Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Liikennetraktori
Ehdotuksen 7 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan maa-, metsä-,
eläin- tai kalatalouden kuljetuksissa liikennetraktoreilta
ei lupaa vaadittaisi, jos kuljetuskustannusten osuus on enintään
30 prosenttia koko elinkeinotoiminnan suoranaisista kustannuksista
tilikautena. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että liikennetraktorin
määritelmä ja erilaiset käyttötavat
aiheuttavat ongelmia.
Liikennetraktori on ensinnäkin tavaran kuljetukseen
tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella
varustettu traktori eli ns. dumpperi, jossa on lava jo itsessään
ja joka ei näytä tavalliselta traktorilta. Tämän
lisäksi liikennetraktori on myös muu traktori,
jota käytetään tavaran kuljetukseen suuremmalla kuin
10 tonnin perävaunun kytkentämassalla varustettuna,
eikä kyse ole maa- ja metsätalouden kuljetuksesta.
Liikennetraktori tulee katsastuksessa hyväksyttää liikennetraktoriksi,
ellei se ole jo uutena hyväksytty sekä maatalous-
että liikennetraktoriksi. Ongelmallista onkin, että sama traktori
ja perävaunu -yhdistelmä voi olla sekä maatalous-
että liikennetraktori.
Liikennetraktori ei ole määräaikaiskatsastuksen
piirissä. Liikkuvan poliisin mukaan liikenteessä suoritetussa
valvonnassa on vaikea todeta sekä traktorin että perävaunun
kuntoon liittyviä ominaisuuksia. Asiantuntijakuulemisessa
onkin todettu, että tulevaisuudessa on tärkeää saattaa liikennetraktorit
ja niiden perävaunut rekisteröinnin ja määräaikaiskatsastuksen
piiriin. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen.
Tavarankuljetuksessa liikennetraktori vaatii C-luokan eli kuorma-auton
ajokortin. Tämä aiheuttaa ongelmia maanviljelijäperheille,
kun perheenjäsenten apua tarvitaan myös traktorin ajossa.
Ministeriön tulkinnan mukaan 15-vuotias T-ajokortin haltija
ei saisi ajaa traktoria, joka on hyväksytty sekä maatalous-
että liikennetraktoriksi silloinkaan, kun maatilalla ajetaan sen
omia maa- tai metsätalousajoja. Tämä johtaa
suuriin käytännön ongelmiin sellaisille maanviljelijöille,
jotka sivutyönä ajavat maatalous/liikennetraktorilla
rahtia, joka edellyttää C-korttia. Kaksoiskäytöstä aiheutuu
näin ollen traktorin ajamiselle korkeammat vaatimukset kuin
tavallisen traktorin ajamiselle.Valiokunnan mielestä traktoria
tulisi kuitenkin aina pystyä täysimääräisesti
hyödyntämään alkuperäiseen
käyttötarkoitukseensa eli maa- ja metsätalousajoon.
Tältä osin tilanne tulee selkeyttää.
Liikennetraktori kuuluu ajo- ja lepoaikojen valvonnan piiriin
silloin kun ajotapahtuma on luvanvarainen ja vaatii liikenneluvan.
Liikkuvan poliisin mukaan käytännön valvonnassa
erittäin harvoin liikennetraktoreissa on ylitetty vuorokausittaisia
ajoaikoja tai rikottu lepoaikasäännöksiä.
Traktoreilla ajetaan yleensä hyvin lyhyitä (alle
10 km) matkoja, eikä käytännössä juuri
ajo- ja lepoaikarikkomuksia esiinny.
Traktorissa on käytettävä verollista
polttoainetta tai maksettava ns. päiväkohtainen
vero silloin kun se ei ole maa- tai metsätalousajossa. Tämä järjestelmä on
osoittautunut hyväksi maanviljelijöille, mutta
siitä aiheutuu valitettavasti tulkintaongelmia. Asiantuntijakuulemisen mukaan
tulkintoja on erittäin paljon ja käytännössä löytyy
vielä paljon ajotapahtumia, joista pitäisi Ajoneuvohallintokeskukselta
hakea ennakkopäätös polttoaineen suhteen.
Se, että jotkut toimijat käyttävät
verollista ja verotonta polttoainetta eri tilanteissa ja toiset
ainoastaan verollista, saattaa myös johtaa kilpailua vääristäviin
tilanteisiin.
