Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.  

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston säädösperustan vuosille 2021—2027 muodostavat EU-tasolla parlamentin ja neuvoston yleisasetus (1060/2021) ja asetus Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (1139/2021). Asetukset on hyväksytty, ja komissio valmistelee niiden nojalla vielä delegoituja ja täytäntöönpanoa koskevia säädöksiä. Valiokunta toteaa, että EU:n meri- ja kalatalousrahaston kansallisen toteuttamisen kannalta keskeinen asiakirja on kansallinen toimintaohjelma, jossa määritellään kansallisesti tuettavat toimenpiteet. Investointi- ja kehittämishankkeiden rahoittaminen EU:n rahastosta käynnistyy, kun komissio on hyväksynyt Suomen toimintaohjelman. Tämän ennakoidaan tapahtuvan alkuvuodesta 2022. Ohjelmakausien sujuvan vaihtumisen varmistamiseksi lain ehdotetaan tulevan voimaan jo ennen vuodenvaihdetta. Valiokunta pitää tukiin liittyvän hallinnon sujuvuuden kannalta tärkeänä, että ehdotettu uusi laki tulee esityksen mukaisesti voimaan mahdollisimman pian. 

Valiokunta toteaa, että keskeisinä muutoksina voimassa olevaan lakiin nähden hallituksen esityksessä ehdotetaan muutosta kalastuksen investointitukien tuen saajan edellytyksiin sekä sähköisen asiointiprosessin säätämistä pakolliseksi. Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että II ryhmään kuuluvat kalastajat voivat olla oikeutettuja tukeen. Mahdollistamalla tuen myöntäminen myös II ryhmään kuuluville kalastajille lisätään joustavuutta ja mahdollistetaan laajempi tapauskohtainen harkinta tuen myöntämisessä ja mahdollisissa takaisinperinnöissä. Erityisen merkittävää tämä on uusien, aloittavien kalastajien näkökulmasta. Kalastajien keski-ikä on korkea, ja tulevalla ohjelmakaudella tukia on tarpeen kohdentaa siten, että ne tukevat uusien kalastajien alalle tuloa. Lisäksi on tärkeää kohdentaa tuki sellaisille ammattimaisille kalastajille, joilla on tarkoitus pitkäjänteisesti harjoittaa ja kehittää kalastustaan. Valiokunta korostaa, että lain toimeenpanoa ja tukien kohdentumista tulee seurata, jotta edellä mainittujen tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa. 

Hallituksen esityksessä esitetään siirtymistä kaikilta osin sähköiseen tukimenettelyyn. Hakumenettelyn yksinkertaistuminen parantamalla sähköisen järjestelmän käytettävyyttä ja saavutettavuutta tuo etua sekä hakijoille että hallinnolle. Tietojärjestelmän asiakasrajapinta pysyy samana kuin kaudella 2014–2020, ja edellytykset sähköiseen menettelyyn siirtymiselle ovat siten teknisesti hyvät. Kuitenkin noin puolet tukihakemuksista tehdään edelleen paperisena. Valiokunta painottaa, että uuden lain toimeenpanossa on varauduttava antamaan riittävästi tukea sähköiseen asiointiin siirtymiseen jokaisessa kunnassa, jotta tasavertaiset mahdollisuudet hakea ja saada tukea turvataan. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että tuen hakemiseen tarkoitetut verkkopalvelut saadaan uudella ohjelmakaudella toimimaan heti alusta alkaen moitteettomasti.  

Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksessa tarkoitettujen tukien hakemista, myöntämistä ja takaisinperintää koskevaan menettelyyn sovelletaan ehdotetun lain lisäksi monelta osin hallinnon yleislakien säännöksiä. Menettelyjä on yhdenmukaistettu muun muassa valtionavustuslain mukaisen menettelyn kanssa säätämällä oikaisuvaatimusmenettelystä. Lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi kalatalouden paikallisista toimintaryhmistä, joille säädettävät tehtävät ovat tietyiltä osin luonteeltaan perustuslain 124 §:n mukaisia julkisia hallintotehtäviä. Toimintaryhmien tulee viranomaisten tapaan ehdotetun lain mukaisia asioita käsitellessään noudattaa myös hallinnon yleislakeja. Lakiehdotuksen suhdetta hallinnon yleislakeihin, kuten julkisuuslakiin ja hallintolakiin, on tarpeen sääntelyn selkeyden vuoksi täsmentää siten kuin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetään.