YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila ja sen arviointi

1.1. Turvallisuustehtävien organisointi ja vastuusuhteet

Eduskunnan turvallisuusasioiden hoitamisesta säädetään eduskunnan kanslian ohjesäännössä (320/1987). Ohjesäännön 4 §:n mukaan turvallisuuspäällikkö on perustehtävässään suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alainen, ja 17 §:n mukaan hänen tulee huolehtia eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä sekä toimia eduskunnan suojelujohtajana.

Ohjesäännön 13 §:n mukaan kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä muun muassa asiat, jotka koskevat eduskunnan turvallisuusvalvontaa. Ohjesäännön 13 a §:n mukaan tietohallintotoimiston tehtävänä on käsitellä muun muassa asiat, jotka koskevat tietoturvaa. Ohjesäännön 11 §:n mukaan hallintotoimistolle kuuluvat muiden tehtävien ohella asiat, jotka koskevat virastopalvelujen järjestämistä.

Kiinteistötoimistossa on turvallisuuspäällikön lisäksi turvallisuusesimies ja 16 turvallisuusvalvojaa. Tietohallintotoimistossa tietoturva kuuluu erityisesti atk-päällikön vastuualueeseen. Hallintotoimistossa virastopalvelujaosto huolehtii muun muassa kulunvalvontatehtävistä ulko-ovilla lehteriyleisön sisäänkäynnin yhteydessä turvallisuusvalvojan avustamana. Virastopalvelujaoston autonkuljettajat huolehtivat puhemiesten kuljetustehtävistä.

Eduskunnan toiminnan turvallisuudesta on vastuussa jokainen eduskunnassa työskentelevä. Esimerkiksi keskuskanslia huolehtii valmiussuunnittelusta ja on perehdyttänyt asianomaisen henkilöstönsä huolehtimaan eduskunnan toiminnasta väestönsuojassa poikkeusolojen niin vaatiessa. Myös hallinto-osasto on nimennyt henkilöstöstään ne, joita tarvitaan eduskunnan toimiessa väestönsuojassa. Väestönsuoja on kiinteistötoimiston vastuulla, ja sen toimintoihin ovat perehtyneet kaikki ne kiinteistötoimiston virkamiehet, joille kuuluu toiminnan ylläpito väestönsuojassa. Eduskuntatiedotus huolehtii turvallisuus- ja kriisitiedottamisesta.

1.2. Turvallisuusympäristön muuttuminen

Aikaisempi selvitystyö eduskunnan turvallisuustilanteesta ja turvallisuusasioiden hoitamisesta tehtiin 1990-luvun alussa. Turvallisuustoiminnan luonne ja toimintaympäristö ovat muuttuneet selvästi tuon ajankohdan jälkeen. Turvallisuustoimintaa on pyritty jatkuvasti kehittämään, ja turvallisuusjärjestelmät vastaavatkin pitkälti teknisesti niille asetettavia vaatimuksia. Turvallisuustoimia on voitu hoitaa asianmukaisesti ja erilaisten tilanteiden vaatimalla tavalla. Valmiudet nopeisiin muutoksiin ovat kuitenkin olleet rajalliset.

Eduskunnan tehtävät ovat lisääntyneet. Samalla eduskunnan kansliassa ja eduskunnan tiloissa työskentelevien määrä on kasvanut. Eduskunnassa työskentelee päivittäin jo noin 1 000 henkilöä. Eduskunnalle valmistunut lisärakennus otettiin käyttöön kesällä 2004. Uusi rakennus on osaltaan laajentanut turvallisuustoimen tehtäväalaa ja lisännyt sen hoitamiselle asetettavia vaatimuksia. Turvallisuustehtävien keskittäminen on toimitilojen laajennuksen vuoksi entistä tärkeämpää.

Teknologia on kehittynyt huomattavalla nopeudella ja merkinnyt muutoksia esimerkiksi viestintään ja asiakirjojen käsittelyyn. Uhkakuvat ovat tarkentuneet ja turvallisuusriskit tulleet kansainvälisessä tilanteessa tapahtuneiden muutosten myötä vakavammiksi. Samalla eduskuntatyön avoimuus ja läpinäkyvyys on entistä tärkeämpää ja osa eduskunnan jokapäiväistä toimintaa. Vierailijoiden määrä eduskunnassa ylittää vuositasolla jo 100 000. Myös tiedon saanti eduskunnan työstä ja toiminnasta on tehty mahdollisimman helpoksi. Turvallisuustekijät on otettava huomioon tästäkin näkökulmasta.

Eduskunnan turvallisuustoimen tehtävänä on varmistaa osaltaan eduskunnan toimintaedellytykset ylimpänä valtioelimenä kaikissa olosuhteissa. Edellä selvitetyn perusteella eduskunnan turvallisuustoimea on tarpeen kehittää ja uudistaa.

2. Keskeiset tavoitteet ja ehdotukset

2.1. Tavoitteet ja kehittämisvaihtoehdot

Nykyinen erityisvirkatiehen perustuva johtamisjärjestelmä (organisatorisesti hallintojohtajan ja kiinteistötoimiston toimistopäällikön alaisena toimiva turvallisuuspäällikkö, joka on perustehtävässään puhemiehen ja pääsihteerin alainen) on epätarkoituksenmukainen. Kuvatun toimintaympäristön muutoksen johdosta on syytä keskittää turvallisuustehtävien hoito ja uudistaa turvallisuusasioiden johtamistapa.

