Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009 maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta, jäljempänä EU:n liikenteenharjoittaja-asetus, ja asetus (EY) 1073/2009 kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta, jäljempänä EU:n kansainvälistä linja-autoliikennettä koskeva asetus, tulevat voimaan 4 päivänä joulukuuta 2011. Valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin useita sellaisia parannusehdotuksia, joita valiokunta pitää kannatettavina, mutta jotka vaativat hallituksen taholta jatkoselvittelyä. Edellä mainittujen asetusten voimaantulo ja niiden mukaisten joukkoliikenne- ja yhteisölupien käsittelytarve asettavat käytännössä hallituksen esityksen käsittelylle aikarajan.

Eduskunta on viimeksi helmikuussa 2011 päättänyt harmaan talouden estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön (TrVM 9/2010 vp) pohjalta. Harmaan talouden torjumisen on katsottu edellyttävän laaja-alaisia, eri elinkeinoille suunnattuja toimenpiteitä. Ehdotetut muutokset ovat valiokunnan arvion mukaan oikeansuuntaisia ja vahvistavat lupaviranomaisten mahdollisuuksia puuttua ja reagoida nykyistä paremmin alalla havaittuihin harmaan talouden ilmiöihin. Tehokas viranomaisvalvonta vähentää harmaan talouden esiintyvyyttä ja vahvistaa luottamusta toimialan kilpailuneutraliteettiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuonna 2012 jatketaan harmaan talouden estämiseksi tarvittavien toimenpiteiden kehittämistä.

Kehittämisehdotuksia.

Asiantuntija-arvion mukaan tulisi lupaviranomaisella olla nykyistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä ennalta mm. lyhyen elinkaaren sekä bulvaanirakenteita sisältävien yritysten tuloa alalle. Riittävät tiedot julkisoikeudellisten maksujen ja lakisääteisten velvoitteiden hoidosta sekä tiedot veronmaksu- ja -ilmoituskäyttäytymisestä ovat välttämättömiä edellä mainittujen väärinkäytösten havaitsemiseksi. Lupaharkinnassa tulisi voida arvioida hakumenettelyyn liittyvän oikeushenkilön ja vastuuhenkilöiden hyvää mainetta ja sopivuutta laaja-alaisesti.

Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että hyvän maineen vaatimus tulisi laajentaa koskemaan kaikkia organisaatiohenkilöitä esimerkiksi siten, kuin organisaatiohenkilö on määritelty harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain (1207/2010) 2 §:ssä. Tällainen hyvän maineen piirin laajennus olisi kuitenkin omiaan ruuhkauttamaan lupaviranomaisten työtä niin, että pahimpienkin ongelmien tunnistaminen ja riittävän nopea reagointi voisi vaikeutua merkittävästi. Laajennuksen ainakin osittaiselle toteuttamiselle olisi paremmat edellytykset, jos harmaan talouden selvitysyksikkö voisi helpottaa lupaviranomaisten työtä tekemällä niin sanottuja velvoitteidenhoitoselvityksiä. Tämä edellyttää kuitenkin selvitysyksikköä koskevan lainsäädännön muuttamista.

Asiantuntijakuulemisessa on myös korostettu viranomaisten välisen tietojenvaihdon monipuolistamista siten, että tietojenvaihtosäännökset tulisivat kahdensuuntaisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisella olisi oikeus pyytää toiselta viranomaiselta salassapidettäviä viranomaistietoja tehtäviään varten, ja myös sitä, että viranomaiset voisivat oma-aloitteisesti luovuttaa toiselle viranomaiselle tietoja, joita he ovat omassa tehtävässään havainneet ja joilla voi olla vaikutusta toisen viranomaisen tehtäviin. Tämäkin muutos edellyttää lain tasoista säätelyä ja asian jatkovalmistelua.

Edelleen on esitetty, että hakijoiden hyvämaineisuutta arvioitaessa otettaisiin huomioon myös palkkojen maksamatta jättäminen ja tarve estää konkurssitilanteisiin liittyvä ns. ketjuyritysten käyttö.

Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää edellä esitettyjä kehittämisehdotuksia varteenotettavina asian jatkovalmistelua ajatellen. Valiokunta korostaa myös valvovien viranomaisten mahdollisuuksia käytännössä toteuttaa laissa määrättyä valvontatehtäväänsä. Valvontaviranomaisten henkilöresurssien on vastattava lisääntyvää työmäärää, ja valvonnan vaatimien tietoteknisten laitteiden ja tietorekisterien toiminta on varmistettava. Valiokunta korostaa edelleen viranomaisten tietojenvaihdon tärkeyttä ja sen käytännön toimivuuden seurantaa sekä mahdollisten esiin tulevien ongelmien pikaista ratkaisua.