Pääväylien kunto ja palvelutaso priorisoidaan pääväyläasetuksen mukaisesti, ja muun tieverkon kunto huononee entisestään. Valiokunta kantaa huolta alemmanasteisen tieverkon tilasta ja katsoo, että perusväylänpidossa pitää siirtää painotusta alemmanasteiselle tieverkolle.
Joukkoliikenne osana vihreää siirtymää
(7) Joukkoliikenteen määrärahoilla tuetaan ilmastopolitiikan toteuttamista. Saadun selvityksen mukaan joukkoliikennemäärärahojen turvaaminen ja määräaikainen kasvattaminen on tärkeää, koska joukkoliikenteen houkuttelevuus perustuu hyvään palvelutarjontaan. Joukkoliikenteen vihreää siirtymää edistävät täten esimerkiksi matkamäärien ja matka-aikojen nopeuttamisen perusteella priorisoidut rautateiden infrastruktuuri-investoinnit.
(8) Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteenä on kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtioavustuksen tason kaksinkertaistaminen vuosina 2022—2024. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä tämä tavoite toteutuu saadun selvityksen mukaan osittain, sillä suurille kaupunkiseuduille on lisätty 2,5 miljoonaa euroa ja keskisuurille kaupunkiseuduille 0,5 miljoonaa euroa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteenä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan toteuttaminen kokonaisuudessaan on tärkeää joukkoliikennepalveluiden kehittämisen ja ylläpidon kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kehyskuntien joukkoliikenteen merkitykseen muun muassa työmatkaliikenteen vihreän siirtymän edistämisessä.
(9) Asiantuntijakuulemisen mukaan talousarvioesityksen sisältämä tuki (20 miljoonaa euroa) joukkoliikenteen ilmastoperusteisille toimenpiteille on erittäin tärkeä muun muassa puhtaan kaluston ja käyttövoimien edistämiseksi. Joukkoliikenneviranomaisten hankinnoille on asetettu uusia lakisääteisiä velvoitteita ns. puhtaiden ajoneuvojen lain (740/2021) myötä. Linja-autoliikenteen osalta käyttövoimamuutos jatkuu kaupunkiliikenteessä vahvana sähköbussien laajentuvan käytön kautta. Noin puolet kaikista uusista linja-autojen rekisteröinneistä on saadun selvityksen mukaan sähköbusseja. Tämä kehitys tukee vahvasti hiilidioksidipäästöjen puolittamista ja näin hiilineutraalin ja fossiilittoman liikenteen tavoitetta. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että kyseiseen määrärahaan sisältyy hallitusohjelman mukainen jo edellä mainittu ilmastoperusteinen tuki.
(10) Valtion hankkiman liikenteen osalta ELY-keskuksien määrärahat näyttävät sinänsä vakailta. Saadun selvityksen mukaan ELY-keskusten ostovoima on kuitenkin heikentynyt. Tämän vuoksi asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että tulee kiinnittää huomiota määrärahojen investointiluonteisen tasokorotuksen valmisteluun ja erityisesti ELY-keskusten liikenteen tukirahoituksen rakenteelliseen kasvattamiseen varsinkin lipputulomenetysten korvaamiseksi. Valiokunta katsoo tämän lisäksi, että nykyistä joukkoliikenteen tukijärjestelmää tulee kehittää, jotta tukijärjestelmä tukisi paremmin lippujärjestelmien yhdenmukaistamista.
Kyberturvallisuus
(11) Kyberturvallisuus on keskeinen osa yhteiskunnan varautumista. Valtioneuvosto on tämän vuoksi vuonna 2019 hyväksynyt valtioneuvoston periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta ja vuonna 2021 valtioneuvoston periaatepäätöksen kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta.
(12) Samaan aikaan kyberturvallisuuden kehittämisohjelman kanssa valtioneuvosto antoi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla.
Kyberturvallisuuden kehitysohjelma
(13) Kyberturvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää myös pitkäaikaista rahoitusta, jotta eri toimijat voivat sitoutua kehittämistoimenpiteisiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää 5,9 miljoonan euron rahoitusta vuosittain ajanjaksolle 2022—2025, johon EU:n elvytyspaketista ollaan saamassa miljoona euroa vuodessa kehittämisohjelmaan kuuluvaan kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan. Lisäksi elvytyspaketista rahoitetaan kyberturvallisuuden kansallista tutkimusta.