Eduskunnan puhemies asetti 27 päivänä kesäkuuta 2003 työryhmän selvittämään eduskunnan turvallisuusasioita (turvallisuustyöryhmä). Työryhmä luovutti raporttinsa eduskunnan puhemiehelle toukokuussa 2004. Turvallisuustyöryhmän raportin mukaan uudelleen organisointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla:

• erityisvirkatien poistaminen, jolloin turvallisuuspäällikkö raportoi toimistopäällikölle,
• turvallisuusasioiden muodostaminen omaksi yksikökseen toimistotasolla, jolloin turvallisuuspäällikkö raportoi hallintojohtajalle tai
• turvallisuusasioiden hoitamista varten muodostetaan oma osastotasoinen yksikkö, jolloin turvallisuuspäällikkö raportoi pääsihteerille.

Näiden mallien pohjalta voidaan muodostaa kaksi erilaista johtamistapaa:

• nykyinen matriisimalli, jossa turvallisuuspäällikkö johtaa turva-asioita kaikissa niissä organisaation osissa, joissa turva-asioita hoidetaan, tai
• muodostetaan turvallisuuspäällikön alainen linjaorganisaatio, ja hänen yksikköönsä siirretään turvallisuusvirkamiehet muista yksiköistä.

Turvallisuustyöryhmä ehdotti, että turvallisuusasiat organisoidaan omaksi osastotasoiseksi yksikökseen. Sitä johtaisi hallinnollisessa linjavastuussa oleva päällikkö ja siihen siirrettäisiin turvallisuustehtäviä hoitavat virkamiehet muista yksiköistä.

2.2. Turvallisuusyksikön perustaminen

Tämä ehdotus perustuu olennaisilta osiltaan turvallisuustyöryhmän ehdotuksiin.

Puhemiesneuvosto katsoo, että on tarpeen määritellä uudelleen turvallisuusasioiden johtosuhteet, vastuujaot sekä organisaatiorakenteet. Näiden muuttaminen tulee olla mahdollista ainoastaan pakottavista syistä poikkeusolosuhteissa.

Puhemiesneuvosto ehdottaa, että turvallisuusasiat organisoidaan muodostamalla turvallisuusjohtajan johtama turvallisuusyksikkö. Turvallisuusjohtaja raportoisi puhemiehelle ja pääsihteerille. Turvallisuusyksikköön siirrettäisiin turvallisuushenkilöstö muista yksiköistä.

Turvallisuusyksikön henkilöstöön kuuluisivat turvallisuusjohtaja, turvallisuusesimies, turvallisuusvalvojat, ulko-ovien kulunvalvonnasta vastaavat virastopalvelujaoston virkamiehet ja puhemiesten autonkuljettajat.

Lisäksi eduskuntaan määriteltäisiin turvallisuuden osa-alueiden vastuusuhteet. Ainakin seuraavien toimintojen johtosuhteiden ja niiden toteuttamiseen osallistuvien työntekijöiden vastuu-alueet ja velvollisuudet tulee järjestää selkeästi:

• turvallisuusjohtaminen,
• tietoturvallisuus (mukaan lukien tietoliikenne-, laitteisto-, ohjelmisto- ja tietoaineistoturvallisuus),
• toimitilojen turvallisuus,
• kulunvalvonta,
• henkilöturvallisuus,
• turvallisuustiedottaminen,
• turvallisuuskoulutus ja -harjoitukset,
• sidosryhmäturvallisuus,
• työturvallisuus,
• ympäristöturvallisuus,
• pelastus- ja suojelutoiminta (pelastus, palo- ja ABC-suojelu),
• valmiussuunnittelu (mukaan lukien toipumissuunnitelmat, häiriötilanteet ja poikkeusolot) sekä
• viranomaisyhteistyö.

Näillä toimenpiteillä selkeytetään turvallisuusorganisaatiota ja varmistetaan yksikön nopea reagointikyky kaikissa olosuhteissa. Ehdotettua organisaatiomallia vastaava järjestely on käytössä useissa eurooppalaisissa parlamenteissa, muun muassa Saksassa ja Norjassa.

3. Ehdotuksen vaikutukset

Ehdotuksen vaikutukset ovat taloudellisia ja johtuvat uuden turvallisuusjohtajan viran (A 31) perustamisesta. Viran perustamisesta aiheutuu noin 18 000 euron vuotuinen lisäkustannus. Nykyinen turvallisuuspäällikön virka (A 28) lakkautettaisiin.

Ehdotus ei lisää turvallisuushenkilöstön määrää. Uudistuksen eräänä tavoitteena on tehostaa henkilöstön käyttöä muun muassa päällekkäisiä toimintoja poistamalla. Ehdotus tähtää myös työturvallisuuden parantamiseen vähentämällä yksin työskentelyä turvallisuustehtävissä.

4. Asian valmistelu

Eduskunnan kansliatoimikunta hyväksyi turvallisuustyöryhmän raportin 10.6.2004 ja siinä mainitut ehdotukset ohjeellisena. Puhemiesneuvoston ehdotuksen on valmistellut kansliatoimikunnan 10.6.2004 asettama virkamiestyöryhmä.

5. Muita ehdotukseen vaikuttavia seikkoja

Turvallisuustyöryhmän raporttiin sisältyy ehdotuksia turvallisuushenkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn kehittämiseksi. Ehdotusten toteuttaminen vaatii henkilöstön kouluttamista ja johtamisen kehittämistä. Tämä työ nivoutuu tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ehdotetun organisaatiouudistuksen kanssa.