Valiokunta pitää huolestuttavana liikennetraktoreihin
liittyviä tulkinnanvaraisuuksia, niin liikenneluvan, verollisen
ja verottoman polttoaineen kuin vaadittavan ajokortin osalta. Määräaikaiskatsastuksien
puuttuminen on myös ongelma. Nämä ongelmalliset
tilanteet vaativat kokonaisvaltaista selvittelyä toimivien
ratkaisujen löytämiseksi. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
lausumaa siitä, että hallituksen tulee kokonaisvaltaisen selvityksen
pohjalta ryhtyä toimenpiteisiin toimivien ratkaisujen löytämiseksi
liikennetraktoreiden osalta (Valiokunnan lausumaehdotus).
Muuta
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että 6 §:ssä liikenteen
harjoittamista koskevan luvan edellytyksenä on vakavaraisuus,
joka määritellään 13 §:ssä.
Lain 20 §:n mukaan lupa voidaan peruuttaa, jos
luvanhaltija ei täytä luvan saamisen edellytyksiä.
Vakavaraisuutta tai ammattitaitoa koskevan vaatimuksen osalta lupaviranomaisen
on ennen luvan peruuttamista annettava luvan haltijalle mahdollisuus
korjata puute.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
velkasaneeraukseen. Oikeusministeriön näkemyksen
mukaan vakavaraisuuden arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä,
ovatko velkojen alkuperäiset ehdot voimassa vai onko niitä järjestelty
yrityssaneerauksessa tai vapaaehtoisin sopimuksin velkojan ja velallisen
välillä. Valiokunta kantaa huolta siitä,
että velkasaneerauksessa olevien yritysten kustannuspohja vääristyy
kaikista sitoutumuksistaan täysimääräisesti
vastaaviin yrityksiin verrattuna. Valiokunnan mielestä velkasaneerauksen
vaikutusta luvan saamiseen ja peruuttamiseen tulisi jatkossa selvittää.
Valiokunta ei pidä hyvänä, että velkasaneerausjärjestelmä saattaa
johtaa kilpailua vääristäviin tilanteisiin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. laki
7 §. Ilman lupaa sallittu kaupallinen liikenne.
Pykälän 1 momentin 1 kohdassa esitettyä 2 400 kilon
rajaa valiokunta pitää korkeana. Hallituksen esityksessä mainitaan
perusteena korotukselle uusien henkilö- ja pakettiautomallien
kasvanut kokonaismassa, joka osittain selittyy ajoneuvojen turvallisuusominaisuuksien
parantumisella. Valiokunta katsoo kuitenkin, että painorajan
nostaminen 2 400 kiloon on kokonaismassan kasvuun nähden
turhan suuri, ja ehdottaa rajan asettamista 2 000 kiloon.
Momentin 2 kohdassa valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen,
että kouluttajan määrittely kuljettajan
ammattiopetuksessa tapahtuvissa kuljetuksissa ei vastaa nykyisin
muualla säädöksissä käytössä olevaa
termiä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa
luvatta sallittavaksi tavaran kuljetusta opetusministeriön
koulutuksen järjestämisluvan haltijan antaman
kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä.
Momentin 5 kohdassa ehdotetaan kuntarajaa liikennetraktorilla
suoritettavalle kuljetukselle. Valiokunta pitää tämän
rajauksen osalta ongelmallisena, että Suomen kuntien pinta-ala
vaihtelee suuresti. Tämän lisäksi elinkeinon
harjoittajan maa- tai metsätila taikka eläin-
tai kalatalouden harjoittamispaikka saattaa sijaita aivan kuntarajan
läheisyydessä, niin että osa tiluksista
jää toisen kunnan alueelle. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaakin rajaksi 50 kilometrin etäisyyttä elinkeinon
harjoittajan maa- tai metsätilasta taikka eläin-
tai kalatalouden harjoittamispaikasta ja tämän
lisäksi sen kunnan aluetta, jolla maa- ja metsätila
taikka eläin- ja kalatalouden harjoittamispaikka sijaitsee.
Kilometrimäärään perustuvia
rajoituksia on mm. tieliikenteen ajo- ja lepoajoista annetussa Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 artikloissa
3 ja 13 sekä ensi vuoden huhtikuun loppuun noudatettavan
neuvoston asetuksen 3820/85 4 ja 13 artikloissa. Valiokunta
painottaa, että kilometrimäärän
laskemisessa tulee käyttää sädettä,
koska maastossa olevien esteiden vuoksi teitse laskettava etäisyys
saattaa tästä nousta merkittävästi.
Valiokunta on tämän lisäksi yleisperusteluissa
kiinnittänyt huomiota liikennetraktorin käyttöön
liittyviin selvitystä vaativiin kohtiin.
Momentin 6 kohdassa valiokunta on tehnyt kielellisen korjauksen.
