Yleistä
(1) Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026 todetaan, että hallinnonalalle kohdistuu vuositasolla säästöä vuoden 2022—2025 julkisen talouden suunnitelmassa päätetyn 110 miljoonan euron lisäksi 17 miljoonaa euroa, jonka tarkemmasta kohdentamisesta päätetään vuoden 2023 talousarvion yhteydessä. Asiantuntijakuulemisessa on painotettu, että näin suuren säästön kohdentuminen hallinnonalalle on valitettavaa varsinkin huomioiden liikenneverkkoon kohdentuvien talousarviomomenttien nykytaso.
(2) Valiokunta pitää erittäin huolestuttavana, että nykyinen kehystaso ei mahdollista Liikenne 12 ‑suunnitelmassa ja Fossiilisen liikenteen tiekartassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Ainoa pidemmän päälle kestävä ratkaisu tilanteeseen on määrärahojen lisääminen Liikenne 12 ‑suunnitelman mukaiselle tasolle, jolla korjausvelkaa voidaan asteittain vähentää. Liikenne 12 -suunnitelmasta on päätetty parlamentaarisessa valmistelussa, ja valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että suunnitelman toteuttamiseen löydetään tarvittavat määrärahat ja että suunnitelman mukainen investointiohjelma voidaan toteuttaa.
Investointihankkeet
(3) Valiokunta tiedostaa, että muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa Liikenne 12 -suunnitelmassa olevien hankkeiden tärkeysjärjestys on saattanut muuttua. Valiokunta toteaa, että hankkeiden priorisoinnin tarkistusta on hyvä harkita siten, että priorisoidaan korkeimmalle huoltovarmuuteen liittyvät hankkeet ja tämän jälkeen seuraavaksi Suomen elinkeinoelämän toiminnalle ja kilpailukyvylle tärkeät hankkeet. Vasta näiden etusijalla olevien hankkeiden jälkeen on syytä panostaa hankkeisiin, jotka esimerkiksi parantavat matkustusmukavuutta tai -aikoja. Valiokunta korostaa, että mahdollinen priorisoinnin tarkistus tulee tehdä parlamentaarisessa järjestyksessä.
Meri- ja vesiliikenne
(4) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että meriliikenne on välttämätön Suomen elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että merenkulun ja vesiliikenteen toimivuuteen kiinnitetään huomiota ja pidetään huolta siitä, että Suomessa on tarpeeksi toimivia satamia, jotka ovat myös osa TEN-T-verkostoa.
(5) Saimaan kanavan liikenne on muuttuneen kansainvälisen tilanteen myötä merkittävästi vähentynyt, ja elinkeinoelämälle on erittäin tärkeää, että löydetään korvaavia reittejä kanavan tavaravirroille. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että Saimaan kanavan kunnostamiseen suunniteltuja määrärahoja ei tässä tilanteessa käytetä. On välttämätöntä selvittää Itä-Suomen korvaavia reittejä. Valiokunta korostaa, että määrärahat tulee ehdottomasti käyttää elinkeinoelämälle välttämättömiin korvaaviin raide- ja tieliikenteen kuljetusreitteihin.
Perusväylänpito ja korjausvelka
(6) Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa koskevan selonteon mukaan väylänpidossa painotetaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimia toimia sekä korjausvelan kasvun pysäyttämistä ja sen vähentämistä. Väylävirasto priorisoi selonteon mukaisesti liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja vähentäminen ei saadun selvityksen mukaan kuitenkaan ole mahdollista kehyspäätöksen mukaisella rahoitustasolla.
(7) Liikenne 12 -suunnitelman laatimisvaiheessa kustannustason arvioitiin nousevan keskimäärin 2,5 % vuodessa. Kustannustason nousu on kuitenkin kuluneen vuoden aikana ollut poikkeuksellisen voimakas. Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 11,3 % vuoden 2021 maaliskuusta vuoden 2022 maaliskuuhun. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että perusväylänpito on nettobudjetoitu momentti. Tuloista suurimman osan muodostaa ratamaksun tuotto, josta Venäjän liikenne on muodostanut vuosittain noin 12 miljoonaa euroa. Tämä tuotto jäänee jatkossa saamatta.
