Yleisperustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta, laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä, laki katsastustoiminnan valvontamaksusta sekä ehdotetaan muutettavaksi eräitä muita katsastustoimintaan liittyviä säädöksiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotuksen tavoitteena on mm. kilpailun sekä palvelutarjonnan lisääminen, alalle tulon helpottaminen, katsastustoiminnan kustannusten alentaminen sekä katsastuspalvelujen alueellinen turvaaminen.

Katsastusalaa on vapautettu kilpailulle asteittain vuodesta 1994 lähtien. Katsastustoiminta on kuitenkin edelleen toimiluvanvaraista, ja näin olisi esityksen mukaan myös jatkossa. Katsastusalan yrityksiä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin 80—90 ja katsastustoimipaikkoja noin 350 kappaletta. Aikavälillä 1.1.2010—30.9.2012 alalle tuli 23 uutta yrittäjää ja katsastusasemien määrä kasvoi 66 asemalla. Valiokunta toteaa, että katsastusmarkkinoilla on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana myönteistä kehitystä mm. palvelujen saatavuuden ja hintakehityksen osalta, ja joillakin paikkakunnilla katsastushinnat ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan laskeneet kilpailun lisääntymisen myötä. Katsastuspalvelujen saatavuus harvaan asutuilla seuduilla ei kuitenkaan saadun selvityksen mukaan ole ainakaan olennaisesti parantunut. Suurimpien toimijoiden markkinaosuudet ovat laskeneet selkeästi muutamien viime vuosien aikana. Tällä hetkellä kahdella markkinoiden suurimmalla toimijalla on kuitenkin edelleen yhteensä noin 60 %:n markkinaosuus. Lisäksi alueelliset erot määräaikaiskatsastuksen hinnoissa ovat tällä hetkellä enimmillään hyvin suuria, esimerkiksi 10.10.2013 katsastuksen hinta Heinolassa oli 39 euroa ja Ivalossa taas 115 euroa. Näillä perusteilla valiokunta pitää esityksen kilpailun edistämistä koskevia tavoitteita perusteltuina ja kannatettavina.

Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esille tuotuun näkemykseen siitä, että esitetty uudistus on monessa suhteessa eri säännösten osalta yhteen toimiva kokonaisuus, jossa useat lakiehdotuksen eri säännökset ovat riippuvaisia toisistaan ja niitä täytyy siten näiltä osin tarkastella kokonaisuuden näkökulmasta.

Katsastustoiminnan riippumattomuus

Esityksen mukaan jatkossa määräaikaiskatsastusten ja valvontakatsastusten kohdalla luovuttaisiin nykyisestä luvanhaltijan varsin tiukasta riippumattomuusvaatimuksesta. Määräaikais- ja valvontakatsastuksiin voisivat esityksen 11 §:n 1 momentin mukaan nykyisestä poiketen saada toimiluvan myös hakijat, jotka harjoittavat tai ovat kaupallisesti, taloudellisesti tai muuten riippuvuussuhteessa siihen, joka harjoittaa ajoneuvon tai niiden osien tai varusteiden valmistusta, maahantuontia, kauppaa, suunnittelua, markkinointia, korjausta tai huoltoa taikka vakuutustoimintaan liittyvää ajoneuvojen vakuutustoimintaa tai luvanvaraista liikennettä. Määräaikais- ja valvontakatsastuksia koskeva toimilupa voitaisiin siten jatkossa myöntää esimerkiksi huolto- ja korjaamoalan yrityksille tai muillekin ajoneuvoalalla toimiville. Yhden luukun periaatetta soveltaen ajoneuvo voitaisiin esimerkiksi huoltaa ja katsastaa samassa toimipaikassa. Muu ajoneuvoon kohdistuva toiminta kuin katsastustoiminta tulisi esityksen 23 §:n 3 momentin mukaan kuitenkin aina järjestää katsastustoiminnasta erilleen.

