Yleistä.
(1) Esityksellä saatetaan kansallisesti täytäntöön direktiiviä puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen edistämisestä 2009/33/EY koskevat muutokset säätämällä vähimmäisvaatimukset uusille julkisille EU-raja-arvot ylittäville ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoille.
(2) Valiokunta pitää kannatettavina esityksen tavoitteita edistää julkisen sektorin hankintojen kautta ajoneuvokannan käyttövoimamurrosta ja nopeuttaa osaltaan siirtymää kohti vähäpäästöistä ja hiilineutraalia liikennettä. Valiokunta yhtyy ympäristövaliokunnan lausunnossaan YmVL 10/2021 vp esille tuomaan näkemykseen, jonka mukaan julkisilla hankinnoilla on tärkeä rooli ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden edistämisessä. Valiokunta katsoo, että esitys on omiaan edistämään myös puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen lataus- ja polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittymistä ja yleisemmin fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden toteuttamista.
(3) Valiokunta pitää hyvänä, että saadun selvityksen mukaan esityksessä on otettu voimaan saatettavan direktiivin mahdollistamat joustot ja kansalliset poikkeukset huomioon täysimääräisesti. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että esityksessä on pyritty huomioimaan vaatimusten asettamisessa alueelliset erityispiirteet kuten latausinfrastruktuurin saatavuus, kuntien taloudellinen asema, taksipalvelujen saatavuus sekä kuljetusetäisyyksiin liittyvät alueelliset eroavaisuudet.
Eräitä asian käsittelyssä esille tulleita näkökohtia.
(4) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille näkemyksiä, joiden mukaan esityksen tavoitteiden toteutumiseen liittyy kuitenkin mm. ajoneuvojen saatavuuteen, tarvittavan latausinfrastruktuurin kehittymiseen ja osittain myöskin esityksestä aiheutuviin kustannuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Valiokunta katsoo, että tämä korostaa esityksessä ehdotetun viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä tehtävän väliarvioinnin merkitystä. Valiokunta painottaa kuitenkin, että esityksen vaikutuksia tulee arvioida jo alusta lähtien tiiviisti ja ryhtyä tarvittaessa sääntelyn tarkistuksiin hyvissä ajoin jo ennen edellä mainittua ajankohtaa. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että esityksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mm. siitä näkökulmasta, miten sääntely vaikuttaa erilaisten yritysten mahdollisuuksiin osallistua tasapuolisesti julkisiin tarjouskilpailuihin ja mitä vaikutuksia vaatimuksilla on erityisesti harvaan asuttujen alueiden osalta. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sääntelyn vaikutuksia alusta lähtien tiiviisti erityisesti harvaan asutumpia alueita ja tarjouskilpailuihin osallistuvia yrityksiä koskevien vaikutusten osalta ja ryhtyy tarvittaessa sääntelyn tarkistuksiin hyvissä ajoin jo ennen esityksessä tarkoitettua sääntelyn väliarviointia (Valiokunnan lausumaehdotus 1). (5) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille toiveena, että sääntelyn ei tulisi koskea kestoltaan lyhyitä palvelusopimuksia. Saadun selvityksen mukaan esityksellä voimaan saatettava direktiivi ei kuitenkaan mahdollista soveltamisalan tämän kaltaista rajausta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että sääntelyn soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan EU:n raja-arvon ylittävät hankinnat, joten arvoltaan vähäiset hankinnat eivät kuulu lakiehdotuksen soveltamisalaan.
(6) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että puhtaan ja energiatehokkaan kaluston saatavuudessa on nyt asetettavien velvoitteiden täyttämiselle asetettavia haasteita erityisesti henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen osalta. Saadun selvityksen mukaan ajoneuvojen energiatehokkuutta ohjataan EU:ssa asettamalla ajoneuvojen valmistajille sitovat CO2-raja-arvot, jotka ohjaavat valmistamaan energiatehokkaampia ajoneuvoja. Valiokunnan esittelevältä ministeriöltä saaman selvityksen mukaan vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä on kasvanut huomattavasti ja autonvalmistajille asetettujen CO2-raja-arvojen myötä myös sähköautojen tarjonnan ennakoidaan kasvavan 2020-luvulla hyvin voimakkaasti.
(7) Asiantuntijakuulemisessa on tullut esille epäselvyyttä siitä, mitä vähimmäisvelvoitetasoa kuntayhtymien ja kuntaomisteisten yhtiöiden hankintoihin sovellettaisiin. Saadun selvityksen mukaan lakiehdotuksen 9 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on täsmennetty kuntien hankintojen määritelmää. Kuntien hankinnoilla tarkoitettaisiin kuntien itse hankkimien sekä kunnan järjestämisvastuulla olevien palveluiden hankkimista palveluntuottajalta. Näin ollen kuntaomisteisten yhtiöiden hankintoihin sovellettaisiin eriytettyjä velvoitteita silloin, kun hankinnat toteuttavat kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Mahdollisiin muihin hankintoihin sovellettaisiin esityksen yleistä velvoitetasoa.
KHO:n ratkaisu Kansaneläkelaitoksen kuljetuksista.
(8) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksen antamisen jälkeen korkein hallinto-oikeus on antanut 4.5.2021 ratkaisun (KHO:2021:57) Kansaneläkelaitoksen kuljetusten hankintamenettelyistä. Ratkaisussa katsottiin, että kysymyksessä on palveluhankintasopimus. Tämä tarkoittaa nyt käsittelyssä olevan esityksen kannalta sitä, että Kansaneläkelaitoksen kuljetukset kuuluvat suoraan nyt voimaan saatettavan direktiivin soveltamisalaan ja kyse ei siten esityksen perusteluista poiketen ole kansallisesta lisäsääntelystä.
