Valiokunta toteaa, että riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 4 §.n mukaan metsästyslain 26 §:ssä tarkoitetusta hirvieläimen pyyntiluvasta on suoritettava maksu (pyyntilupamaksu) valtiolle. Pyyntilupamaksu suoritetaan kultakin kaadetulta hirvieläimeltä. Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään lain 6 §:n mukaan ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta ja tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. 

Esityksessä 6 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että varojen käyttötarkoitusta täydennettäisiin. Varoja voitaisiin käyttää myös riistavahinkorekisteristä, muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. 

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että varojen tietojärjestelmiin liittyvistä käyttötarkoituksista on tarpeen säätää laissa, koska tietojärjestelmien merkitys hirvieläinkantojen hallinnassa ja vahinkojen estämisessä on tullut entistä keskeisemmäksi. Säännökset hirvi-eläinkantojen hoidosta aiheutuvista menoista ja muista vastaavista menoista ehdotetaan lisättäväksi lakiin hirvieläinkantojen elinvoimaisuuden ja niiden kannanhallinnan parantamiseksi toteutettavien hankkeiden mahdollistamiseksi.  

Valiokunta korostaa sitä, että hirvieläinvahinkojen estämisessä tulee nykyistä enemmän kehittää ja hyödyntää paikkatietoaineistoja. Kun hirvikannasta on nykyistä täsmällisemmät tiedot ja kun nämä tiedot on yhteensovitettavissa vahinkotietoihin ja muihin käytettävissä oleviin paikkatietoihin — kuten metsätietoihin — hirvikannan säätely ja vahinkojen estäminen muodostuu helpommaksi. Uusilla kehittämishankkeilla tulee edesauttaa vahinkojen hallintaa siten, että metsästys kohdentuu alueille, joilla vahinkoja esiintyy. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pyyntilupamaksuina kertyvät tulot ylittävät tällä hetkellä hirvien aiheuttamien vahinkojen korvauskertymän. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan korvaukset hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista ovat vähentyneet viime vuosina hirvikannan alentumaa voimakkaammin. Koska valtion talousarviossa kysymys on kolmivuotisesta siirtomäärärahasta, valiokunta katsoo, että momentin käyttö on suunniteltava siten, ettei myöskään mahdollinen korvausten määrän kasvu tulevaisuudessa johda tarpeeseen leikata korvauksia tai nostaa pyyntilupamaksua. Sen vuoksi muihin kohteisiin kuin korvauksiin suunnattavat varat on sopeutettava siten, ettei pyyntilupamaksua jouduta korottamaan tai korvauksia leikkaamaan. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että riistavahinkolakia (105/2009) uudistettaessa hirvielänten aiheuttamien metsävahinkojen korvausjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Korvausjärjestelmän tulee kattaa hirvieläinten aiheuttamat metsänhoidolliset vahingot.