Valiokunta pitää asiakkaiden kannalta yhden luukun periaatetta lähtökohtaisesti hyvänä ja kannatettavana. Ajoneuvojen haltijoiden oikeusturva, liikenneturvallisuus ja mm. hyvän hallinnon vaatimukset asettavat kuitenkin katsastustoiminnan harjoittamiselle riippumattomuutta, luotettavuutta ja toiminnan muuta asianmukaisuutta koskevia vaatimuksia. Asiantuntijakuulemisessa onkin nähty huolestuttavana, että katsastustoiminnan harjoittamista koskevia vaatimuksia ehdotetaan osin lievennettäviksi perustellen asiaa lähinnä kilpailun lisäämisellä sekä palvelujen saatavuuden ja markkinoille pääsyn edistämisellä. Lisäksi kuulemisissa tuotiin esille yhtenä näkemyksenä, että ainoastaan katsastusalan nykyisen kaltainen riippumattomuus muusta ajoneuvoalasta takaa katsastustoiminnan puolueettomuuden, laadun ja läpinäkyvyyden.

Perustuslakivaliokunta arvioi esityksestä antamassaan lausunnossa PeVL 22/2013 vp mm. katsastusluvan haltijan riippumattomuusvaatimusta koskevia muutosehdotuksia. Katsastustoiminta on perustuslakivaliokunnan mukaan luonteeltaan sellainen hallintotehtävä, jonka yhteydessä oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutuminen edellyttää toiminnalta riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Perustuslakivaliokunta katsoi, että nämä näkökohdat on kaiken kaikkiaan pyritty säännöstasolla turvaamaan toiminnan luonne huomioon ottaen riittävällä tavalla ja sääntely ei siten ole perustuslain 124 §:n vastaista. Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin, että nimenomaisesta riippumattomuusvaatimuksesta luopuminen merkitsee sitä, että alalle on mahdollisesti tulossa nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä katsastustoimipaikkoja. Perustuslakivaliokunnan mukaan katsastuksen suorittaminen korjaus- ja huoltotoimintaa harjoittavien yrittäjien toimesta sekä muun muassa alan kiristyvä kilpailutilanne ja muut kaupalliset intressit sisältävät kuitenkin merkittävän riskin siitä, että toiminnassa ei kaikilta osin noudateta puolueettomuutta ja riippumattomuutta takaavia säännöksiä. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan erittäin tärkeänä, että Liikenteen turvallisuusviraston harjoittama katsastustoiminnan seuranta ja valvonta on mahdollisimman tehokasta ja kattavaa. Puolueettomuuden ja riippumattomuuden toteutumista on perustuslakivaliokunnan mukaan syytä arvioida myöhemmässä vaiheessa kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin sääntelyn tarkistamiseksi. Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan tämänkaltaisen sääntelyn yhteydessä tärkeänä myös sitä, että uusille toimijoille tiedotetaan tehokkaasti näiden asemasta ja velvollisuuksista sekä erityisesti hallinnon yleislaeista seuraavista vaatimuksista.

Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, että katsastustoiminnan luonteesta johtuen on erittäin tärkeää, että sen luotettavuus varmistetaan myös jatkossa. Katsastuksella on merkitystä mm. liikenneturvallisuuden kannalta, vaikka asiantuntijakuulemisessa onkin tuotu esille, että tekniset viat ovat nykyisin ensisijaisena liikenneonnettomuuksien syynä varsin harvoin. Toisaalta on selvää, että hyvin toimiva katsastusjärjestelmä on omiaan vähentämään teknisistä vioista aiheutuvien liikenneonnettomuuksien määrää.

Esityksessä on ehdotettu useita säännöksiä, joilla pyritään osaltaan turvaamaan katsastustoiminnan riippumattomuus ja luotettavuus erityisesti määräaikais- ja valvontakatsastuksissa, joiden suorittamiseen voisi esityksen mukaan jatkossa saada toimiluvan myös sellainen toimija, joka toimii muutoinkin ajoneuvoalalla. Katsastusluvan myöntämisen edellytyksenä on 1. lakiehdotuksen 7 §:n perusteella muun muassa, että hakijan toiminta on järjestetty siten, ettei hakijan harjoittama muu ajoneuvoihin liittyvä toiminta kuin katsastustoiminta vaikuta katsastuksen lopputulokseen. Esityksen 1.lakiehdotuksen 23 §:n 2 momentin mukaan katsastustoiminta on järjestettävä myös siten, etteivät muut seikat kuin ajoneuvon kuntoon sekä säännösten ja määräystenmukaisuuteen liittyvä arviointi voi vaikuttaa katsastuksen lopputulokseen. Mainitun 23 §:n 3 momentin mukaan, jos katsastustoimipaikalla tarjotaan muita ajoneuvoon liittyviä toimenpiteitä katsastuksen lisäksi, toimipaikalla on oltava saatavissa pelkkä katsastus erillisenä ja erikseen hinnoiteltuna toimenpiteenä.

Lisäksi 23 §:n 3 momentin mukaan katsastus ja muu toimenpide on erotettava ajallisesti ja muutoinkin selvästi toisistaan. Tämä tarkoittaisi säännöksen perustelujen mukaan mm. sitä, että katsastus olisi suoritettava yhtenä kokonaisena toimenpiteenä eikä ajoneuvoa saisi esimerkiksi korjata välillä katsastustoimenpiteen aikana. Lisäksi katsastustoiminnassa on kyse julkisesta hallintotehtävästä, jossa on sovellettava pääosin ns. hyvän hallinnon säännöksiä, kuten hallintolain (434/2003) esteellisyyssäännöksiä. Ainoa poikkeus näistä hallintolain säännöksistä olisi esityksen 24 §:n mukainen katsastajan oikeus suorittaa ajoneuvon määräaikais- ja valvontakatsastus, vaikka hänen työnantajansa on tuonut ajoneuvon maahan tai myynyt sen taikka jota tämän yrityksessä on huollettu tai korjattu. Kyseisellä poikkeuksella mahdollistettaisiin ns. yhden luukun periaatteen toteuttaminen asiakkaan niin halutessa siten, että ajoneuvo voitaisiin esimerkiksi sekä huoltaa että katsastaa yhdellä asiointikerralla. Katsastusluvan haltijan toimipaikassa ei saisi kuitenkaan esityksen perustelujen mukaan määräaikais- ja valvontakatsastaa katsastusluvan haltijan tai hänen omistamansa yrityksen omistamia tai hallitsemia ajoneuvoja. Vastaavasti ajoneuvon korjannut tai huoltanut henkilö ei saisi katsastaa korjaamaansa tai huoltamaansa ajoneuvoa.

Esityksen 1. lakiehdotuksen 7 §:n 1 momentissa on lisäksi säädetty yhdeksi katsastusluvan myöntämisen edellytykseksi hakijan luotettavuus ja 15 §:ssä taas on säädetty katsastajan luotettavuuden edellytyksistä. Lisäksi mainitun 7 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella katsastusluvan hakijalta edellytetään SFS-EN ISO 9001 -standardin mukaista laadunhallintajärjestelmää ja 1. lakiehdotuksen 3 luvussa on säädetty katsastajan ammattitaito- ja koulutusvaatimuksista.

Valiokunnan käsityksen mukaan valvonnan merkitys kasvaisi olennaisesti esityksen mukaisessa katsastustoiminnan järjestämismallissa. Esityksen mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo luvanhaltijan katsastustoimintaa ja tekee katsastustoimipaikkoja ja jo tehtyjä katsastuksia koskevia tarkastuksia. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että jatkossa valvonta kohdistuisi aiempaa enemmän toimiluvan haltijoiden yleisen valvonnan lisäksi myös katsastuksen käytännön toteuttamisen valvontaan.