Lataus- ja jakeluinfrastruktuurin merkitys.
(9) Ympäristövaliokunta painotti lausunnossaan latausverkoston keskeistä merkitystä sekä tarvetta varmistua siitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan mukainen infrastruktuurirahoitus toteutetaan ja sen riittävyyttä tarkastellaan muutaman vuoden välein. Asiantuntijakuulemisessa on myös korostettu, että latausinfrastruktuurin vaatimat kustannukset ovat keskeinen osa esityksestä ainakin välillisesti aiheutuvia kokonaiskustannuksia.
(10) Valiokunta katsoo, että puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen käyttö julkisissa hankinnoissa edellyttää välttämättä riittävää lataus- ja jakeluinfrastruktuuria. Suomessa monilla alueilla on kuitenkin tätä infrastruktuuria koskevia selkeitä puutteita. Lähtökohtaisesti latausinfrastruktuuria rakentuu markkinaehtoisesti niille alueille, joilla niiden käytölle on kysyntää. Saadun selvityksen mukaan julkisin varoin tuetaan julkisen latausinfrastruktuurin kehittymistä alueille, joihin latauspisteitä ei muuten syntyisi. Valiokunnan saman selvityksen mukaan sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituella tuetaan kaasun tankkauspisteiden, paikallisen joukkoliikenteen sekä suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeita. Vuonna 2021 suuritehoisten latauspisteiden ryhmässä etusijalla ovat tarjoukset, joissa hanke sijoittuu sellaisen kunnan alueelle, jossa ei ole ennestään ajoneuvojen suuritehoista latauspistettä. Sähköautojen latausinfrastruktuuriin sekä kaasuautojen jakeluinfrastruktuuriin on esitetty tukia fossiilittoman liikenteen tiekartassa. Valiokunta korostaa, että lataus- ja jakeluinfrastruktuurin kehittyminen on välttämätön edellytys puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen käytön yleistymiselle. Tästä syystä valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi jäljempänä yksilöidyn lausuman.
Esityksestä aiheutuvat kustannukset.
(11) Perustuslakivaliokunta kiinnitti esityksestä antamassaan lausunnossa PeVL 21/2021 vp huomiota siihen, että perustuslain 121 §:n 2 momentista johtuen kunnille on niiden tehtäviä eriytettäessä turvattava riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan. Perustuslakivaliokunnan mukaan liikenne- ja viestintävaliokunnan tulee varmistua, että hallituksen esityksen mukaisessa kuntien tehtävien eriyttämisessä rahoitus toteutuu rahoitusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi perustuslakivaliokunta korosti tarvetta tarkastella uudelleen esityksen mukaisen väliarvioinnin yhteydessä vuonna 2024 eriyttämisessä käytettyä alueellista jaottelua sekä esittää tarvittaessa muutoksia kuntien prosenttiosuuksiin ennen toisen hankinta-ajanjakson alkamista.
(12) Esityksessä on tuotu esille varsin laajasti esityksen kustannus- yms. vaikutuksia ja niihin liittyviä laskelmia. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin osin arvioitu sääntelystä syntyvien kustannusten olevan todennäköisesti esityksessä arvioitua korkeampia. Alueellisella vähimmäisosuuksien määrittelyllä on pyritty esityksessä vähentämään pitkiin etäisyyksiin, taksipalvelujen saatavuuteen ja mm. latausinfrastruktuurin paikallisiin puutteisiin liittyviä haasteita. Mahdollista kaluston hinnan kustannusten nousua kompensoi osaltaan arvioitu käyttövoima- ja käyttökustannusten alentuminen.
(13) Lähtökohtaisesti lakiehdotuksen mukaiset vaatimukset eivät kuntien vähimmäisosuuksia eriyttämällä aiheuta esityksen vaikutusarvioiden mukaan lakisääteisten kuljetusten kustannusten nousua. Esityksen peruslähtökohtana on, että jos kustannukset kuitenkin nousisivat esityksen vaikutusarviointeja korkeammiksi, tulee nämä kustannukset korvata jälkikäteen kunnille. Saadun selvityksen mukaan asiaa voidaan tarkastella myöhemmin vertailemalla eri tavoitetason alueiden kustannuskehitystä toisiinsa. Kustannusten nousun arviointi tapahtuisi koko maan tasolla, ja korvaus suoritettaisiin kuntien valtionosuuksien perusteella rahoitusperiaatteen mukaisesti.
(14) Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, että esityksessä on tunnistettu kuntien lisävelvoitteiden kustannusten korvaamisperiaate, joka edellyttää kuntien tehtävien ja velvoitteiden laajentumisesta aiheutuvien lisäkustannusten täysimääräistä korvaamista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto huolehtii siitä, että mahdollisten lisäkustannusten korvaus toteutuu rahoitusperiaatteen mukaisesti myös käytännössä ja riittävän lataus- ja jakeluinfrastruktuurin kehittyminen varmistetaan myös rahoituksen keinoin. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan
eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii jo ennen esityksessä tarkoitettua väliarviointia kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta myös käytännössä ja lisäksi varmistaa riittävin tuki- ynnä muin tarvittavin toimenpitein, että puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen käyttö esityksen mukaisiin tarkoituksiin on mahdollista myös niillä alueilla, joilla lataus- ja jakeluinfrastruktuuria ei synny markkinaehtoisesti (Valiokunnan lausumaehdotus 2).