Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.  

Valiokunta toteaa, että hallituksen esitys eläintautilain muuttamiseksi liittyy ensisijaisesti eläintautien vuoksi valtion varoista maksettaviin korvauksiin. Eläintautilakia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että siihen perustuva eläintaudeista aiheutuvien kustannusten ja vahinkojen korvausjärjestelmä on maatalous- ja vesiviljelyalaa koskevien uusien Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen. Valiokunta toteaa, että ehdotetuissa muutoksissa on kyse täsmennyksistä ja rajauksista, joilla ei ole vaikutuksia toimijoille maksettavien eläintautilain korvausten määrään. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään myös selkeyttämään tulkintoja siitä, mitä eläintauteja korvaukset voivat koskea.  

Eläintautilakiin ehdotetaan tehtäväksi myös muutamia muutoksia, joilla hallitusohjelman mukaisesti vähennetään osaltaan toimijoiden hallinnollista taakkaa sekä poistetaan nykyisen lain soveltamisessa havaittuja käytännön ongelmia. Valiokunta korostaa sitä, että hallinnollisen taakan keventäminen tulee tehdä siten, että eläintautien torjunta ja ihmisten terveyden suojaaminen pysyy Suomessa edelleen nykyisellä hyvin korkealla tasolla. Maamme hyvä eläintautitilanne ja viranomaisten avoin tiedotuslinja ovat osaltaan ylläpitäneet kuluttajien luottamusta kotimaiseen elintarviketurvallisuuteen. 

Hevosten keinosiemennystoimintaa pyritään helpottamaan esitetyllä 46 §:n muutoksella, jonka mukaan eläinten spermaa, joka on tarkoitus käyttää Suomessa tapahtuvaan tammojen siemennykseen, voidaan jatkossa varastoida ilman laissa säädettyä laitoshyväksyntää. Muutoksessa olisi kyse nimenomaan kotimaankauppaa varten kerätystä spermasta. Valiokunta toteaa, että myös kotimaankauppaa varten kerätyn eläimen sperman tulee olla kerätty hyväksytyllä oriasemalla, jonka toimintaa koskevat tiukat lainsäädännön vaatimukset mukaan lukien eläinlääkärin valvonta. Spermaerien hygieeninen laatu ja tautivapaus on siis kontrolloitu ennen sperman pakastamista, ja pakastettuun spermaan liittyvä taudin leviämisriski voidaan arvioida varsin vähäiseksi. Muiden eläinlajien sperman varastointilaitosten hyväksymisen edellytykseksi säädetään Euroopan unionin lainsäädännön ja nykykäytännön mukaisesti, että laitoksessa on nimetty eläinlääkäri, jonka tehtävänä on vastata eläintautien leviämisen estämisestä varastossa. 

Eläintautilain nykyisessä 73 §:n 1 momentissa edellytetään kaikkien rajat ylittäviin nisäkkäiden kuljetuksiin käytettyjen ajoneuvojen desinfiointia, jonka huolellista toteuttamista valiokunta pitää välttämättömänä. Pykälän 2 momentissa säädetään desinfiointipaikasta. Valiokunta toteaa, että ehdotetussa 73 §:n 2 momentin muutoksessa on kyse siitä, ettei desinfiointipaikan tarvitsisi jatkossa olla viranomaisen hyväksymä. Esitetyllä muutoksella on tarkoitus sujuvoittaa porojen kuljetusta koskevia säännöksiä valtion rajat ylittävissä porokuljetuksissa. EU-lainsäädännön mukainen vaatimus desinfiointipaikan hyväksymisestä on varsin raskas ja vaatii byrokraattisen prosessin läpikäymisen. Direktiivin minimivaatimus desinfiointipaikan hyväksymiselle koskee sorkkaeläimistä ainoastaan nautoja, sikoja, lampaita ja vuohia, joten voidaan katsoa, että tämä on Suomessakin toistaiseksi riittävä rajaus.  

Valiokunta toteaa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä tapahtuva porojen kuljettamisen helpottaminen ei juurikaan lisää vakavien eläintautien leviämisen riskiä. Nykyisten tiukkojen desinfiointivaatimusten noudattaminen on ollut vaikeaa Lapin pitkien etäisyyksien takia. Porojen tautitilanne on eri pohjoismaissa melko samanlainen, eikä tällä hetkellä ole nähtävissä merkittävää vaaraa porojen välityksellä leviävistä eläintaudeista. Mahdollisten eläintautien varalta tulee kuitenkin osoittaa paikkoja, joissa kuljetusvälineet voidaan tarvittaessa pestä ja desinfioida. Laamojen ja alpakoiden kuljetus on Suomessa hyvin vähäistä, ja tämäkin toiminta on joka tapauksessa 73 §:n 1 momentin desinfiointivaatimusten piirissä. 

Eläinten, erityisesti koirien laiton tuonti on kasvava ongelma, johon liittyy merkittävä eläintautien leviämisvaara. Osa eläinten tuontiin koskevien vaatimusten laiminlyönneistä liittyy tietämättömyyteen, mutta laittomaan tuontiin liittyy myös rikollista toimintaa. Ehdotuksen mukaan aluehallintoviraston lisäksi kunnaneläinlääkärillä olisi ehdotetun 113 §:n mukaan toimivalta päättää toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta toimitetun eläimen eristämisestä tai eläimestä saadun tuotteen säilyttämisestä sitä varten osoitetussa paikassa tilanteessa, jossa eläimen tai tuotteen siirtokelpoisuuteen liittyy puutteita. Valiokunta katsoo, että esitetty muutos turvaa nykyistä paremmin välittömät toimenpiteet kiireellisissä tilanteissa.  

Valiokunta katsoo, että muutoksen myötä esimerkiksi koiranpentujen laittomaan maahantuontiin liittyvää eläintautien leviämisvaaraa on mahdollista vähentää nykyistä tehokkaammin. Koirien tuominen Suomeen muista Euroopan maista on laajalti kaupallista toimintaa, jossa jotkut toimijat ovat pyrkineet säästämään kustannuksista tinkimällä koirien pakollisista raivotautirokotuksista ja terveystarkastuksista. Esitetyllä muutoksella voidaan ääritapauksessa estää esimerkiksi raivotautia sairastavan koiran piilottaminen viranomaisilta. Suomi on tällä hetkellä raivotaudista vapaa maa, joten valiokunta pitää välttämättömänä mahdollisuutta ryhtyä tarpeellisiin eristämistoimenpiteisiin. Muutos ei merkittävästi lisää kunnaneläinlääkärin tehtäviä, koska kunnaneläinlääkärit tälläkin hetkellä tarkastavat laittomasti tuotuja eläimiä ja päätös voidaan tehdä tarkastuksen yhteydessä.