Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 2003 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kalastuslain 88 §:n muuttamisesta (HE 59/2003 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
kalastusneuvos Pentti Munne, maa- ja metsätalousministeriö
erikoistutkija Raimo Parmanne, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto
toiminnanjohtaja Maija Castrén, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, edustaen myös Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry:tä
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
Esityksessä ehdotetaan kalenterivuodelta perittävää kalastuksenhoitomaksua korotettavaksi 15 eurosta 20 euroon ja seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta perittävää kalastuksenhoitomaksua korotettavaksi viidestä eurosta kuuteen euroon.
Esitys liittyy vuoden 2004 valtion talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2004 alusta.
Esityksen perusteluissa on todettu, että kalastuksenhoitomaksukertymän alenemisen vuoksi on maksuja tarpeen tarkistaa, jotta tilanne kalatalouden edistämiseen käytettävissä olevien varojen osalta saataisiin korjatuksi vuotta 1997 edeltävälle tasolle eduskunnan päätöksessä EK 20/1996 vp edellytetyllä tavalla. Tästä syystä esityksessä ehdotetaan vuotuista kalastuksenhoitomaksua korotettavaksi viidellä eurolla eli 20 euroon kalenterivuodelta ja seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta perittävää maksua korotettavaksi yhdellä eurolla eli kuuteen euroon. Valiokunta katsoo, että esitys toteuttaa eduskunnan päätöksessä tältä osin edellytetyn.
Hallituksen esityksestä käy myös ilmi, että kalastuksenhoitomaksun suorittamista on pyritty helpottamaan muun muassa siten, että maksut saadaan nykyisin suorittaa myös maa- ja metsätalousministeriön tai työvoima- ja elinkeinokeskusten hyväksymille asiamiehille. Tällaisen sopimuksen perusteella on kalastuksenhoitomaksun voinut maksaa vuoden 2001 syksystä lähtien muun muassa postiin tai asiamiespostiin. Kalastuksenhoitomaksujen maksamista on niin ikään helpottanut maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivulle perustettu sähköinen kauppapaikka. Valiokunta pitää tärkeänä, että kalastuksenhoitomaksun suorittamista helpotetaan edelleen mm. luomalla uusia maksumenettelyitä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa edellä esitetyin huomautuksin lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2003
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Carl Selenius
Perustelut päätösesityksellemme, ettei kalastuksen hoitomaksua koroteta ja hallituksen esitys hylätään.
Maksujen korotus ei ole oikea tapa kasvattaa maksujen kertymää. Sen sijaan on lisättävä kalastusharrastuksen ja harrastajien määrää.
Esityksen perusteluissa viitataan siihen, että kalatalouden edistämiseen ei ole käytettävissä riittävästi varoja ja että tämä on haitannut kalavesien hoidon järjestämistä, kalastusmahdollisuuksien kehittämistä ja kalastustoimintaa. Kuitenkin kalavesien hoidon tärkein instrumentti on kalastuksen kestävä järjestäminen. Se ei vaadi lisää rahaa, vaan kalastusalueille lisää tahtoa ohjata kalastusta ja siihen kalavesien omistajilta riittävät valtuudet.
Istutustoiminta kalavesien hoitokeinona on nykytutkimuksen mukaan kallista ja monesti myöskin hyödytöntä, joskus jopa haitallista kalakannoille. Valitettavasti nykyinen kalavesien omistajien neuvonta on osaltaan edistänyt vain tätä kalavesien hoidon suuntausta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hylätään.