Lyijyammukset

Komissio ehdottaa lyijyn käytön rajoittamista ammuksissa ja kalastusvälineissä. Vaarallisen kemikaalin valmistusta, käyttöä ja markkinoille saattamista sellaisenaan, seoksessa tai esineessä voidaan rajoittaa niin kutsutun REACH-asetuksen mukaisella komission täytäntöönpanoasetuksella. Lyijyhaulien käyttöä kosteikkoalueilla metsästettäessä on jo rajoitettu vuodesta 2023 alkaen. Komission ehdotuksen taustalla ovat lyijyn aiheuttamat haitat ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Lyijy on luokiteltu muun muassa syöpää aiheuttavaksi ja neurotoksiseksi aineeksi, eikä altistumiselle ole pystytty osoittamaan turvallista alarajaa. Lyijyn tiedetään myös aiheuttavan myrkytyksiä linnuille, niitä saaliseläimenä käyttäville lajeille ja terveydellisiä riskejä riistalihaa käyttäville. Valiokunta pitää perusteltuna komission tavoitetta vähentää lyijyn käyttöä kuluttajakäytössä.  

Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitää tärkeänä varmistaa, että rajoitusehdotus mahdollistaa EU:ssa ja Suomessa tapahtuvan ammustuotannon ja ampumaradoilla tapahtuvan ampumaharjoittelun myös jatkossa. Näitä tavoitteita on valtioneuvoston ansiokkaan ennakkovaikuttamistyön avulla saatu edistettyä. Päätös rajoittaa lyijyluotien markkinoille saattamista ja niiden käyttöä ampumaurheilussa on valiokunnan näkemyksen mukaan tasapainoinen ottaen huomioon siihen sisältyvä poikkeus, jonka mukaan lyijyluotien käyttö ampumaradoilla ja lyijyluotien markkinoille saattaminen saavat jatkua.  

Lyijyluodein tapahtuva ampumaharjoittelu ja riittävän ampurataverkoston ylläpitäminen turvaavat paitsi vastuullisessa metsästyksessä tarvittavan ampumataidon ylläpidon myös viranomaisten, ampumaurheilijoiden ja reserviläisten ampumaharjoittelun. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ampumaradoilla lyijyluodit ammutaan taustavalliin, jossa lyjjystä aiheutuva riski on tarvittaessa hallittavissa teknisillä rakenteilla, eikä niissä olosuhteissa lyijyn mahdollinen hidas rapautuminen aiheuta riskiä ympäristölle. Komission ehdottama poikkeus, joka mahdollistaa lyijyluotien käytön ampumaradoilla, on tarkoitettu pysyväksi. Poikkeusta kuitenkin arvioidaan 10 vuoden päästä. Valiokunta korostaa aseluvan haltijoille avoimen ampumarataharjoittelun merkitystä maanpuolustukselle ja metsästykselle. Valiokunta puoltaa sitä, että myös ampumaratojen ulkopuolella sallitaan lyijyammusten käyttö, jos käytetään luotiloukkuja tai vastaavia rakenteita varmistamaan, ettei lyijyä pääse ympäristöön.  

Ammustuotanto on keskeinen osa huoltovarmuutta. Komission ehdotus keskisytytteisten isojen kaliibereiden lyijyluotien käytön kieltämisestä 18 kuukauden siirtymäajalla vaikuttaa korvaavalla materiaalilla tuotettujen ammusten saatavuuteen Suomessa. Valiokunnan saamissa lausunnoissa on tuotu esiin, että patruunateollisuus tuottaa sekä siviili- että viranomaistuotteita samalla tuotantolinjalla, jolloin myös sotilas- ja viranomaiskäyttöön tarkoitetut ammukset valmistetaan vaihtoehtoisilla materiaaleilla. Tuotantoon tehtävät muutokset vaikuttavat panosten saatavuuteen ja hintoihin. Sitä kautta komission ehdotuksella on vaikutuksia huoltovarmuuteen.  

Komission ehdotus keskisytytteisten isojen kaliibereiden lyijyluotien kieltämisestä ei varsinaisesti ole ongelmallinen metsästyksen kannalta esitettyä siirtymäaikaa lukuun ottamatta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa valtaosa suurriistasta ammutaan jo lyijyttömillä luodeilla. Ongelmaksi muodostuu lyhyt siirtymäaika. Lausunnoissa on korostettu, että siirtymäajan puitteissa tulee turvata patruunateollisuuden mahdollisuudet valmistautua tuottamaan korvaavalla materiaalilla patruunoita Keski-Euroopan laajoja markkinoita varten. Näin voidaan taata se, että patruunoita riittää myös kotimaisille markkinoille kohtuulliseen hintaan. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan siirtymäaikaa on tarpeen pidentää, jotta teollisuus ehtisi sopeuttamaan toimintansa kasvavaan EU:n laajuiseen kysyntään.  

