Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 16 päivänä lokakuuta 2009 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (laboratorioanalyysien delegointimahdollisuus viranomaiselta yksityiselle) (U 68/2009 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
neuvotteleva virkamies Tiina-Mari Martimo, maa- ja metsätalousministeriö
yksikönjohtaja Mirja Kartio, Elintarviketurvallisuusvirasto
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Kasviterveysdirektiivin nojalla jäsenvaltion vastuussa olevat, viralliset toimielimet voivat delegoida niille kyseisessä direktiivissä osoitetut tehtävät, laboratorioanalyysit mukaan luettuina, suoritettaviksi ainoastaan sellaiselle oikeushenkilölle, joka virallisesti hyväksyttyjen sääntöjensä nojalla on vastuussa yksinomaan erityisistä julkisista toiminnoista.
Ne laboratorioanalyysit, jotka on suoritettava kasvinterveysdirektiivin puitteissa, ovat luonteeltaan erittäin teknisiä ja liittyvät eri tieteenaloihin. Tällaisten analyysien suorittamiseksi tarvitaan useantyyppisiä, kalliita teknisiä laitteita ja erittäin erikoistunutta laboratoriohenkilöstöä, joka pystyy mukautumaan diagnostisten menetelmien nopeaan kehitykseen. Myös suoritettavien analyysien lukumäärä on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Tämän vuoksi on entistä vaikeampi löytää oikeushenkilöitä, jotka täyttäisivät kaikki tarvittavat vaatimukset.
Näistä syistä on aiheellista säätää, että kasvinterveysdirektiivissä edellytetyt lukuisat erilaiset laboratorioanalyysit voidaan antaa suoritettaviksi — paitsi sellaisille oikeushenkilöille, jotka ovat vastuussa yksinomaan erityisistä julkisista toiminnoista — myös sellaisille oikeushenkilöille, kuten yliopistoille, tutkimuslaitoksille tai yksityisille laboratorioille, jotka eivät täytä tätä vaatimusta mutta täyttävät tietyt laboratoriotoiminnalle asetettavat edellytykset.
Samalla on aiheellista sallia jäsenvaltioiden käyttää virallisia laboratorioitaan sellaisiin analyyseihin, jotka eivät ole osa niiden erityisiä julkisia toimintoja.
Valtioneuvosto suhtautuu komission ehdotukseen yleisiltä osiltaan myönteisesti. Mahdollisuutta delegoida laboratorioanalyysejä pidetään hyvänä, sillä kasvintuhoojaesiintymät ovat viime vuosina lisääntyneet asettaen Elintarviketurvallisuusviraston laboratorion henkilöresurssien riittävyyden kyseenalaiseksi.
Jos ehdotus hyväksytään EU:n toimielimissä, tulee Suomessa harkittavaksi, otetaanko laboratorioanalyysien delegointi käyttöön eli muutetaanko kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia. Päätöstä tästä ei ole vielä tehty.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että voidaan estää kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa (702/2003) ja taimiaineistolaissa (1205/1994) tarkoitettujen vaarallisten kasvintuhoojien asettuminen pysyvästi maahamme. Tuhoojat voivat olla hyönteisiä, ankeroisia, punkkeja, sieniä, bakteereita tai viruksia ja niiden kaltaisia organismeja. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että tuhoojien määrittämiseen käytettävät menetelmät ja laitteet ovat jo pitkään olleet voimakkaan kehittämisen kohteena. Nykyisten yhä eriytyneempien menetelmien avulla voidaan tunnistaa aikaisempaa paremmin uusia kasvintuhoojia, mutta samalla menetelmät vaativat vahvaa osaamista, joka on mahdollista saavuttaa vain ao. karanteenituhoojien määrittämiseen erikoistuneissa laboratorioissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kasvintuhoojaongelmien ennakoidaan lisääntyvän mm. ilmaston lämpenemisen ja lisääntyvän kansainvälisen kaupan myötävaikutuksella. Samaan aikaan osaavan henkilöstön samoin kuin muiden voimavarojen saatavuus voi kehittyä epäsuotuisasti. Maassamme käytettävissä olevat voimavarat kasvintuhoojien tutkimuksen ja analysoinnin alueella onkin tarpeen yhdistää ja samalla hyödyntää EU-yhteistyötä, jotta kasvinterveyden suojelemisen haasteisiin voidaan tulevaisuudessakin vastata.
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta pitää myönteisenä lainsäädäntöön perustuvien laboratorioanalyysien delegointimahdollisuutta viranomaiselta yliopistoille tai tutkimuslaitoksille edellyttäen, että delegoidut tehtävät ovat viranomaisen valvonnassa, ulkopuolinen laboratorio on puolueeton ja sen tuottamat analyysitulokset ovat luotettavia. Tehtävien delegointia yksityisille laboratorioille valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena ottaen erityisesti huomioon valvontaan liittyvät ongelmat ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tämän huomioon ottamiseksi valiokunta viittaakin valtioneuvoston kantaan, josta käy ilmi, että kansallisesti delegointi otetaan Suomessa käyttöön muuttamalla kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia.
Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.
Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Carl Selenius