Perustelut

Valiokunta toteaa, että esityksen lähtökohtana on kokonaan uudenlainen energiaverotuksen malli, jossa eri energialähteistä valmistettujen polttoaineiden verotus on pyritty asettamaan verotuksellisesti yhdenvertaiseen asemaan huomioiden niiden energiasisältö ja käytön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Lisäksi veroluonteisten maksujen asettamisessa huomioitaisiin ns. lähipäästöjen eli typen oksidien ja pienhiukkasten päästöjen tasot. Valiokunta pitää esitettyä periaatetta hyvänä siltä osin , kuin se suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotettuja liikennepolttoaineita verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Joillakin uusiutuvilla polttoaineilla (mm. liikennekäytössä olevalla biokaasulla) uusi veromalli johtaa kuitenkin veroluonteisten maksujen kasvuun verrattuna nykytilanteeseen. Lisäksi ehdotetut säännökset nostavat kustannuksia muun muassa maa- ja puutarhataloudessa.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että ehdotetut sähkön, kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja maakaasun veromuutokset sekä turpeen pienkäytön verokohtelun muutos lisäävät maatalouden kustannuksia vuoden 2008 käyttömäärillä laskettuna yhteensä runsaat 37 miljoonaa euroa. Ehdotuksen mukaan tästä kustannusten noususta osa (noin 29 miljoonaa euroa) kompensoitaisiin maataloudelle maksettavia energiaveron palautuksia korottamalla. Ehdotetut palautustasot säilyttävät maatalousyrittäjien kevyestä ja raskaasta polttoöljystä maksaman veron nykytasolla. Sen sijaan sähkön verotus kiristyy ja maakaasun veroa korotetaan merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, mistä aiheutuu 7—8 miljoonan euron kustannusten nousu, jonka kohdentuminen vaihtelee tuotantosuunnittain ja yritysten välillä. Kustannusmuutosten arvioidaan olevan suurimmat maakaasua käyttävissä yrityksissä ja tuotantomuodoissa, joissa sähköä käytetään runsaasti.

Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan kasvihuonetuotannossa esityksen toteutuminen nostaisi energian verotusta yli neljä miljoonaa euroa. Korotusten vaikutukset erilaisiin kasvihuoneyrityksiin vaihtelevat voimakkaasti. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) energiatilastoon kirjatuissa 913 kasvihuoneyrityksessä energiaverojen korotus olisi keskimäärin 5 000 euroa. Vastaavan tyyppisissä yrityksissä yrittäjätulo oli 2008 keskimäärin 23 000 euroa. Lähes puolet lisäkustannuksista aiheutuu sähkön teollisuusverokannan noususta. Teollisuudessa tätä ongelmaa vähentää sähköverolain 8 a §:ssä säädetty jalostusarvosidonnainen helpotus. Säännöksessä ongelmaksi muodostuu kuitenkin kasvihuonetuotannon näkökulmasta veronpalautuksen korkea alaraja, joka on 50 000 euroa. Korkea alaraja sulkee kasvihuoneyritykset lähes poikkeuksetta helpotuksen ulkopuolelle.

Viitaten edellä esitettyyn valiokunta pitää välttämättömänä, että maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annettuun lakiin (603/2006) sisällytetään erillisellä esityksellä sähköverolain 8 a §:ää vastaava helpotus niin, että palautuksen alaraja on sovitettu maa- ja puutarhatalouden kuin myös kalankasvatuksen olosuhteisiin. Alarajaksi tulee asettaa 5 000 euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtiovarainvaliokunta sisällyttää asiaa koskevan lausuman mietintöönsä.

Valiokunta toteaa, että biokaasua käyttävät henkilö- ja pakettiautot on nykyisin vapautettu käyttövoimaverosta. Perusteluna on ollut biopolttoaineiden käytön kehittämistarve. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että metaanista koostuvaa polttoainetta käyttävien henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimaverovapaus poistetaan. Vuoden 2003 ajoneuvoverolain muutoksella (1280/2003) haluttiin edistää biokaasuautojen käytön yleistymistä. Verovapauden säätämisen yhteydessä todettiin, että ympäristöperusteisesta tuesta voidaan luopua aikanaan, kun kaasu ajoneuvojen polttoaineena on yleistynyt. Valiokunta toteaa, että biokaasu on ympäristön ja ilmaston kannalta kiistatta paras polttoaine. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että metaanista koostuvaa polttoainetta käyttävien henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimaverovapaus säilytetään, kunnes on muodostunut kattava ja toimiva jakeluverkosto. Myös puukaasukäyttöisten autojen tulee olla käyttövoimaverosta vapaita.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että metsäteollisuuden ostamissa työkone- ja kuljetuspalveluissa muutokset merkitsisivät kustannusten nousua. Diesel-käyttöisille kuorma-autoille esitetään käyttövoimaveron alentamista direktiivien sallimissa puitteissa noin puoleen nykyisestä. Raskailla ja tehokkaassa käytössä olevilla kuorma-autoilla, jollaista metsäteollisuuden kuljetuksissa käytettävä kalusto on, kompensaatio vastaisi kuitenkin vain noin 15 prosenttia polttoaineen veronkorotuksesta. Esimerkiksi puutavaran kuljetuksiin käytettävällä täysperävaunuyhdistelmällä dieselin veronkorotus merkitsisi 6 500—7 000 euron lisäkustannuksia vuodessa ja käyttövoimaveron alennus vain 1 100 euroa vuodessa. Lisäkustannukset kohdistuvat puutavarankuljetuksista vastaaviin liikennöitsijöihin, jotka ovat yleensä pienyrittäjiä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että maamme metsätalouden kilpailukykyä ei heikennetä. Metsäteollisuus on myös suuri turpeen käyttäjä. Valiokunta korostaa turpeen merkitystä monipolttokattiloiden seospolttoaineena.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksen esitykseen sen valtioneuvostokäsittelyn yhteydessä liitetyn lausuman mukaisesti energiaverouudistuksen vaikutuksia eri energialähteiden käyttöön ja päästöihin seurataan. Vaikutuksia seurattaessa tulee myös tarkastella nyt tehtävien muutosten vaikutuksia sähköä käyttävään maa-, metsä- ja puutarhatalouteen. Myös työnantajan kansaneläkemaksun poistamiseen liittyviä vaikutuksia tulee seurata.