Yleistä
Valiokunta pitää liikenneturvallisuuden kehittämistä ensiarvoisen tärkeänä. Alkoholin ongelmakäyttö on Suomessa yleistä, ja alkoholin käytöllä on huomattavia negatiivisia vaikutuksia myös liikenteen turvallisuuteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin joka viidennessä kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa on ollut osallisena päihtynyt kuljettaja, ja tilastojen mukaan rattijuopumuksen uusimiseen syyllistyy noin 30 % kiinnijääneistä. Alkoholin käytön aiheuttamia liikenneonnettomuuksia voidaan pyrkiä ehkäisemään muun muassa erilaisilla kampanjoinnilla ja liikennevalvonnalla. Valiokunta pitää kuitenkin hyvin tärkeänä, että myös teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään päihteiden käytön vähentämiseksi liikenteessä ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi.
Alkolukko on tehokkaaksi osoittautunut tekninen väline rattijuopumusten vähentämiseen. Tehtyjen selvitysten mukaan noin 25 %:lla alkolukkoa käyttäneistä henkilöistä alkoholinkäyttö oli vähentynyt ja ainakin kolmasosa jätti alkolukon vapaaehtoisesti autoonsa pakollisen käytön päätyttyä. Asiantuntija-arvioiden mukaan alkolukko on estänyt huomattavan suuren määrän alkoholin vaikutuksen alaisena ajoon lähtemisiä, ja näin ollen valiokunta pitää esityksen keskeistä tavoitetta lisätä alkolukkojen käyttöä erittäin kannatettavana.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kaikista rattijuopumuksista tällä hetkellä noin 30 % on ollut huumausaineen vaikutuksen alaisena ajamisia. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että myös huumausaineiden käytön vähentämiseen liikenteessä pyritään aktiivisesti etsimään uusia tehokkaita keinoja.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi alkolukkolaki, jossa nykyisin kolmessa eri laissa olevat alkolukon hyväksymistä ja käyttöä koskevat säännökset koottaisiin yhteen selkeään ja yhtenäiseen kokonaisuuteen. Alkolukolla valvottua ajo-oikeutta koskevat säännökset taas siirrettäisiin kokonaan ajokorttilakiin. Uudella alkolukkolailla säänneltäisiin alkolukolla valvotussa ajo-oikeudessa käytettävän alkolukon, terveysperusteisen alkolukon ja koulu- ja päivähoitokuljetuksissa käytetyn alkolukon hyväksymistä ja käyttöä liikenteessä. Valiokunta pitää hyvänä, että esityksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on yhtenäistää ja purkaa tarpeetonta sääntelyä sekä vähentää hallinnollista taakkaa.
Mahdollisten väärinkäytösten ehkäiseminen
Alkolukkojen väärinkäytöksiä on ollut vuosittain noin 3—5 prosentilla pakollisen alkolukon käyttäjistä, joten valtaosa kuljettajista on noudattanut laissa säädettyjä vaatimuksia.
Uuden lain mukaan alkolukon tulisi olla aina ajoneuvoa kuljetettaessa toimintakykyinen. Ajoneuvoon asennettu lukko olisi siten aina toiminnassa, eikä lukkoon enää saisi asentaa siihen kuulumattomia ohjelmistoja tai laitteita, kuten toimintoja, joilla lukko voidaan kytkeä pois päältä. Alkolukon toimintaan vaikuttaminen, asennus- ja kalibrointivelvollisuuden laiminlyöminen ja tätä koskevan todistuksen ajossa mukana pitämisen laiminlyöminen olisi kriminalisoitu. Valiokunta pitää näitä ehdotuksia erittäin tärkeinä väärinkäytösten ehkäisemisen kannalta.
Saadun selvityksen mukaan mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan osaltaan ehkäistä määräämällä alkolukoille pakollinen huolto-ohjelma. Valiokunta pitää tärkeänä, että tästä seikasta säädetään Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että uuden lain mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto valvoisi säännösten noudattamista alkolukon valmistajan tai valtuutetun edustajan toiminnassa.
Alkolukon käyttöä koskevien tietojen tallentaminen
Esityksen mukaan alkolukon käyttöä koskevien tietojen tallentamisesta alkolukon valmistajien tai valtuutettujen edustajien ylläpitämiin rekistereihin luovuttaisiin. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin osin esitetty, että kyseiset tiedot tulisi tallentaa myös jatkossa, sillä muutoin lukkojen mahdollinen manipulointi ja rikkomukset eivät tule viranomaisten tietoon.