Valiokunnan saamissa lausunnoissa on nostettu esiin eettisen ja vastuullisen metsästyksen tavoitteita palvelevia poikkeuksia. Lausunnoissa on yhtenevästi tuotu esiin vaikeus kehittää lyijyä tarkkuudeltaan korvaavaa materiaalia 22 LR kaliiperin (pienoiskiväärin) luoteihin. Lyijyluotien osumatarkkuus on tärkeä tekijä haavakoiden syntymisen ehkäisemisessä. Lausunnoissa ehdotetaankin pysyvää poikkeusta pienoiskiväärin 22 LR -kaliiperisille ja sitä pienemmille reunasytytteisille patruunoille, joita käytetään linnunmetsästyksessä. Komissio ehdottaa, että kyseisen patruunatyypin käytöstä luovutaan 10 vuoden siirtymäaikana. Valiokunta pitää asianmukaisena valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan ennen 10 vuoden siirtymäajan päättymistä varmistetaan lyijyn korvaavien materiaalien saatavuus, taloudellisuus ja suorituskyky. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota saamaansa selvitykseen, jonka mukaan kokovaippaluotien käyttö linnustuksessa ja lyijyluotien käyttö hylkeenmetsästyksessä voivat jatkua pysyvän poikkeuksen nojalla.  

Lyijyhaulien kieltämisen osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on ollut kiellettyä jo vuodesta 1996 lähtien. Vuodesta 2023 kosteikkoja ja niiden suojavyöhykkeitä koskevan kiellon johdosta lyijyhaulien käyttökielto on jo valiokunnan saaman selvityksen mukaan laajentunut koskemaan 30 prosenttia Suomen pinta-alasta. Komission ehdotuksen mukaan lyijyhaulien käyttö rata-ammunnassakin päättyy viiden vuoden tai, tietyillä ehdoilla, viimeistään 15 vuoden kuluttua. Lyijyhaulien käytön kieltäminen ampumarataolosuhteissa vaikuttaa metsästäjien ja muiden ampumaradan käyttäjien harjoitteluun. Valiokunta pitää tärkeänä, että ampumaratakäyttö arvioidaan kansallisesti. 

Erityisesti valiokunnan saamissa lausunnoissa korostuu huoli turvallisuudesta ammuttaessa vaakatasossa taustavallia vasten. Kun ammutaan lähietäisyydellä oleviin metallimaaleihin, kovien lyijyä korvaavien materiaalien, erityisesti teräksen, käyttäminen ammuksissa aiheuttaa jopa merkittävän turvallisuusongelman ampujille ja toimitsijoille kimpoamisten vuoksi. Toisaalta taustavalliin ammuttavat haulit eivät leviä laajalle alueelle, mistä syystä niistä ei aiheudu riskiä, jota ei voitaisi lyijyluotien tavoin hallita. Riskinhallinnan näkökulmasta ei ole tarpeen rajoittaa vaakatasoon ampumista. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomi voi suhtautua lyijyhaulien käytön kieltämisen siirtymäaikaan joustavasti, kunhan huolehditaan siitä, että markkinoilla olisi saatavilla siirtymäajan puitteissa korvaavia materiaaleja. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota myös siihen, että lyijyn korvaavien materiaalien tulee olla kaikissa käyttötilanteissa turvallisia. Valiokunta korostaa ampumarataharjoittelun merkitystä maanpuolustukselle ja metsästykselle. 

Lyijy kalastusvälineissä

Valiokunta nostaa lopuksi vielä esiin lyijyn käyttöä kalastusvälineissä koskevat komission rajoitusehdotukset. Valtioneuvoston kannassa ei ole erikseen kiinnitetty huomiota näihin kalastusvälineitä koskeviin ehdotuksiin. Komissio on jaotellut ehdotuksessaan kalastusvälineet kolmeen ryhmään. Pienempien alle 50 g painavien vieheiden ja painojen käyttö kalastuksessa tulisi kielletyksi kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Yli 50 g mutta alle 1 kg painoiset vieheet ja painot saisivat olla käytössä kaksi vuotta pidempään. Painolankojen ja tarkoituksella irrotettavien painojen käyttö tulisi kielletyksi 6 kuukauden kuluttua säädöksen voimaantulosta. Siirtymäajat markkinoille saattamisen osalta olisivat samat kuin käytön osalta. Käyttöä ja markkinoille saattamista koskevat kiellot ja vaatimukset eivät kuitenkaan koskisi kalastusvälineitä, jotka on valmistettu sellaisista kupariseoksista, joiden lyijypitoisuus on korkeintaan 3 painoprosenttia.  

Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää komission esittämiä rajoituksia pääosin perusteltuina. Valiokunta nostaa kuitenkin esiin tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annetun niin sanotun SUP-direktiivin toimeenpanosta kalastusvälinejätteen keräyksestä saadut kokemukset. Kalastusvälinejätteen keräyksestä tuottajayhteisölle aiheutuneet kustannukset ovat Suomessa maa- ja metsätalousministeriöltä saatujen tietojen mukaan siirtyneet ainakin osin kalastajille maksettaviksi tavalla, joka voi vaarantaa kalastuksen jatkuvuuden. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoi jätelain muutosta koskeneessa lausunnossaan (MmVL 26/2022 vp — HE 141/2022 vp), että kalastusvälineiden jätteenkeräyksen vaikutuksia kalastusvälineiden ja kalan hintaan tulee seurata, ja ennalta arvioitua suurempiin kustannuksiin tulee tarvittaessa puuttua. Valiokunta pitää vastaavasti nyt käsillä olevan komission ehdotuksen kannalta tärkeänä varmistaa muun muassa riittävien siirtymäaikojen avulla, että kalastusvälineiden käytölle ja markkinoille saattamiselle asetettavat vaatimukset eivät johda kalastusvälineiden hintojen nousun kautta kohtuuttomiin kustannuksiin eri kalastajaryhmille.