Vuoden 2005 aikana EU-agendan poliittisesti merkittävimmät kiintopisteet ovat Lissabonin strategian välitarkastelu, jonka yhteydessä hanke tulee saattaa raiteilleen; vuodet 2007—2013 kattava EU:n rahoituskehys, joita koskevat neuvottelut tulee saada päätökseen kesällä; uuden — suunnitelmien mukaan 2006 voimaan astuvan — perustuslain ratifiointiprosessin seuranta ja toimeenpanon valmistelu sekä Kroatian ja Turkin kanssa aloitettavat laajentumisneuvottelut.

Vuoden 2005 aikana käsitellään eräitä Suomen kannalta hyvin keskeisiä hankkeita, kuten vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen, sokerireformi, palveludirektiivi sekä mm. oikeus- ja sisäasioiden monivuotinen ohjelma.

Palveludirektiivin osalta Euroopan parlamentti on arvioinut saavansa ensimmäisen lukemisen päätökseen kesällä 2005. Suomen tavoite on palveludirektiivin aikaansaaminen. Samalla tavoitteena on kansallisesti keskeisimpien linjausten, eli lisäpoikkeukset alkuperämaaperiaatteen soveltamisesta, rahapelien poissulkeminen direktiivin soveltamisalasta ja mm. sijoittautumisen tarkempi määrittely, sisällyttäminen työasiakirjaan. Tietyissä kysymyksissä valtioneuvoston kantaa tulee edelleen tarkentaa kuluvan vuoden aikana direktiiviehdotuksen käsittelyn edetessä.

Tieto- ja viestintätekniikka on keskeinen osa Lissabonin strategiaa. EU tarvitsee kokonaisvaltaisen strategian Euroopan hyvinvoinnin, tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseen. Tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet ja hyödyt tulisi johdonmukaisemmin kytkeä osaksi näiden edistämiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia.

Tietoturvasta tietoyhteiskunnassa on tullut kriittinen tekijä. Korkean tietoturvan sekä yksityisyyden takaaminen viestintäverkoissa on olennaista niin viestintä- kuin verkkoliiketoiminnan kannalta. Tietoturva lisää viestintäpalvelujen luotettavuutta ja vähentää riskejä, joita tietoverkkojen häiriöt voivat aiheuttaa verkostoituneelle yhteiskunnalle. Tietoturva on myös edellytys monipuolistuvien työn organisointimallien, kuten liikkuvan työn ja etätyön laajemmalle hyödyntämiselle. Tästä syystä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät kehittämistarpeet tulisi paremmin huomioida EU-tason työskentelyssä.

Suomi katsoo, että eEurooppa-toimintasuunnitelmaa tulisi jatkaa jossain muodossa myös vuoden 2005 jälkeen. Euroopan unionin tietoyhteiskuntapolitiikan tulevat tavoitteet tulee kytkeä selkeästi paitsi tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseen myös kansalaisvalmiuksien vahvistamiseen. Yksittäisiä toimia merkittävämpiä ovat rakenteelliset uudistukset sekä kokonaisvaltainen strategia.

Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että verkko- ja tietoturvan parantamiseen tähtäävää yhteistyötä tehostetaan EU:n puitteissa. Suomi on aloitteellisesti vaikuttanut siihen, että komissio ryhtyisi toimenpiteisiin eurooppalaisen tietoturvastrategian valmistelemiseksi.

Logistiikalla on keskeinen merkitys Euroopan kilpailukyvylle, kestävälle kehitykselle ja yhteisön alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle. Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, että logistiikka huomioidaan Lissabonin välitarkastelussa ja EU:n liikennepolitiikassa yhtenä talouden kasvutekijänä.

Puheenjohtajuuskauden lähestyessä sekä uuden komission ja parlamentin myötä tulee vuoden 2005 aikana luoda hyvin toimivat henkilökontaktit kaikkiin keskeisiin toimijoihin.

Suomen kantoja yksittäisiin hankkeisiin tullaan kuluvan vuoden aikana täsmentämään neuvottelujen edetessä.