Valiokunta kuitenkin toteaa, että sen saaman selvityksen mukaan käyttötietojen hyödyntäminen on ollut tähän saakka varsin vaihtelevaa. Alunperin alkolukkosääntelyn tarkoituksena oli, että poliisi voisi seurata reaaliaikaisesti ja suoran käyttöyhteyden avulla alkolukkovalmistajien käyttötietorekisteriä. Käytännössä tietoja ei kuitenkaan ole toimitettu reaaliajassa, ja väärinkäytöksestä on voinut kulua kuukausia siihen, kun poliisi on saanut tiedon asiasta. Monessa tapauksessa valvottu ajo-oikeus on tällöin ollut jo päättynyt. Saadun selvityksen mukaan poliisilla ei myöskään ole tällä hetkellä resursseja kehittää olennaisesti tietojen hyödyntämistä tai rakentaa tätä koskevia uusia tietojärjestelmiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pakollisesta tallentamisesta luopuminen alentaa alkolukkojen hintaa arviolta 200—300 euroa, mikä on omiaan lisäämään alkolukkojen käyttöä. Edellä mainituilla perusteilla valiokunta pitää käyttötietojen tallentamisesta luopumista perusteltuna.
Tallentamisvelvollisuudesta luopumisesta huolimatta tiedot jäisivät itse laitteen muistiin niissä alkolukoissa, jotka täyttävät valvottuun ajo-oikeuteen määrättyjen henkilöiden alkolukoilta edellytetyssä standardissa asetetut vaatimukset. Näin ollen tiedot voitaisiin tarvittaessa tarkistaa jälkikäteen esimerkiksi onnettomuustapauksissa.
Alkolukon määrääminen
Asiantuntijakuulemisessa on myös tuotu esille yhtenä näkemyksenä, että käräjäoikeuksien tulisi määrätä alkolukko kaikille alkoholirattijuopumukseen syyllistyneille ajo-oikeuden ehdoksi, kuitenkin siten, että tästä voisi kieltäytyä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämänkaltaisella menettelyllä lisättäisiin kuitenkin esimerkiksi tuomioistuinten työmäärää ja käsittelyaikoja kohtuuttomasti verrattuna menettelystä saatavissa oleviin hyötyihin. Esityksen mukaan rattijuopumukseen syyllistyneen tulee itse pyytää alkolukolla valvottua ajo-oikeutta. Valiokunta toteaa, että alkolukkojen käytön edistämisen kannalta on olennaista, että rattijuopumukseen syyllistyneille annetaan aktiivisesti tieto siitä, että ajokiellon vaihtoehtona voi olla alkolukolla valvottu ajo-oikeus.
Liikennevalvonta
Poliisin tehtävänä on valvoa liikenteessä, että valvottavan käytössä on kalibroidulla alkolukolla varustettu ajoneuvo, mikä ilmenee ajossa mukana pidettävästä kalibrointitodistuksesta. Lisäksi kuljettajan ajokunto on mahdollista varmistaa puhalluskokeella. Valiokunta painottaa, että valvonnan tehostamiseksi poliisin tietoja ja osaamista alkolukkojen ominaisuuksista ja laitteiden käytön valvonnan toteuttamistavoista on tärkeää pyrkiä kehittämään jatkossa.
Ajokieltojen pituudet
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että ajokieltojen pituuksia Suomessa tulisi pidentää. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi Ruotsissa ajokiellot ovat olennaisesti pidempiä, mikä voi tehdä alkolukon käytön houkuttelevammaksi ajokiellon vaihtoehtona ja lisätä siten alkolukkojen käytön määrää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusministeriössä on vireillä lainsäädäntöhanke, jossa tätäkin seikkaa tullaan arvioimaan osana rattijuopumuksiin liittyvien menettelyiden kehittämistä. Valiokunta kiirehtii tätä selvitystyötä ja pitää tärkeänä, että selvitysten pohjalta mahdollisesti valmisteltavat esitykset tuodaan eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian.
Lopuksi
Valiokunta toteaa, että esityksellä ei ratkaista rattijuopumuksista aiheutuvia laajoja yhteiskunnallisia ongelmia, mutta esitys on askel oikeaan suuntaan. Alkolukko on yksi tehokas keino näiden ongelmien vähentämiseksi, ja alkolukkojen käyttöä tulee siten pyrkiä olennaisesti lisäämään. Mikäli alkolukko tai jokin vastaava laite olisi tulevaisuudessa kaikissa ajoneuvoissa vakiovarusteena, tämä voisi olennaisesti vähentää rattijuopumuksista aiheutuvia ongelmia, kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä osittain muutettuna.