Maatalous

Valiokunta toteaa, että julkisen talouden suunnitelma perustuu pitkälti hallitusohjelman linjauksiin. Suunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon viimeisimmät muutokset taloudessa. Koska tilanne on kuitenkin koronakriisistä johtuen epävarma ja muuttuu hyvin nopeasti, tulevaa taloutta koskevat arviot päivittyvät jo lähikuukausina olennaisesti.  

Valiokunta korostaa, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kannalta kehyskauden merkittävimpiä ratkaisuja tulee olemaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uusi tukikausi, jonka oli tarkoitus alkaa vuoden 2021 alusta. Koska yhteisymmärrystä EU:n talouden yleisistä linjauksista ei ole vielä saavutettu, on siirtymäaikaa tämän hetken arvion mukaan tulossa kaksi vuotta, jolloin edetään tukien nykyisillä tasoilla. Kahden vuoden siirtymäaikaan on valmistauduttu niin EU-tasolla kuin kansallisesti. Valiokunta on lausunnossaan MmVL 7/2019 vp — U 73/2018 vp ottanut yksityiskohtaisesti kantaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen liittyviin kysymyksiin. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että komission ehdotuksissa EU:n maataloustukien rahoitukseen on esitetty merkittävää laskua. Hallitusohjelman mukaan Suomi hakee aikaisemman suuruista EU-rahoitusta tai pyrkii ainakin kompensoimaan mahdolliset muutokset. Julkisen talouden suunnitelman laskelmat perustuvat tähän hallitusohjelman linjaukseen. 

Valiokunta toteaa, että maatalouden investointeja rahoitetaan talousarvioon varattujen määrärahojen lisäksi maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Tähän asti maatalouden tuetut investoinnit ovat pitäneet yllä tuotannon tasoa sekä rakennekehitystä ja tilakoon kasvua erityisesti kotieläintaloudessa, jossa tilojen lukumäärä on vähentynyt jo pitkään noin 7 prosenttia vuodessa, mikä on johtanut tilamäärän puolittumiseen aina 10 vuoden välein. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa investoinneista olisi jäänyt tekemättä ilman rakennetukea. Maatalouden kilpailukyky ja erityisesti tuottavuuden kasvu edellyttää jatkossakin työpanoksen voimakasta korvaamista pääomapanoksilla, ts. koneilla, rakennuksilla ja laitteilla. Jotta myönteinen rakennekehitys maataloudessa jatkuisi, tarvitaan maatalouden tukiin vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Valiokunta painottaakin sitä, että niin rakennetuet kuin tulotuet, erityisesti kansalliset tuotantosidonnaiset tuet, ovat välttämättömiä maatalouden kehittymiselle. Maatilat ovat elintärkeä osa Suomen ruokaturvaa ja huoltovarmuutta.  

Sen lisäksi, että maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on erittäin keskeistä, tarvitaan myös toimia nuorten saamiseksi maatalouteen ja maatalouskoulutukseen samoin kuin toimia viljelijöiden jaksamisen turvaamiseksi. Keskeistä on myös maaseutuelinkeinoihin liittyvän tutkimuksen ja neuvonnan rahoituksesta huolehtiminen. Omalta osaltaan tätä rahoitustarvetta korostavat myös ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset. Valiokunta korostaa, että elinvoimainen maaseutu ja hajautettu energiantuotanto ovat niin ikään olennainen osa huoltovarmuutta. 

Metsätalous

Valiokunta toteaa, että Kansallinen metsästrategia 2025 (KMS 2025) kokoaa yhteen metsien hoitoa ja käyttöä koskevat erilaiset tavoitteet sekä niistä johdetut toimenpiteet. Huomattava osa metsätalouden kehittämisestä tapahtuu metsästrategian toimenpiteiden kautta. Nyt kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukijärjestelmää (KEMERA) ollaan uudistamassa. Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä on korvaamassa KEMERA-tuet. Näillä näkymin nykyjärjestelmää jatketaan kuitenkin vuoden 2023 loppuun. Valiokunta korostaa sitä, että metsäbiotalouden kestävän kasvun edellytys on metsäresurssien pitkän aikavälin kestävä tuottokyky, joka huomioi niin metsäresurssien taloudelliseen hyödyntämiseen perustuvan kannattavan yritystoiminnan kuin metsäluonnon monimuotoisuuden ja ilmastokysymykset. Keskeistä metsätalouden kannalta on taimikon varhaishoidosta ja nuorista metsistä huolehtiminen. Niin metsätaloudelle kuin biotaloudelle ja maaseudulle yleensäkin on erityisen tärkeää, että infrastruktuurista – tiestöstä, väyläverkostosta ja tietoliikenneyhteyksistä — huolehditaan. Infrastruktuuritoimia voidaan pitää perusteltuina myös kansantalouden tilanteen kannalta.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että metsänomistuksen rakenne on viime vuosina muuttunut siten, että rahastosijoittajien osuus on kasvanut, mikä vaikuttaa verotuloihin ja toisaalta myös metsien hoitoon. Rahastosijoittajat ovat kestävän metsätalouden rahoitustukien ulkopuolella. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa parhaillaan tutkimushanketta Suomalainen metsänomistaja 2020, jonka loppuraportti valmistuu syksyllä. Valiokunta pitää tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa lisätietoa metsänomistuksen rakennemuutoksesta, kyseenalaisista veroeduista ja vaikutuksista metsätalouteen sekä erityisesti metsien hoitoon, erittäin tärkeänä.  

Valiokunta toteaa, että puuntuotannon ja metsäteollisuuden investointien turvaamisen kannalta kilpailukyky, politiikan jatkuvuus ja toimintaympäristön ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä. Viime vuosina Suomen metsäteollisuudessa painopiste on siirtynyt paperista selluun, jonka kysyntä tasaisesti kasvaa. Lisäksi metsäteollisuudessa on panostettu muovia korvaaviin pakkausmateriaaleihin. Metsäteollisuudella, jolla on suuri merkitys maamme viennin kannalta, on oltava edellytykset huolehtia tulevaisuuden ja muuttuvan kysynnän kannalta tärkeistä investoinneista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että metsäteollisuuden jalostusarvo saadaan nousuun. Puurakentamista tulee edistää. 

Lopuksi

Valiokunta korostaa, että luonnonvarasektori ja biotalous ovat kokonaisuutena merkittävä tekijä varmistettaessa Suomen kansantalouden nousu koronakriisin jälkeen. Luonnonvarasektorilla koronakriisistä toipumiseen tähtäävien toimenpiteiden tulee olla linjassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteiden kanssa. Kaukomatkustuksen voimakas vähentyminen koronakriisin aikana on nostanut esiin kotimaisen matkailun ja erityisesti luontomatkailun mahdollisuudet, ja siksi on tärkeää, että luontomatkailukohteisiin panostetaan. 

Valiokunta toteaa, että koronakriisissä maa- ja metsätalouden merkitys maamme huoltovarmuudessa on korostunut. Tavoitteena tulee olla, että tuotantoketjuissa nyt havaitut heikkoudet tulee jatkossa voida poistaa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota toimialansa riippuvuuteen ulkomailta tulevista kausityöntekijöistä pitäen välttämättömänä pikaisia toimia mm. kotimaisen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaavuuden lisäämiseksi, jotta kotimaista työvoimaa saadaan alkutuotannon kausityöhön. On tärkeää, että koronakriisin vaikutuksia, jotka valiokunnan toimialalla ulottuvat laajasti eri sektoreille, jopa hevostalouteen Veikkauksen tuloksen kautta, lievennetään kaikilta osin.