Valiokunta katsoo asiantuntijakuulemisen ja saamansa selvityksen perusteella, että edellä mainitut katsastustoiminnan riippumattomuutta ja luotettavuutta turvaavat säännökset täydennettynä tehokkaalla valvonnalla pystyvät asianmukaisesti sovellettuna ja toteutettuna turvaamaan katsastustoiminnan yleisen luotettavuuden ja toiminnan muun asianmukaisuuden. Valiokunta korostaa kuitenkin voimakkaasti katsastustoiminnan valvonnan merkitystä säännösten noudattamisen varmistamiseksi ja mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Yksittäishyväksynnän järjestämistä koskevan 2. lakiehdotuksen mukaan yksittäishyväksynnän myöntäjiltä edellytettäisiin kuitenkin jatkossa edelleen nykyisen kaltaista riippumattomuutta. Valiokunta toteaa, että yksittäishyväksynnässä on kyse toimenpiteestä, joka ajoneuvolle suoritetaan vain yhden kerran ja jossa ajoneuvo hyväksytään ylipäätään käytettäväksi liikenteessä. Määräaikaiskatsastuksessa taas kyse on ensisijaisesti ajoneuvon kunnossa pysymisen varmistamisesta. Rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukset ovat yksittäishyväksynnän tapaan liikenteeseen hyväksynnän luontoisia toimenpiteitä. Näiden erityiskatsastusten osalta valiokunta pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena edellyttää esityksen mukaisesti pitkälti nykyisten säännösten kaltaista toiminnan riippumattomuutta. Valiokunta pitää hyvänä, että esityksen mukaan edellä mainittuja erityiskatsastuksia suorittavien toimijoiden tulee myös tarjota näiden katsastusten lisäksi saman ajoneuvoluokan määräaikais- ja valvontakatsastuksia, jolloin nykyisen kaltaisia riippumattomia määräaikaiskatsastuspalvelujen tarjoajia olisi tätä kautta jatkossakin markkinoilla. Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että tämä antaa asiakkaille mahdollisuuksia valita itse, millaisia katsastuspalveluja he haluavat käyttää.

Esityksen 5. lakiehdotuksen 59 §:n 2 momentin mukaan ns. katsastuksen jälkitarkastus voitaisiin jatkossa tehdä missä tahansa katsastustoimipaikassa eli tarkastusta ei olisi enää välttämätöntä tehdä ajoneuvon alkuperäisessä katsastustoimipaikassa. Valiokunta pitää tätä ehdotusta erittäin hyvänä ja asiakkaan näkökulmasta katsastusprosessia joustavoittavana menettelynä.

Katsastustoiminnan valvonta

Esityksen mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto myöntäisi myös jatkossa katsastustoimiluvat ja valvoisi tätä toimintaa koskevien säännösten noudattamista.

Lakiesityksessä on ehdotettu useita säännöksiä, joilla pyritään varmistamaan, että Liikenteen turvallisuusvirastolla on edellytykset hoitaa katsastustoiminnan valvonta riittävällä tavalla. Esityksen 4. lakiehdotuksen 5 §:n mukaan veronluontoisena maksuna perittävää katsastustoiminnan valvontamaksua korotettaisiin 0,80 eurolla, jolloin viraston valvontaresursseja olisi mahdollista lisätä. Esityksen 1. lakiehdotuksen 40 §:n mukaan virasto voisi käyttää mm. katsastustoimipaikkojen tarkastuksiin ulkopuolisia palveluntuottajia ja lisäksi virastolla olisi myös tehtävien toteuttamisen vaatimat tiedonsaantioikeudet. Katsastusluvan myöntämisen edellytysten täyttyminen olisi esityksen 1. lakiehdotuksen 37 §:n 2 momentin mukaan tarkastettava vähintään viiden vuoden välein. Virasto voisi 1. lakiehdotuksen 6 luvun säännösten perusteella myös tarkastaa katsastetun ajoneuvon uudestaan tai määrätä ajoneuvon valvontakatsastukseen. Katsastusluvan haltijalle voitaisiin antaa 1. lakiehdotuksen 43 §:ssä säädetyin edellytyksin huomautus tai varoitus taikka viime kädessä peruuttaa katsastuslupa määräajaksi tai kokonaan. Katsastajalle taas olisi mahdollista antaa huomautus tai varoitus taikka antaa kielto suorittaa katsastuksia enintään kuuden kuukauden ajaksi.

Valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että Liikenteen turvallisuusvirastolle taataan jatkossa riittävät ja laadukkaat resurssit valvonnan toteuttamiseen. Sääntelyn noudattamisen valvonnalla on osaltaan välttämätöntä varmistaa jatkossa, ettei uusi katsastuspalvelujen järjestämistapa aiheuta tarpeettomia lieveilmiöitä tai vaaranna katsastustoiminnan asianmukaisuutta. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille mm. huoli siitä, että ajoneuvoihin saatettaisiin tehdä myös sellaisia korjauksia, joita katsastus välttämättä ei edellyttäisi. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi eduskunnan lausuman, jossa korostetaan mm. valvonnan tehokkaan ja kattavan toteuttamisen keskeistä merkitystä (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Esityksen 1. lakiehdotuksen 36 §:n mukaan Liikenteen turvallisuusviraston tulee seurata katsastuspalvelujen alueellista tarjontaa, katsastuksesta perittävien maksujen kehitystä ja katsastustoiminnan harjoittamista muutoinkin. Viraston on annettava liikenne- ja viestintäministeriölle vuosittain selvitys seurannan tuloksista. Valiokunta pitää myös esityksen vaikutusten tehokasta seurantaa ja arviointia sekä virasto- että ministeriötasolla erittäin tärkeänä ja ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi tätä koskevan lausuman (Valiokunnan lausumaehdotukset 2 ja 3).

Raskaan- ja kevyen kaluston katsastuksen eriyttäminen

Tällä hetkellä katsastusluvan haltijan tulee pystyä huolehtimaan sekä raskaan että kevyen ajoneuvokaluston katsastuksesta. Kaikista katsastuksista tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan noin 6 prosenttia on raskaan ajoneuvokaluston katsastuksia. Nykyinen velvoite on valiokunnan saaman selvityksen mukaan johtanut raskaan kaluston katsastustoiminnassa ylikapasiteettiin, katsastusverkoston päällekkäisyyksiin ja samalla alhaiseen käyttöasteeseen. Lisäksi alalla on jouduttu tekemään käytännössä tarpeettomia laiteinvestointeja. Valiokunta pitää tältä kannalta hyvänä, että esityksen 1. lakiehdotuksen 6 §:n mukaan katsastusluvan voisi jatkossa saada erikseen kevyiden ajoneuvojen katsastuksiin, erikseen raskaiden ajoneuvojen katsastuksiin taikka molempiin.

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille yhtenä näkemyksenä, että raskaan kaluston katsastuksen tarjoamisen edellä mainitusta pakollisuudesta luopuminen voi johtaa raskaan kaluston katsastusverkoston huomattavaan harvenemiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan raskaan kaluston katsastuspalvelujen saatavuutta turvaisi jatkossa osaltaan mm. raskaan kaluston korjaamojen mahdollisuus tulla katsastusalalle. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen katsastuspalveluiden turvaamiseksi erityisesti haja-asutusalueilla olisi 1. lakiehdotuksen 8 §:n perusteella mahdollista perustaa raskaiden ajoneuvojen katsastustoimipaikka tavanomaista kevyemmin edellytyksin. Raskaan kaluston määräaikaiskatsastuksiin voitaisiin esityksen mukaan myöntää syrjäisimmille seuduille toimilupa, vaikka toimipaikan tilat ja laitteet eivät vähäisiltä osin täytä laissa ja sen nojalla muutoin säädettyjä vaatimuksia. Liikenteen turvallisuusviraston olisi peruutettava tällainen lupa, jos seudulle myöhemmin perustetaan kaikki lupavaatimukset täyttävä katsastustoimipaikka. Peruutetun luvan nojalla saisi kuitenkin harjoittaa toimintaa vuoden ajan sen jälkeen, kun seudulla on aloittanut kaikki laissa asetetut vaatimukset täyttävä katsastustoimipaikka. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellä mainituilla poikkeussäännöksillä ei ole tarkoitus muuttaa toimipaikassa suoritettavien katsastusten sisältöä eikä ehdotuksella siten ole valiokunnan käsityksen mukaan liikenneturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. Valiokunta pitää ehdotettua 8 §:n säännöstä tärkeänä raskaiden ajoneuvojen katsastuspalvelujen alueellisen saatavuuden turvaamisen kannalta. Valiokunta pitää kuitenkin myös olennaisena, että ehdotuksen mahdollistamaa joustonvaraa sovelletaan eri toimijoiden kannalta tasapuolisesti.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että lakia toimeenpantaessa ja lain vaikutusten arvioinnissa varmistetaan raskaan kaluston katsastustoimipaikkaverkoston riittävyys. Raskaan kaluston katsastusverkko ei saa muodostua kohtuuttoman harvaksi, eikä uudistus saa johtaa raskaan kaluston katsastushintojen olennaiseen kohoamiseen. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että uudistusten jälkeen seurataan tiiviisti raskaan kaluston katsastusverkostossa ja -hinnoissa tapahtuvia muutoksia.