Momentin 7 kohdassa asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että esitys
tahtomattaan vapauttaa myös tienrakennuskuljetukset. Hallituksen
esityksen lakitekstissä puhutaan tien- ja kadunpitoon liittyvän
maa-aineksen, veden, suolan tai muun vastaavan aineen "levittämisestä tielle
tai kadulle". Liikenne- ja viestintäministeriön
mukaan sanamuodosta käy ilmi, että muotoiluilla
tarkoitetaan samaa asiaa. Sanamuodon muuttamiseen ei ole estettä,
joskaan se ei ole tarpeellistakaan. Valiokunta katsoo kuitenkin, että asiantuntijakuulemisessa
esitetty muoto on täsmällisempi ja ehdottaa sen
vuoksi kohtaa muutettavaksi koskemaan tien ja kadun hoitoa.
Momentin 8 kohdassa valiokunta on korvannut sanan kuntakonserni,
jonka määritelmää ei ole tällä hetkellä missään
laissa. Kuntalaissa on ainoastaan käsite "konsernitase"
muttei kuntakonsernin varsinaista määritelmää.
Myöskään osakeyhtiölaki ei tunne
määritelmää. Kuntakonsernin
määritelmä on välillisesti kuitenkin
määriteltävissä lain perusteella
esimerkiksi seuraavasti: "Kunta ja yhteisöt, jossa kunnalla
on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu
määräysvalta." Valiokunta ehdottaa kuntakonsernikäsitteen
korvaamista kyseisellä määritelmällä ja
samaa muutosta 9 kohtaan.
Momentin 9 kohdassa Kilpailuvirasto on katsonut, että ei
saisi asettaa eri asemaan kunnan kuljetuksia, jotka suoritetaan
palveluja antavan yrityksen ajoneuvolla, ja niitä, jotka
suoritetaan kunnan omalla ajoneuvolla. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan kyseessä on lähinnä ruoan kuljettaminen
kunnan laitoksille ja kouluihin. Näissä kuljetuksissa
vapautus tapahtuisi usein myös momentin 1 kohdan nojalla,
eli kuljetetaan alle 2 000 kilon ajoneuvolla, tai se voi olla
osa 4 kohdassa tarkoitettua työkokonaisuutta, jolloin lupa
vaaditaan vain, kun kuljetuksen osuus on vähintään
30 %. Valiokunta katsoo, että ei tule asettaa
eri asemaan kunnan järjestämiä sosiaali-
ja terveyspalveluihin sekä opetuspalveluihin liittyviä kuljetuksia
sen perusteella, kuka ne suorittaa, ja ehdottaakin säännöstä tästä.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset momentin muotoiluihin.
31 §. Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku.
Pykälässä säädetään
muutoksenhaun lisäksi oikaisuvaatimusmenettelystä.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän
otsikkoa muutettavaksi siten, että siinä mainitaan
molemmat.
Jos päätökseen on ennen valituksen
tekemistä vaadittava oikaisua erikseen säädetyssä oikaisuvaatimusmenettelyssä,
on ohje tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä hallintolain
(434/2003) 46 §:n 1 momentin mukaan annettava
samanaikaisesti päätöksen kanssa. Valiokunta
ehdottaa momenttiin mainintaa ohjeiden antamisesta.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluihin.
35 §. Siirtymäsäännökset.
Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty
siihen, että siirtymäsäännöksen
3 momentti koskee vain kuorma- ja pakettiautoja eikä liikennetraktoreita.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tarkoituksena
ei ole ollut rajata liikennetraktoreita säännöksen
ulkopuolelle. Valiokunta toteaa, että momenttia on kuitenkin
syytä korjata poistamalla molemmista momentin kohdista
sanat "kuorma- ja pakettiautolle". Tällöin myös
mahdolliset henkilöautot tulevat huomioiduksi. Valiokunta
on tehnyt vastaavat muutokset momentin muotoiluihin.
3. laki
25 §. Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku.
Pykälässä säädetään
muutoksenhaun lisäksi oikaisuvaatimusmenettelystä.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa pykälän
otsikkoa muutettavaksi siten, että siinä mainitaan
molemmat.
Jos päätökseen on ennen valituksen
tekemistä vaadittava oikaisua erikseen säädetyssä oikaisuvaatimusmenettelyssä,
on ohje tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä hallintolain
(434/2003) 46 §:n 1 momentin mukaan annettava
samanaikaisesti päätöksen kanssa. Valiokunta
ehdottaa momenttiin mainintaa ohjeiden antamisesta.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset momentin muotoiluihin.