Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Uudistettu päästökauppalaki (311/2011) tuli voimaan toukokuun alusta vuonna 2011. Lentoliikenteen päästökauppalaissa (34/2010) viitataan kumottuun päästökauppalakiin ja viittaukset ehdotetaan nyt korjattaviksi. Komission standardoidusta ja suojatusta rekisterijärjestelmästä annetusta asetuksesta (EU) N:o 920/2010, (rekisteriasetus), joka tuli voimaan lokakuussa 2010, aiheutuu myös muutostarpeita lentoliikenteen päästökauppalakiin. Lisäksi korjataan laissa oleva päästöoikeuksien jakoa koskeva virhe. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä, ja valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Lentoliikenteen päästökauppalain vaikutus Suomeen.

Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan lentoliikenteen päästökauppa rankaisee Suomen kaltaisia väestömäärältään pieniä ja sijainniltaan syrjäisiä maita, joissa osa reiteistä joudutaan alueellisen ja taloudellisen tasapuolisuuden toteuttamiseksi lentämään, vaikka koneiden täyttöasteet jäävät alhaisiksi. Jos lentoliikenteelle ei juuri ole korvaavia kulkumuotoja, on todennäköistä, että lentolippujen hinnat nousevat näillä alueilla enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Päästökauppa voi myös rankaista lentoyhtiöitä, jotka ovat parantaneet energiatehokkuutta etupainotteisesti ja joiden mahdollisuudet uusiin päästövähennyksiin ovat pienet. Esimerkiksi Suomessa lentokalusto on uutta ja suhteellisen vähäpäästöistä.

Vaarana on, että kotimaanreittejä joudutaan karsimaan ja samalla heikentämään maakuntien toimintaedellytyksiä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön (LiVM 29/2009 vp — HE 209/2009 vp) pohjalta syksyllä 2009 hyväksymää lausumaa. Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ja ennakoi lentoliikenteen päästökauppaa koskevan sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaviin toimiin tasapuolisten lentoliikennepalvelujen ja verkostoperiaatteella toimivan lentoasemaverkon turvaamiseksi ja sitä kautta elinkeinojen ja työllisyyden turvaamiseksi myös maakunnissa.

Ilmailun päästöjä voidaan vähentää investoinneilla nykyistä vähäpäästöisempään kalustoon, tehokkaammalla lennonohjauksella ja mahdollisimman suoralla reitityksellä kohteeseen. Valiokunta korostaa, että EU-tasolla tulee pyrkiä vähentämään lentoliikenteen päästöjä muun muassa kehittämällä lennonjohtomenetelmiä ja lentoreittejä. Yhtenäisellä eurooppalaisella ilmatilalla (Single European Sky) olisi mahdollista vähentää lentoliikenteen päästöjä arviolta 10—12 %.

Järjestelmän vaikutus kolmansiin maihin.

  Todellisten päästövähennysten aikaansaaminen edellyttää globaalin päästökauppajärjestelmän luomista, jolloin kustannukset jakaantuvat tasapuolisemmin eikä kilpailu vääristy. Nyt käynnistyvän rajoitetun päästökaupan velvoitteiden kiertämiseksi kolmansien maiden lentoyhtiöt voivat ryhtyä vähentämään välilaskuja EU:n alueella, jolloin uudistus voi muun muassa vakavasti uhata Suomelle merkityksellistä gate way -liikennettä Aasiaan ja siten välillisesti heikentää kotimaisten ja Eurooppaan suuntautuvien reittien kannattavuutta. Tällä saattaa olla huomattava taloudellinen merkitys lentoasematoimintamme kannattavuudelle, ja se saattaa johtaa lentoreittien epätarkoituksenmukaiseen pidentämiseen ja ympäristöpäästöjen kasvamiseen nykyisestä. Valiokunta korostaa ponnisteluja ilmailun globaalin päästöjenrajoitusjärjestelmän luomiseksi.

Päästömaksujen käyttö.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ainakin osa päästökaupalla kerättävistä varoista ohjataan lentoliikenteen päästökaupan kulujen kattamiseen sekä alan päästövähennyshankkeiden tukemiseen, kuten biopolttoaineiden kehittämiseen, koneiden tehokkuuden parantamiseen ja muihin päästövähennystoimiin sekä ilmailun infrastruktuurin kehittämiseen.