(8) Kehyspäätöksen mukaisella perusväylänpidon rahoitustasolla liikenneverkkojen parantamista ja korjaamista vähennetään suunnitellusta. Saadun selvityksen mukaan parantamisessa karsinta kohdistuu Liikenne 12 -suunnitelman mukaisiin teemoihin. Näitä ovat tieverkolla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta sekä kävelyä ja pyöräilyä edistävät kohteet, rataverkolla muun muassa tasoristeysturvallisuus sekä ratojen linjaosuuksien ja ratapihojen parantaminen. Korjauksissa vähennykset kohdistuvat tieverkon osalta erityisesti päällystetylle tieverkolle. Vuoden 2023 päällystysohjelmasta arvioidaan tulevan ennätyksellisen lyhyt. Myös siltojen korjauksia joudutaan vähentämään. Rataverkolla leikkaukset kohdistuvat rataverkon routa- ja pehmeikköalueiden, päällysrakenteiden, siltojen ja tunneleiden korjauksiin sekä vaihteiden vaihtoihin.
(9) Valiokunta pitää erityisen huolestuttavana, että väyläverkon korjausvelan arvioidaan kasvavan kehyskaudella tämänhetkisestä noin 2,9 miljardista selkeästi yli 3 miljardiin euroon. Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että perusväylänpitoon ja korjausvelan torjumiseen osoitetaan pidemmällä tähtäimellä tarvittavat määrärahat.
Vihreä siirtymä
(10) Valiokunnan näkemyksen mukaan liikennejärjestelmällä ja erityisesti joukkoliikennejärjestelmällä on olennainen merkitys yhteiskunnan toimivuuden ja vihreän siirtymän kannalta. Joukkoliikenteen näkökulmasta palvelutasoa ylläpitävän rahoituksen tarve säilyy korkeana sekä kaupunkien että valtion järjestämässä liikenteessä. Saadun selvityksen mukaan koronakriisin jälkeen polttonesteiden hinnannousu vaikuttaa määrärahatarpeeseen siitä huolimatta, että hallitus on linjannut kuljetusalan kustannustuesta, jakeluvelvoitteen määräaikaisesta alentamisesta ja ns. ammattidieselin valmistelusta.
(11) Hallitusohjelmaa toteuttavassa Kansallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa (2018) on määritelty kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman tasoksi 30 miljoonaa euroa vuodessa (2019—2023), jotta tavoiteltu 30 %:n kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrässä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta katsoo, että kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman mukainen vähintään 30 miljoonan euron taso tulee turvata tulevina vuosina.
Kyberturvallisuus
(12) Selonteon mukaan vuosittainen lisärahoitus kyberturvallisuuden parantamiseen nousee noin 40—56 miljoonaan euroon kehyskaudella jakautuen lukuisille eri hallinnonaloille. Suurimpia kokonaisuuksia ovat hallinnon yhteisen perusinfrastruktuurin parantaminen, turvaluokitellun aineiston käsittely-ympäristöjen laajentaminen, turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn nosto sekä Kelan etuusjärjestelmien kehittäminen. Rahoitus sisältää erilaisia laitehankintoja sekä henkilöstölisäyksiä.
(13) Suomen vahvuutena on nähty yksityisen ja julkisen sektorin luottamuksellinen yhteistyö, mutta on myös todettu, että on syytä kehittää kyberturvallisuustyön yhteistyötä ja johtamista. Viranomaisten rooli on koordinoida asioita eri hallinnonalojen välillä ja luoda yhteinen kuva kyberturvallisuuden tilanteesta. Yrityksillä taas on kyky suojata tietojärjestelmiä ja -infraa kyberhäiriöiltä ja -hyökkäyksiltä.
(14) Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin lisätään osana kyberturvallisuuden ehdotuksia noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Hallinnonaloille tehdyt lisäykset kyberturvallisuuden parantamiseen ovat kokonaisuutena erittäin myönteinen ja tervetullut lisäys. Saadun selvityksen mukaan yhteiskunnan kyberturvallisuuden tilannetta on seurattava jatkuvasti tarkoin erityisesti huomioiden nykyinen kansainvälispoliittinen tilanne ja pyrittävä torjumaan mahdolliset riskit etupainotteisesti. Nyt tehdyt lisäykset edistävät tavoitetta osaltaan, parantavat kyberkyvykkyyttämme sekä tehostavat kykyämme kyberturvallisuuden koordinoinnissa. Valiokunta korostaa, että tilannekuvaa on seurattava jatkuvasti ja havaittuihin puutteisiin kyvykkyyksissä reagoitava mahdollisimman nopeasti.
Ilmatieteen laitos
(15) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ilmatieteen laitos on valmistellut yhdessä Puolustusvoimien ja Maanmittauslaitoksen kanssa ehdotuksen kansallisen avaruustilannekuvakeskuksen perustamisesta. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 ehdotetut määrärahat eivät kuitenkaan ole riittäviä avaruustilannekeskuksen kehittämiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Ilmatieteen laitos on osa kriittistä infrastruktuuria, minkä vuoksi laitoksen riittävien resurssien turvaaminen ajankohtaisessa kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on kansallisesti välttämätöntä.