Perustelut

Metsänparannusvarojen riittävyys

Valiokunta toteaa, että Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 (kansallinen metsäohjelma) asetettiin selvät työlajikohtaiset määrätavoitteet sekä tavoite julkiselle tukirahoitukselle puuntuotannon turvaamistöissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ohjelman alkuvuosina suoritemäärissä jäätiin selvästi jälkeen asetetuista tavoitteista. Aluksi julkisia tukivaroja jäi osittain käyttämättä, mutta viime vuosina puuntuotannon tukirahoitus on suorastaan loppunut kesken. Nuoren metsän hoidossa (taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus) 250 000 hehtaarin määrätavoite on likimain saavutettu kaikkien metsänomistajaryhmien suoritteet yhteenlaskettuna. Yksityismetsien osalta metsäohjelmassa asetettu julkisen tuen rahoitustavoite on kuitenkin jo selvästi ylitetty, mikä johtunee painopisteen siirrosta varttuneempiin taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiköihin. Puuntuotannon turvaamisen kannalta tärkeissä kunnostusojituksissa on kuitenkin jääty selvästi jälkeen sekä määrä- että rahoitustavoitteissa. Sen sijaan metsäteiden osalta määrätavoitteeseen on päästy. Vuonna 2003 yksityismetsissä perusparannettiin metsäteitä ensimmäisen kerran enemmän kuin rakennettiin uusia.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on myös todettu, että nuoren metsän hoitoon suunnatun kampanjan sekä rahoitusehtojen parantamisen merkitys on tullut konkreettisesti esille metsänomistajien toiminnan aktivoimisessa. Toteutuneita hoitohankkeita on jouduttu viime vuosina rahoittamaan toistuvasti seuraavan vuoden budjettivaroin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisillä rahoitusehdoilla julkisessa tuessa onkin 6 200 000 euron vajaus siihen nähden, mitä kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi. Toisaalta radikaaleilla rahoitusehtojen muutoksilla voidaan merkittävästi heikentää metsänomistajien investointihalukkuutta ja alentaa jo saavutettuja suoritemääriä. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että huolehditaan kansallisen metsäohjelman mukaisesta rahoituksesta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 6 200 000 euron lisärahoituksella.

Talousarvioesityksessä todetaan momentin 30.60.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) kohdalla, että "Määrahaa saa käyttää 2 000 000 euroa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muutoksesta aiheutuvan energiapuun korjuu- ja haketustuen piirin laajentumisesta aiheutuviin menoihin". Mikäli hallituksen esitys laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 174/2004 vp) ei kuitenkaan tulisi voimaan vuoden 2005 aikana, ei 2 000 000 euroa momentin 30.60.44 määrärahasta, 63 380 000 eurosta, voitaisi osoittaa metsäkeskuksille käytettäväksi. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että momentin 30.60.44 sanamuotoa muutetaan tältä osin seuraavasti: "Määrärahasta saa käyttää e n i n t ä ä n 2 000 000 euroa kestävän metsätalouden...", mikä mahdollistaa momentilla 30.60.44 olevan koko määrärahan käytön vuonna 2005 voimassa olevan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisen valtiontuen maksamiseen.

Maaseudun neuvonnan rahoitus

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että maaseudun elinkeinojen kehittämismomentin (nykyisin 30.10.50, ent. 30.15.40) määrärahojen kehitys on ollut vuodesta 1991 laskeva. Laskun syynä on ollut 1990-luvun alussa toteutettu valtionapuvakanssijärjestelmän purkaminen sekä 1990-luvun lama. Valtionapuvakanssijärjestelmän aikana valtionapujen kehitys noudatti yleistä kustannustason nousua. Valtionapujen nimellinen lasku on ollut 56 prosenttia vuodesta 1991 vuoteen 2004. Vuoden 1996 jälkeen (vuoteen 2005 saakka) nimellinen väheneminen on ollut vähäisempää, vaikka reaalista pienenemistä on tapahtunut koko ajan.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menokehyksiä on aika ajoin jouduttu tarkistamaan, ja tarkistukset ovat aiheuttaneet määrärahojen vähennysten kohdistumista harkinnanvaraisiin määrärahoihin, johon ryhmään myös maaseudun neuvonnan määrärahat kuuluvat.

Nyt maa- ja metsätalousministeriön alkuperäinen ehdotus momentille oli 11 840 000 euroa, joka vastaa vuoden 2004 määrärahan tasoa, kun siitä vähennetään eduskunnan tälle vuodelle lisäämä 330 000 euroa. Momentille kohdistui kuitenkin 500 000 euron leikkaus, jolloin hallituksen esitykseksi momentille 30.10.50 tuli 11 340 000 euroa. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus merkitsee olennaisia muutoksia maatalouden tukijärjestelmään lähivuosina. Vuonna 2005 tulee voimaan osa uudistukseen liittyvistä ns. täydentävistä ehdoista, kuten hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus, sekä lakisääteisiä vaatimuksia eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin alalla. Siten uudistus lisää neuvonnan tarvetta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että valtion talousarviossa momentille myönnetään tämän vuoden tasoa vastaava määräraha.

Mesäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskus

Päätös Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisestä tehtiin vuonna 2000. Metsäntutkimusta vahvistamalla haluttiin edistää alueellista metsäalan talous- ja yritystoimintaa sekä ratkaista Metsäntutkimuslaitoksen toimitilaongelmia pääkaupunkiseudulla. Tähän merkittävään valtion toimintojen alueellistamispäätökseen sisältyi 60 uuden ja pysyvän viran muodostaminen vuoden 2005 loppuun mennessä sekä uuden puurakenteisen toimitalon rakentaminen.

Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämistä on tuettu valtion talousarviossa vuodesta 2001 pysyvällä 840 000 euron kehittämisrahalla. Se mahdollisti uusien virkojen perustamisen aikataulussaan vuoteen 2003 saakka, jolloin henkilöstökehitys kuitenkin pysähtyi.

Valtion talousarvioon tutkimuskeskus esitti 600 000 euron vuosittaista määrärahaa lisävuokrakulujen peittämiseksi. Vuokrakulujen nousu johtuu tilantarpeen kasvusta henkilöstön kaksinkertaistuessa vuosina 2001—2004. Talousarvioesitykseen on sisällytetty kuitenkin Joensuun tutkimuskeskuksen vuokrakuluihin vain puolet esitetystä eli 300 000 euroa. Mikäli tarvittavaa rahoitusta ei voida sisällyttää valtion talousarvioon, Metsäntutkimuslaitoksen kireän taloustilanteen vuoksi Joensuun tutkimuskeskuksen henkilöstön lisääminen uhkaa viivästyä ainakin kahdella vuodella asetetusta tavoitteesta.

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta pitää tärkeänä, että valtion talousarvioon Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenomomentille myönnetään vuosittain 600 000 euron määräraha Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennuksesta aiheutuviin vuokrakuluihin.

Valiokunta tuo tässä yhteydessä lisäksi esiin sen, että eri yhteyksissä on käynyt ilmi, että Senaatti-kiinteistöjen asiakkaina olevien virastojen ja laitosten toimintaa rasittavat tilakustannuksiin liittyvät ongelmat. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että Senaatti-kiinteistöjen asiakkaina olevilla virastoilla ja laitoksilla on riittävät määrärahat toimitilakustannuksista selviämiseen niin, ettei niiden kattamiseen tarvitse käyttää varsinaiseen toimintaan tarkoitettuja määrärahoja.

Suurpetovahinkojen korvaaminen

Valiokunta toteaa, että suurpetojen (karhu, susi, ahma ja ilves) aiheuttamat vahingot korvataan metsästyslain (615/1993) 87 §:n nojalla petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (277/2000) mukaisesti. Asetusta on sovellettu petoeläinten 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Asetuksen nojalla voidaan korvata talousarvion rajoissa valtion varoista petoeläinten aiheuttamat henkilö-, liikenne-, viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingot.

Korvausta suoritetaan vahingosta vain siltä osin kuin vahingon määrä on suurempi kuin 250 euroa. Samaksi vahinkotapahtumaksi katsotaan tällöin kaikki petoeläinten hakijalle samana kalenterivuonna aiheuttamat vahingot. Euromääräinen rajoitus ei koske henkilövahinkojen korvaamista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on 22.9.2004 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miltä osin metsästyslain 87 §:ää ja sen nojalla annettuja säädöksiä on tarpeen tarkistaa. Työryhmän, joka tarkastelee muun muassa omavastuukysymystä, tulee luovuttaa esityksensä maa- ja metsätalousministeriölle 30.4.2005 mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että työryhmän annettua esityksensä ryhdytään välittömästi toimiin tarpeellisten tarkistusten tekemiseksi säädöksiin omavastuuosuuden poistamiseksi.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Ruukin tutkimusaseman siemenperunatutkimuksen rahoitus

Vastauksessaan (EV 101/2002 vp) hallituksen esitykseen Siemenperunakeskuksen muuttamiseen osakeyhtiöksi liittyväksi lainsäädännöksi (HE 70/2002 vp) eduskunta edellytti, että tuolloin Siemenperunakeskuksella ollutta tehtävää tutkia ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi tulee jatkaa MTT:n Ruukin tutkimusasemalla ja että valtion talousarviossa osoitetaan vuosittain perunanviljelyä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan riittävät määrärahat.

Maa- ja metsätalousvaliokunta otti lausunnossaan hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2004 (MmVL 6/2003 vp — HE 55/2003 vp) kantaa tutkimusaseman siemenperunatutkimuksen rahoitukseen. Valiokunta katsoi tuolloin, että tutkimusaseman lisärahoitustarve 300 000 euroa siemenperunatutkimukseen tulee kattaa vuosittain valtion talousarvion momentille 30.21.21 osoitettavana lisämäärärahana. Lisämääräraha myönnettiin kuitenkin maa- ja metsätalousvaliokunnan esityksestä poiketen niin, että lisämääräraha oli suuruudeltaan 150 000 euroa ja se myönnettiin ainoastaan vuodeksi 2004.

Tutkimusasemalle siemenperunatutkimukseen myönnetty 150 000 euron lisämääräraha vuodeksi 2004 mahdollisti sen, että tutkimusasema pystyi käynnistämään huhtikuussa 2004 yhdessä sidosryhmiensä kanssa "Agrobiotekniikka siemenperunatuotannossa" -tutkimusohjelman, joka on elinkeinolähtöistä ja poikkitieteellistä niin soveltavaa kuin perustutkimustakin sisältävä ohjelma. Ohjelman toteutukseen osallistuvat muun muassa Technopolis Oyj Bioforum, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistot, VTT/Elektroniikka, tietyt MTT:n laitokset ja peruna-alan yritykset. Tutkimusohjelma koostuu noin 20 tutkimushankkeesta, joiden tavoitteena on tukea ja kehittää siemenperuna-alan kilpailukykyä, luoda siemenperuna-alalle pysyvä asiantuntijaverkosto ja osaamiskeskittymä sekä vahvistaa kansainvälistä tutkimus- ja liiketoimintaverkostoa.

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta esittää uudelleen, että MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman lisärahoitustarve 300 000 euroa siemenperunatutkimukseen tulee kattaa vuosittain valtion talousarvion momentille 30.21.21 osoitettavana lisämäärärahana.