(1) Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että kansalaisaloite on nostanut kellojen siirtämisestä luopumisen ja mahdollisesti valittavan pysyvän ajan keskusteluun ja antanut valiokunnalle mahdollisuuden arvioida kellojen siirtämisestä luopumisen ja toisaalta kesä- ja talviajan erilaisia vaikutuksia.
(2) Mahdollisuus tuoda kansalaisaloitteella eduskunnan käsiteltäväksi kansalaisten tärkeäksi katsomia asioita täydentää ja tukee osaltaan edustuksellista demokratiaa.
(3) Valiokunta on käsitellyt kellojen siirtämisestä luopumista aiemmin mietinnössään LiVM 19/2017 vp — KAA 4/2017 vp.
Voimassa oleva sääntely ja kansallinen liikkumavara
(4) Kellojen siirtämisestä kesäaikaan on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston kesäaikasäännöksistä annetussa direktiivissä 2000/84/EY. Direktiivin mukaan kesäajalla tarkoitetaan vuodenaikaa, jona kelloa on siirretty muuhun vuoteen verrattuna kuusikymmentä minuuttia eteenpäin. Direktiivin mukaan kesäaika alkaa kaikissa jäsenvaltioissa kello 1 aamuyöllä (GMT) maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy kello 1 aamuyöllä (GMT) lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Suomessa direktiivin vaatimasta kesäajasta on säädetty kansallisesti valtioneuvoston asetuksella kesäajasta (753/2001).
(5) Edellä mainitussa direktiivissä on säädetty kellojen siirtämisestä varsin yksiselitteisesti. Valiokunnan käsityksen mukaan direktiivi ei näin ollen anna mahdollisuutta luopua kellojen siirtämisestä kansallisella päätöksellä ja kellojen siirtämisestä luopuminen edellyttää siten käytännössä kesäaikadirektiivin kumoamista.
(6) Euroopan komissio antoi syyskuussa 2018 ehdotuksen kesäaikadirektiivin kumoamisesta, ja saadun selvityksen mukaan Suomi toimi aktiivisesti ja pyrki vaikuttamaan ehdotuksen tekemiseen ja etenemiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan komission ehdotuksen käsittely ei kuitenkaan ole toistaiseksi edennyt EU-tasolla ja tiedossa ei ole, että asiaa oltaisiin nostamassa käsittelyyn myöskään keväällä 2023 Ruotsin puheenjohtajuuskaudella.
Valiokunnan johtopäätökset
(7) Liikenne- ja viestintävaliokunta suhtautuu saamansa selvityksen perusteella erittäin myönteisesti kellojen siirtämisestä luopumiseen. Asian käsittelyn yhteydessä asiantuntijat ovat varsin yksimielisesti tuoneet esille, että menettelystä aiheutuu enemmän haittoja kuin hyötyjä.
(8) Koska kellojen siirtämisestä kuitenkin on säädetty edellä mainitussa direktiivissä siten, että yksittäinen Euroopan unionin jäsenvaltio ei voi päättää asiasta itsenäisesti, liikenne- ja viestintävaliokunta ei voi tässä vaiheessa puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä ja aloitteen ehdotusta pysyvään kesäaikaan siirtymisestä.
(9) Valiokunta painottaa, että valtioneuvoston tulee edelleen vaikuttaa aktiivisesti EU-tasolla siten, että kellojen siirtämistä koskevasta kesäaikadirektiivin velvoitteesta luovutaan.
(10) Mikäli kesäaikadirektiivi kumotaan, kukin Euroopan unionin jäsenvaltio päättää pysyvän ajan valinnoistaan periaatteessa itsenäisesti. Asiantuntijalausunnoissa on kuitenkin pidetty tärkeänä, ettei Suomen aikaero erityisesti naapurimaihin ja Keski-Eurooppaan kasvaisi, ja myös mahdollista EU:n aikavyöhykkeiden pirstaloitumista on pidetty hyvin epätoivottavana.
(11) Näin ollen valiokunta korostaa, että pysyvän ajan valinnoissa tarvitaan koordinointia EU:n jäsenvaltioiden välillä. Valiokunta pitää hyvänä, että saadun selvityksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on jo käynyt keskusteluja keinoista koordinoida pysyvää aikaa koskevia valintoja Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä. Valiokunta painottaa, että koordinointi- ja yhteensovittamiskeskusteluja eri jäsenvaltioiden välillä on tarpeen jatkaa EU-tasolla.