Perustelut
Valiokunta toteaa, että esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
muun muassa uusi laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun
tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta. Samalla kumotaan
nykyinen kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa-
ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta annettu laki. Lakiehdotukset liittyvät
kokonaisuudessaan hallitusohjelman mukaiseen suunnitelmalliseen
organisaatiomuutokseen, jossa eräitä maaseudun
kehittämistehtäviä siirretään
maa- ja metsätalousministeriöstä työ-
ja elinkeinoministeriöön, joka jo tällä hetkellä vastaa
yleisesti aluepolitiikasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä.
Valiokunta pitää asianmukaisena ratkaisuna edellä mainittujen asioiden
hallinnoinnin keskittämistä työ- ja elinkeinoministeriöön.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
siihen, että hallinnointijärjestelmän
yksinkertaistaminen ja tehostaminen, poikkihallinnollisuuden lisääminen
sekä vaikuttavuuden parantaminen ovat maaseudun elinkeinotoiminnan
kehittämisen kannalta tärkeitä tavoitteita.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
rahoitetaan nykyisin sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimushankkeita
että valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita.
Maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen
perustana on yleensä valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän
toiminta, vaikka varsinaiset rahoituspäätökset
tehdäänkin käytännössä maa-
ja metsätalousministeriössä virkatyönä.
Kansallisen maaseutupolitiikan edistämistä ja
hankkeiden rahoitusta toimeenpannaan nykyisin pääosin
maa- ja metsätalousministeriön maatalousosastolla
maaseudun kehittämisyksikön maaseutupolitiikkajaostossa.
Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että tämän
jaoston siirto merkitsee neljän henkilön siirtämistä maa-
ja metsätalousministeriöstä työ-
ja elinkeinoministeriöön virkoineen ja tehtävineen.
Valiokunta toteaa, että sisällöllisiä muutoksia
maaseutupolitiikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan ei
tällä uudistuksella tavoitella.
Valtion talousarvion määrärahasta,
joka vuoden 2012 valtion talousarviossa on esitetty siirrettäväksi
maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta
työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle,
rahoitetaan valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita.
Valiokunta toteaa, että ehdotettu laki painottuu maa- ja elintarviketalouden
tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen pääosin
nykyisin voimavaroin ja tavoin. Rahoittaminen toteutetaan esityksen
mukaan tulevaisuudessa työ- ja elinkeinoministeriön
hankerahoituslainsäädännön nojalla.
Valiokunta korostaa tässä yhteydessä sitä,
että työ- ja elinkeinoministeriön vastuu maaseudun
tutkimus- ja kehittämishankkeista kasvaa merkittävästi.
Valiokunta pitääkin uudistuksen kannalta keskeisenä,
että työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii
maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämishankkeiden
riittävistä resursseista sekä hallinnoinnin
että rahoituksen osalta.
Valiokunta toteaa, että uudistuksessa on turvattava
maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) toimintaedellytykset
uuden ministeriön yhteydessä sekä hankerahoituksen
siirron sujuvuus. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä hankerahoituksineen
ja sen piirissä kehitettyine toimintamuotoineen on toistuvasti
osoitettu myös kansainvälisissä arvioinneissa
poikkeuksellisen toimivaksi välineeksi. Jaoston siirron
yhteydessä tulee myös kehittää saumattomat
yhteistyömuodot muun alueiden kehittämistyön
kanssa. Siirron yhteydessä tulee huolehtia verkostomaisen
toiminnan jatkumisesta siten, että käyttöön saadaan
työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysosaston
voimavarat tietovarantoineen ja -järjestelmineen nykyistä laaja-alaisempaa
osaamista hyödyntäen.
Valiokunta katsoo, että siirrettävät
tehtävät sinänsä täydentävät
työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevaa
alueiden kehittämisen kokonaisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön
tehtäviin kuuluu jo nykyisin alueiden kehittämiseen
liittyvä maaseutupolitiikka, kuten myös saaristo-
ja kaupunkipolitiikka. Ministeriö on myös jo
tällä hetkellä mukana maaseutupolitiikan
yhteistyöryhmän ja sen teemaryhmien toiminnassa.
Yhteistyöryhmän toiminta, joka jo nyt on verkostomaista,
voikin vahvistua entisestään uudessa, tiiviimmässä yhteydessä muuhun
alueiden kehittämiseen. On tärkeätä,
että maa- ja metsätalousministeriö osallistuu
edelleen aktiivisesti yhteistyöryhmän toimintaan
maa- ja metsätalousministeriöön jääneillä henkilöstövoimavaroilla.
Viitaten edellä todettuun valiokunta pitää tärkeänä,
että uudessa tilanteessa kansallinen maaseutupolitiikka
nivotaan joustavasti yhteen muiden maaseudun kehittämisohjelmien
ja välineiden kanssa ottamalla huomioon yleiset linjaukset
ja painopisteet. Kehittämisvälineitä ovat
tällä hetkellä esimerkiksi maaseutupoliittinen
kokonaisohjelma ja erityisohjelma, valtioneuvoston antamat maaseutupoliittiset
selonteot, Leader-toimintatapa sekä kylätoiminta
ja muu paikallinen kehittäminen. Siirrolla ei saa heikentää kansallisen
ja EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisen yhteensovittamista.
Valiokunta pitää erityisen keskeisenä sitä, että ministeriöt
osallistuvat jatkossa koordinoidusti maaseudun ja siellä harjoitettavien
elinkeinojen kehittämistoimintaan. Virkasiirtojen myötä tarve
ministeriöiden väliselle hyvälle poikkihallinnolliselle
yhteistyölle on aikaisempaa suurempi. Myös maaseudun
kehittämisen eri työmuotojen ja verkostojen asemaa
sekä merkitystä tulee tässä yhteydessä vahvistaa
osana alueiden kehittämisjärjestelmää.
Valiokunta korostaa laajapohjaisen yhteistyön sekä systemaattisten
ja keskustelevien yhteistyömuotojen merkitystä ja siirrettävän
henkilöstön osaamisen hyödyntämistä.
Siirrolla tulee luoda synergiaetuja kansallisen aluepolitiikan edistämisessä.
Tehtävien siirrossa ministeriöstä toiseen
on varmistettava, että nykyiset toimivat rakenteet ja työmuodot pysyvät,
yhteistyöryhmän horisontaalinen luonne ja sen
edellyttämä verkostojohtamistyö tunnustetaan
ja horisontaalisen verkostotyön kehittämiselle
luodaan edellytykset. Valiokunta huomauttaa lisäksi, että siirtymisvaiheessa
muutoksesta tulee tiedottaa kattavasti, jotta tuen saajille ei aiheudu
haittaa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.