(14) Vuodelle 2022 liikenne- ja viestintäministeriö esitti kehittämisohjelmalle 2,7 miljoonan euron lisärahoitusta jo aiemmin myönnetyn rahoituksen lisäksi. Tällä hetkellä käytettävissä olevalla rahoituksella kehittämisohjelmaa ei valiokunnan saaman tiedon mukaan voida toteuttaa niiden toimenpiteiden osalta, jotka olisivat edistäneet kansallista kyberomavaraisuutta, edesauttaneet suomalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille ja lisänneet Suomen turvallisuusviranomaisiin kohdistuvaa kansainvälistä luottamusta.
Valtioneuvoston periaatepäätös tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla
(15) Tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla annetun periaatepäätöksen avulla on tarkoitus kasvattaa viranomaisten osaamista, kyvykkyyksiä ja resursointia, jotta ne suoriutuvat lakisääteisistä tehtävistään ja pystyvät huolehtimaan siitä, että esimerkiksi Vastaamon kaltaiset tapahtumat eivät pääsisi enää toistumaan.
(16) Periaatepäätöksessä esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanemiseksi talousarviossa ehdotettu 1,6 miljoonan euron lisärahoitus ei vielä mahdollista toimenpiteiden täysimääräistä toteuttamista.
Kansallinen kyberturvallisuuden koordinointikeskus
(17) Eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:n muuttamisesta (HE 157/2021 vp) Kyberturvallisuuskeskus toimii myös kansallisena kyberturvallisuuden koordinointikeskuksena.
(18) EU-asetukseen perustuvien tehtävien hoitaminen edellyttää lisäresursseja, mitä valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kyberturvallisuuskeskukselle ei ole talousarvioesityksessä varattu.
(18b)Mietinnössään LiVM 22/2021 vp — HE 157/2021 vp valiokunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että myös tehtävään saatavissa oleva EU-tason rahoitus voidaan maksimoida tulevissa rahoitushauissa. Saadun selvityksen mukaan myös EU-tasolta saatavissa oleva rahoitus riippuu kuitenkin kansallisen rahoituksen määrästä.
Kyberturvallisuustyön lisärahoituksen tarve
(19) Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota kyberturvallisuuden merkitykseen yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisessa. Tämän vuoksi valiokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle määrärahojen lisäämistä, jotta kyberturvallisuuden kehittämisohjelman sekä tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla annetun periaatepäätöksen tavoitteet voidaan toteuttaa ja jotta kansallisen kyberturvallisuuden koordinointikeskuksen toiminta voidaan turvata.
Muuta
Ammattidiesel ja vinjetti
(20) Mietinnössään LiVM 19/2021 vp — HE 115/2021 vp hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta valiokunta on käsitellyt ammattidieseliä ja vinjettiä. Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota siihen, että raskaan liikenteen kilpailukyvylle keskeisen vinjetin ja sitä kompensoivan ammattidieselin käyttöönotto on äärimmäisen tärkeä ja kiireellinen. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto pikimmiten valmistelee vinjetin käyttöön tähtäävät säädökset.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausverkosto
(21) Asiantuntijakuulemisessa huomiota on kiinnitetty myös vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausinfrastruktuuriin. Saadun selvityksen mukaan puhtaiden ajoneuvojen lainsäädännön vaatimusten toteutus edellyttää kunnissa mittavaa latausinfrastruktuurin toteutusta, jota valtion on tärkeää tukea. Valiokunnassa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että jakelu- ja latausinfrastruktuuri ei jakaudu tasaisesti koko maassa.
Kävely ja pyöräily
(22) Asiantuntijakuulemisessa on pidetty erittäin valitettavana, että talousarvioesitys osoittaa vain 4 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan. Rahoitus vähenee siten lähes 25 miljoonalla eurolla vuoteen 2021 verrattuna. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan on linjattu, että vuosina 2022—2024 investointiohjelmaan osoitetaan rahoitusta 30 miljoonaa euroa/vuosi. Rahoituksen nosto tälle tasolle on saadun selvityksen mukaan tärkeää, jotta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman toteutukseen saadaan jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.