Katsastajien koulutusvaatimukset

Esityksen mukaan katsastajan peruskoulutusvaatimuksena olisi jatkossa insinööri- ja teknikkokoulutuksen rinnalla myös alalle soveltuva erikoisammattitutkinto. Nykyisen sääntelyn perusteella katsastajilta vaaditaan peruskoulutuksena käytännössä insinööritutkintoa. Esityksessä on lähdetty siitä, että myös käytäntöön joiltakin osin ehkä konkreettisemmin keskittyvien ammattitutkintojen kautta tulee olla mahdollista päästä katsastusalalle. Valiokunta pitää tätä kannatettavana. Katsastajilta edellytettäisiin esityksen mukaan peruskoulutuksen lisäksi jatkossakin jatkokoulusta sen varmistamiseksi, että katsastajilla on riittävät tiedot ja taidot katsastusten suorittamiseen.

Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että järjestelmän joustavuuden kannalta olisi tärkeää, ettei pääsyä katsastajan tehtäviin kuitenkaan sidottaisi yksittäiseen tutkintoon, tutkintonimikkeeseen tai koulutusohjelmaan, vaan tarvittava osaaminen voitaisiin saavuttaa useammalla eri tavalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että katsastajilta vaadittavasta peruskoulutuksesta säädetään riittävän tarkasti lain tasolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan parhaillaan on kuitenkin vireillä muita koulutusta koskevia säädösvalmisteluhankkeita, jotka on syytä valiokunnan mielestä ottaa huomioon katsastajia koskevassa sääntelyssä jo tässä vaiheessa. Valiokunta ehdottaa tästä syystä eräitä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa yksilöityjä muutoksia esitettyihin koulutusta koskeviin säännöksiin.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että koulutuksella pystytään myös jatkossa huolehtimaan siitä, että katsastusta koskevaa osaamista löytyy riittävästi kaikkien ajoneuvoluokkien erityisvaatimusten mukaisesti.

Eräitä muita näkökohtia

Esityksen mukaan katsastusluvan haltijalla tulisi olla SFS-EN ISO 9001 -standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä, jolla pyritään osaltaan varmistamaan, että katsastustoiminnassa noudatetaan asetettuja säännöksiä asianmukaisesti. Esityksen tarkoituksena on, että tämä laadunhallintajärjestelmä toimisi katsastustoimipaikkojen keskeisenä työkaluna niiden päivittäisessä toiminnassa.

