Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 6 päivänä helmikuuta 2002 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmis-televasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 §:n sekä kolttalain 68 §:n muuttamisesta (HE 243/2001 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Esko Laurila ja hallitussihteeri Janne Kaukonen, maa- ja metsätalousministeriö
budjettineuvos Kati Suihkonen, valtiovarainministeriö
puheenjohtaja Pekka Aikio, saamelaiskäräjät
yksikön päällikkö Ulla Koivumäki, Osuuspankkikeskus
kolttien luottamusmies Pekka Fofonoff
Kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porota-louden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakia siten, että eräistä aikaisemman lainsäädännön mukaan valtionlainoina myönnetyistä asuntolainoista perittäisiin vuoden 2002 alusta enintään viiden ja puolen prosentin vuotuista korkoa. Kumotun kolttalain mukaisista asuntolainoista perittäisiin vuoden 2002 alusta enintään neljän prosentin vuotuista korkoa.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne hyväksynyt.
Hallituksen esityksestä käy ilmi, että porotilalain (590/1969) nojalla myönnettyjä asuntolainoja ja niihin liittyviä lisälainoja on luottolaitoksilta saatujen tietojen mukaan tällä hetkellä 20, yhteiseltä pääomaltaan noin 500 000 markkaa. Näiden lainojen korkoja on säännelty viimeksi maankäyttölain ja eräiden muiden lakien mukaisten asuntolainojen korosta annetulla valtioneuvoston päätöksellä (734/1996), jonka mukaan lainojen korot vaihtelevat viidestä ja puolesta prosentista kahdeksaan prosenttiin. Mainitun porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaan näiden lainojen korko on ollut 31.12.2001 saakka enintään neljä prosenttia. Tuolloin päättyneen Suomen ja EU:n väliseen liittymissopimukseen perustuvan siirtymäkauden jälkeen näiden lainojen korot palautuvat ilman tarkistusta sanotun valtioneuvoston päätöksen mukaisiksi.
Luontaiselinkeinolain (610/1984) ja kumotun kolttalain (611/1984) nojalla on myönnetty asuntolainoja, joiden laina-aika on 18 vuotta. Näiden lainojen korko vaihtelee nollasta yhdeksään ja puoleen prosenttiin siten, että korko on seitsemänä viimeisenä lainavuonna sanottu yhdeksän ja puoli prosenttia. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että näiden lainojen lyhennyksistä noin 60 prosenttia erääntyy maksettaviksi neljänä viimeisenä lainavuonna. Mainitunlaisia luontaiselinkeinolain mukaisia asuntolainoja on tällä hetkellä 130, yhteiseltä pääomaltaan noin 17 miljoonaa markkaa ja vastaavia kolttalain mukaisia asuntolainoja 30, yhteiseltä pääomaltaan noin 2,5 miljoonaa markkaa. Näiden asuntolainojen korko on ollut siirtymäkaudella enintään neljä prosenttia. Siirtymäkauden jälkeen näiden lainojen korot palautuvat ilman tarkistusta yhdeksään ja puoleen prosenttiin.
Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksen perusteluissa laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 104/1999 vp) tuotiin esiin porotalous- ja luontaiselinkeinotilojen vakavat taloudelliset ongelmat. Tuolloin esityksen tavoitteena oli helpottaa elinkeinonharjoittajien velanhoito-ongelmia ja ehkäistä pakkohuutokauppoja. Nyt käsiteltävänä olevasta esityksestä käykin ilmi, että porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittajien erityisten taloudellisten vaikeuk-sien vuoksi heitä on tuettu porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisilla, määräajan voimassa olevilla, velkajärjestelyillä, joita toteutetaan vielä vuonna 2002. Viitaten saamiinsa asiantuntijalausuntoihin valiokunta kiinnittää tässäkin yhteydessä huomiota kyseisten elinkeinojen taloudellisiin vaikeuksiin tuoden erityisesti esiin edellä kosketellut, lainojen lyhennyssuunnitelmiin liittyvät erityisongelmat.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.
Hallitus on 25.1.2002 antanut eduskunnalle esityksen (HE 245/2001 vp) laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta. Jotta vältyttäisiin jatkuvilta lainmuutoksilta, esityksessä on pidetty tarkoituksenmukaisena sitoa kyseiset maatilalainojen korot suoraan EY:n komission vahvistamaan viitekorkoon. Näin lainojen ja myyntihintasaamisten korko muuttuisi viitekoron muuttuessa.
Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakia muutettavaksi siten, että eräistä aikaisemman lainsäädännön mukaisista asuntolainoista perittäisiin vuoden 2002 alusta enintään viiden ja puolen prosentin suuruista korkoa. Esitys perustuu arvioituun, EY:n komission vahvistamaan, viitekoron suuruuteen vuonna 2002. Samoilla perusteilla kuin mainitun maatalouden rahoituslain muuttamista koskevassa esityksessä (HE 245/2001 vp) on esitetty, valiokunta ehdottaa kyseistä säännöstä muutettavaksi siten, että myös näiden lainojen korko olisi viitekorkosidonnainen.
Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja
että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisesti paitsi 58 § muutettuna seuraavasti:
Myyntihinnan ja lainojen koron tarkistaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen estämättä, mitä 1 momentissa asuntolainojen koroista säädetään, peritään momentissa tarkoitetuista asuntolainoista vuoden 2002 alusta enintään korkoa, jäljempänä viitekorko, jota Euroopan yhteisön komissio käyttää arvioidessaan, sisältyykö julkisen yhteisön myöntämään lainaan valtiontukea. Korko, joka on tarkistettu viitekoron suuruiseksi, muuttuu jäljellä olevana laina-aikana samalla tavalla kuin viitekorko. Maa- ja metsätalousministeriön on ilmoitettava Suomen Säädöskokoelmassa kyseessä olevien asuntolainojen koron muuttumisesta mahdollisimman pian komission ilmoitettua koron muutoksista.
_______________
Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Carl Selenius