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että mikäli katsastustoiminnan riippumattomuusvaatimusta kevennetään esityksen mukaisesti, toiminnan laatujärjestelmäksi olisi asetettava ISO 17020 -standardin mukainen akkreditoitu laatujärjestelmä. Esityksen lähtökohtana kuitenkin on, että ISO 9001 -standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä on riittävä väline katsastustoiminnan laadun varmistamiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ISO 17020 -standardin mukaisen akkreditoidun järjestelmän kustannukset ovat selkeästi suuremmat ja sen hallinnointi on työläämpää kuin ISO 9001 -standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän. Valiokunta katsoo, että laadunhallintajärjestelmää koskevan standardin tason tiukentaminen heikentäisi erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia tulla katsastusalalle eikä olisi siten omiaan lisäämään palvelutarjontaa ja katsastusalan kilpailua mm. harvaan asutuilla alueilla. Valiokunta katsoo, että asiantuntijakuulemisessa tehty muutosehdotus merkitsisi pienille yrityksille niiden resursseihin nähden suhteellisesti suurempia haasteita kuin isoille yrityksille, mikä voisi vaikuttaa pitkällä aikavälillä katsastusmarkkinoiden keskittymisen lisääntymiseen.

Valiokunta on pohtinut asian käsittelyn yhteydessä myös eräänlaista kiertävän katsastajan toimintamallia, jossa katsastustoiminta perustuisi riippumattomiin katsastustoimipaikkoihin ja niiden lisäksi esimerkiksi kaupallisia korjaamoja kiertävien riippumattomien katsastusmiesten käyttöön. Malli saattaisi mm. edesauttaa katsastuspalvelujen toteuttamista haja-asutusalueilla. Jo voimassa oleva laki mahdollistaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan sen, että riippumaton katsastusyritys kiertää paikasta toiseen, mutta yrityksen tulee tällöin hakea erikseen jokaiselle kierrettävälle katsastuspaikalle oma toimilupa. Valiokunta toteaa, että ns. kiertävän katsastajan mallia ei ole ollut mahdollista arvioida riittävän seikkaperäisesti esityksen käsittelyn yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että mallin hyödyntämismahdollisuudet arvioidaan jatkossa perusteellisesti lain vaikutusten arvioinnin ja valiokunnan ehdottamassa lausumassa tarkoitetun selvityksen yhteydessä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että EU-tasolla on valmisteilla parhaillaan ns. liikennekelpoisuuspaketti, johon kuuluu myös katsastusdirektiivin uudistaminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nyt käsittelyssä oleva esitys ei ole ristiriidassa valmisteilla olevien EU-säännösten kanssa.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että nykyisen lainsäädännön perusteella katsastusluvan saanut elinkeinonharjoittaja on saattanut viime aikoina investoida sellaisiin välineisiin — kuten raskaiden ajoneuvojen katsastusvälineisiin, joihin ei enää jatkossa olisi välttämätöntä investoida. Tämä saattaa lausunnon mukaan ainakin yksittäisissä tapauksissa ja paikallisesti vaikuttaa haitallisesti toiminnan kannattavuuteen ja omaisuuden arvoon. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan elinkeinonharjoittaja ei kuitenkaan voi tällaisessa asetelmassa perustellusti odottaa lainsäädännön pysyvän muuttumattomana eikä sääntely tältä osinkaan ole ongelmallinen perustuslain kannalta. Perustuslakivaliokunta kiinnitti kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan huomiota tarpeeseen arvioida, voitaisiinko lainsäädännön muutosten vaikutuksia tältä kannalta lieventää.

Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, että se on arvioinut asian käsittelyn yhteydessä perusteellisesti katsastustoimintaa varten tehtyihin investointeihin ja niiden asemaan liittyviä kysymyksiä. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että mm. raskaan kaluston katsastustoimintaan tehdyt huomattavat investoinnit eivät vaarannu kohtuuttomasti. Mahdolliset investoinnit on tehty alun perin toimintaan, jossa toimiluvat on myönnetty määräaikaisina viideksi vuodeksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näiden investointien kuolettamisaika on ollut katsastustoiminnassa tyypillisesti suhteellisen lyhyt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan olennainen osa katsastustoimijoista on vuokrannut raskaan kaluston katsastukseen tarvittavat tilat tai välineet ainakin osittain joltain muulta toimijalta. Lakiehdotuksessa esitetään kohtuullisen pituisia siirtymäaikoja, mutta valiokunta katsoo tästä huolimatta, että myös lain hyväksymisen ja lain voimaan tulon väliin on syytä jättää aikaa vähintään kuusi kuukautta, jotta toimijoilla on riittävästi aikaa valmistautua uudistuksiin. Voimassa olevan lain perusteella toimilupa määräaikaiskatsastukseen edellytti aina sekä kevyen että raskaan kaluston välineiden hankkimista, vaikka toimija olisikin tosiasiassa harjoittanut lähinnä kevyen kaluston katsastusta. Jatkossa sen sijaan lupa voitaisiin myöntää joustavasti joko erikseen kevyen kaluston tai raskaan kaluston katsastukseen taikka molempiin. Valiokunnan käsityksen mukaan muutos ehkäisisi jatkossa tarpeettomia investointeja ja olisi tässä suhteessa selkeä parannus aiempaan sääntelyyn verrattuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudesta sääntelystä tiedotetaan alan toimijoille hyvissä ajoin siten, ettei uusia ja jatkossa mahdollisesti tarpeettomia investointeja enää ennen uuden lain voimaantuloa pääse syntymään.

Muutoksenhakua koskevaan 4. lakiehdotuksen 13 §:ään sisältyy säännös, jonka mukaan valtion puolesta valitusoikeus Liikenteen turvallisuusviraston päätökseen on Liikenteen turvallisuusviraston hallintoasioista vastaavalla johtajalla. Tämä merkitsee sitä, että Liikenteen turvallisuusvirasto voisi valittaa omasta oikaisuvaatimuksen johdosta tekemästään päätöksestä. Perustuslakivaliokunta arvioi kyseistä säännöstä lausunnossaan, päätyi esittämään eräitä muutoksia säännökseen ja toi esille, että viranomaisen toimivaltaa valittaa omasta päätöksestään voidaan pitää edelleen varsin poikkeuksellisena ja perustuslain 21 §:n valossa jossain määrin arveluttavana menettelynä. Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa kyseisen säännöksen poistamista kokonaan jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa yksilöidyin perustein.

Siirtymäsäännökset ja lain voimaantulo

Esityksen 1. lakiehdotuksen 58 §:n mukaan lain voimaan tullessa voimassa olevat katsastusluvat olisivat voimassa lupien voimassaoloajan loppuun saakka. Jos uuden lain voimaan tullessa voimassa olevan katsastusluvan voimassaolo päättyy aikaisemmin kuin kolmen vuoden kuluttua uuden lain voimaantulosta, luvanhaltija saa jatkaa luvanmukaista katsastustoimintaa kolme vuotta uuden lain voimaantulosta, ilmoitettuaan siitä kirjallisesti Liikenteen turvallisuusvirastolle. Näissä tilanteissa katsastustoimintaa harjoitettaisiin uuden lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja siirtymäaikaa koskevia säännöksiä riittävinä myös alalla nykyisin toimivien kannalta. Valiokunta pitää lisäksi keskeisenä, että myöskin nykyisillä katsastustoimijoilla on esityksen mukaisesti jatkossa halutessaan tasapuolinen mahdollisuus lisätä palvelutarjontaansa esim. ajoneuvojen korjaamopalveluita.

Esityksen tarkoituksena on, että ehdotetut lait tulevat voimaan vuoden 2014 alussa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että mm. nykyisille katsastusmarkkinoiden toimijoille tulee antaa kohtuullinen aika uusien säännösten mukaisiin vaatimuksiin sopeutumiseen. Kuten jo edellä on todettu, valiokunta katsoo, että esityksen hyväksymisen ja lain voimaan tulon välille on kohtuullista jättää aikaa vähintään kuusi kuukautta. Ajoneuvojen yksittäishyväksyntää koskevan lain on valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuitenkin tarkoituksenmukaista tulla voimaan vasta 1.1.2015, koska ajoneuvojen yksittäishyväksyntää koskeva väliaikainen laki on voimassa vuoden 2014 loppuun asti.